Chevrolet Impala 1962 vuosimallin historiaa tiivistettynä

Chevrolet Impala Vakiokoko

Chevrolet Impalaa valmistettiin vuonna 1962 kahdella, 1700 ja 1800 moottorisarjalla, mutta näillä sivuilla on tietoa pääasiassa 1800-sarjan vaiheista.

Suurikokoiset Chevrolet Impala-mallit olivat tuolloin suuressa suosiossa, koska pystyivät tarjoamaan ostajalleen lähes kaiken. Mallit olivat tuohon aikaan tyylikkäät, värit omaa luokkaansa ja myös ajomukavuuteen oli panostettu.  Vuonna 1962 General Motors teki muutoksia lähes kaikkiin Chevrolet-malleihin ja tämä osoittautui onnistuneeksi liikkeeksi. Chevrolet laajensi, sekä kompakti että vakioluokkaansa ja samalla mallivalikoima muuttui monipuolisemmaksi. Juuri vuonna 1962 Chevrolet saavutti yli 2 000 000 kappaleen rajan ja päihitti pahimman kilpailijansa Fordin, yli 500 000 kappaleella. Varsinkin uudet ja urheilulliset kompaktit osoittautuivat suosituksi, eikä ainoastaan halpojen hintojensa vuoksi, vaan ne pystyivät kilpailemaan muutenkin tuontiautojen kanssa.

Vuoden 1962 malleissa oli uutta selkeät pokkaukset auton kyljissä, jotka olivat eduksi halvimmille malleille antaen hieman lisää silmänruokaa. Impalan tunnisti ulkoisesti hieman pienempikokoisesta sisarestaan Belairista ainoastaan takavalojen lukumäärästä, joita Belairissa on neljä ja Impalassa vastaavasti kuusi kappaletta. Kumpaankin Chevrolet-malliin oli lisätty malliteksti auton peräosaan, kylkilistan alalaitaan ja auton maski oli poikkeuksellisesti alumiinia. Autoihin oli lisätty edellisistä vuosimalleista poiketen kromattu helmalista ja kylkeä koristi koko kyljen mittainen kaksijakoinen kylkilista, jonka keskiosa oli maalattu erottuakseen. Umpikorimallissa oli valetuuletusventtiilit takalasin alalaidassa, joita avomallissa ei luonnollisesti ollut.

Chevrolet tuotanto vuonna 1962

Vuoden 1957 jälkeen Chevrolet ei enää eritellyt tuotantolukuja eri sarjojen ja moottorityyppien mukaan, vaan luvut ovat yhteenvetoja eri korityyppien valmistusmääristä vuonna 1962.

4Dsedan 533 349 kappaletta, 2D HT Sport Coupe 323 427 kappaletta, 4D Station Wagon 187 566 kappaletta, 4D HT Sport Sedan 176 077 kappaletta, 2D Sedan 127 870 kappaletta, Convertible 75 719 kappaletta. 

Vuoden 1962 tuotanto teki Chevroletista alansa ylivoimaisen ykkösen, kun ajoneuvoja valmistettiin kyseisenä vuonna yhteensä: 2 161 398 kappaletta. Kaikesta huolimatta ajopeli on harvinainen näky Amerikassa, eikä niistä kerry pahemmin ruuhkaa Suomen liikennekulttuuriinkaan.

Moottorivaihtoehtoja oli 2-kurkkuisesta kaasutinjärjestelmästä 4-kurkkuiseen järjestelmään. Tässä tietoa pääasiassa nelikurkkuisista kaasutinmoottorivaihtoehdoista.

* 250hp-moottori 327 Cid. V8 nelikurkkuisella kaasuttajalla, mekaanisilla tai hydraulinostimilla, tuplapakoputkilla, sekä tavallisella ja pukinsarvisarjalla.

* 300hp-moottori 327 Cid. V8 nelikurkkuisella kaasuttajalla, mekaanisilla tai hydraulinostimilla, tuplapakoputkilla, sekä tavallisella ja pukinsarvisarjalla.

* 380hp 409-moottori, yksi nelikurkkuinen kaasuttaja, tuplapakoputket, high-lift nokka-akseli ja mekaaniset venttiilinostimet.

* 409hp 409-moottori, kahdella nelikurkkuisella kaasuttajalla, kevytmetalli-venttiilikoneistolla, mekaanisilla venttiilinostimilla ja tuplapakoputkilla.

Vuoden 1962 vaihteistovaihtoehdot

* 3-vaihteinen manuaalivaihteisto, jossa lisävarusteena Overdrive.

* 4-vaihteinen manuaalivaihteisto.

* 2-vaihteinen Powerglide-automaattivaihteisto.

Vakioluokka

Moottoreita oli saatavana jokaiselle oman maun mukaan ja myynnissä oli edelleen 283 cid. peruskasi, mutta lisäksi oli saatavana 327 cid. pikkulohkomoottoria 250 ja 300 hevosvoimaisena versiona, kaikkiin korimalleihin. Chevroletin tutun 283 cid V8-moottorin iskutilavuutta suurennettiin sylintereiden halkaisijaa suurentamalla ja lisäämällä iskun pituutta, jolloin iskutilavuudeksi saatiin 327 kuutiotuumaa. Kyseinen 327 cid moottori korvasi vuonna 1962 kokonaan vanhan, edellisenä vuonna tutuksi tulleen 348 cid V8-moottorin.

Vakio/Super-Stock-luokka

Kiireisimmille miehille oli tarjolla 409 cid. isolohkomoottori, josta löytyi hevosvoimia 380 ja 409 hevosvoimaa, riippuen siitä että hankkiko auton yhdellä vai kahdella nelikurkkuisella kaasuttajalla. Vuoden 1962 moottoriin tuli 587-RPO-versio (Regular Production Option), joka oli toinen nelikurkkuinen kaasuttaja, alumiini-imusarjalla. Kaasuttajaryhmän mekaaninen vivusto kytki toisen kaasuttajan progressiivisesti käyttöön kiihdytysvaiheessa ja pakotti Antiloopin hurjaan vauhtiin. Vuoden 1962, neljänollaysiin tehtiin uutuutena 2,2 tuuman venttiilit, suuremmat kanavat ja lisäksi venttiilijousia jäykistettiin. Vuonna 1962 409 cid-moottorin tehokkaimmasta versiosta saatiin houkuteltua ulos 409 hevosvoimaa, juuri edellä mainituilla kahdella nelikurkkuisella kaasuttajalla. Moottori oli myös tyylikkään näköinen punaiseksi maalattuna, hopeanvärisine venttiilinkoppineen. 409 cid moottorin yhteydessä käytettiin lisäksi suurta, kahdella imutorvella varustettua ilmanpuhdistajaa, joka teki ulkonäöllään omalta osaltaan vaikutuksen katsojaansa.

Chevroletin 409-moottori oli legenda jo syntyessään ja moottoriteho kilparadoilla alkuun alakanttiin laskettu. Moottorista löytyi vuosina 1963 ja 1964 parhaimmillaan 425 hevosvoimaa ja Chevrolet oli kiihdytysajoissa omaa luokkaansa, jättäen taakseen Moparit ja Fordit ylivoimaisesti. Antilooppi saavutti parhaimmillaan varttimailin 12.5 sekunnissa, huippunopeuden ollessa 180 kilometriä tunnissa. Nollasta sataan, lähes 2000 kiloa painava Chevrolet kiihtyi neljänollaysi-moottorilla 6,3 sekunnissa. 

Seuraavana vuonna esiteltiin myös 427-kuutiotuumainen voimapesä, mutta kyseinen V8-hirviömoottori oli tarkoitettu lähinnä ammatikseen ajaville drag-race kilpailijoille ja tavallisten maantieajajien oli tyydyttävä edelleen vanhaan 409 cid moottoriin, josta tosin samaisena vuonna sai tavallinen kadunmies tehoa peräti 425 hevosvoimaa.

Neljänollaysistä olisi niin paljon kerrottavaa, että sormenpäät kovettuisivat ja näppäimistöjä kuluisi lukemattomia, joten en jatka tarinaa 409-moottorista enempää. Näiden sivujen omistaja ei laita kuitenkaan pahakseen, jos joku kertoo mistä saa kyseisen moottorin vaikka projektina. Moottori on maailmalla tätä nykyä yhtä harvinainen, kun Suomalainen sienisato tammikuussa ja joka kyseisen moottorin omistaa, ei uskoakseni luovu siitä mistään hinnasta. Tarjota saa kuitenkin.