6. Wrapping it all up
- jesh, nyt olisi tarkoitus saada kaikille PC:ille sanat. Tai siis ainakin niille PC:ille, jotka sellaisen itselleen keksivät/haluavat. Fakta tässä on kyllä se, että jos puhutaan nimen omaan ansaitsemisesta, niin parhaiten sanansa ovat ansainneet Zebadiah ja Sadrak (tosin Cornelius ja Benjamin ovat edistäneet omia potentiaalisia sanojaan aika kivasti). Suoraan sanottuna Vespacius ei oikein ansaitsisi sanaa, mutta pakko sellainen on kai sillekin antaa, ettei pelaaja loukkaannu… Vespacius vaan ei ole oikein tarpeeksi kova saadakseen sanakseen Yhteistä etua (mikä toiveena taisi olla), sanotaan suoraan, ettei Vespaciuksen käytös oikein ole tehnyt häntä tarpeeksi luotettavaksi sanaa ajatellen. Mutta pakko se kai tosiaan… Huokaus.
- mutta sen verran on selvää, ettei Ilen ja Kirsin hahmoille ole kyllä sanaa tulossa, ovat käyneet niin vähän pelaamassa, että noita ansioita puuttuu. Mutta ainahan voivat autella näitä muita.
- Zebadiahin juttu nyt on sikäli ongelmallinen, että Semi ei oikein osaa sanoa, millaisen sanan Zebadiah haluaa ja millaista sanaa hakisi. Lähinnä näyttää nyt siltä, että on ajautumassa Zimranin palvelukseen ja siellä noita sanoja on kuitenkin rajoitetusti, lähinnä musiikkiin liittyviä sanoja. Ja lisänä on sitten Eiriel, joka tuntuu haluavan liikkua Zebadiahin lähistöllä (mutta enköhän minä yhden hassun wordboundin saa tähän mukaan jos on ehdottomasti tarpeen).
- jatkon kannalta vaihtoehto nro 3 olisi varmaan Elin langenneiden servitorien auttaminen.
Tapahtumat
Paikalla: Zebadiah, Benjamin, Cornelius, Sadrak ja Vespacius
- tämä oli taas niitä skenaarioita, jotka menivät hieman kehnonpuoleisesti. Noo, joka tapauksessa, antaa mennä kirjoittaen jatkotapahtumat ja sanojen antamiset.
- homma alkoi taustan kertomisella. Edellisestä skenaariosta oli kulunut kolme kuukautta ja kuviot olivat jossain määrin vakiintuneet. Andresta oli tullut arkkienkeli ja vaikka hänen katedraalinsa paikka on vielä jossain määrin auki, niin kuviot alkavat sujua ihan kohtalaisesti. Azrael ja Zimran ovat saaneet luvan jäädä grigoreineen ja Zebadiah autteli aikansa Zimrania, kunnes tämä sai asiansa jossain määrin järjestykseen. Sitten Zebadiah siirtyi Andren palvelukseen, Andren suureksi iloksi. Siis oikeasti iloksi.
- Zebadiah oli joka tapauksessa saanut kuulla, että Roger (sorcerer vuoden 1880 skenusta) oli törmännyt aika lähellä työpaikkaansa ilmeisesti demoniseen toimintaan. Hän oli toki raportoinut tästä eteenpäin niin kuin kunnon Sotilas ainakin, mutta vastausta ei ollut viimeiseen yli kolmeen kuukauteen kuulunut, ei edes kuittausta ollut tullut. Noo, Roger on ihmiseksi kärsivällinen ja hän olisi jaksanut odottaa lisääkin, mutta kertoi kuitenkin jutusta Zebadiahille, vaikka Zebadiah ei enää ollutkaan Tuomion enkeleitä. Zebadiah lupasi tutkia asiaa ja värväsi muut PC:t apuun. Demoneita oli Rogerin tietojen mukaan kaksi ja nämä pitivät ilmeisesti tukikohtanaan pientä antiikkiliikettä Bronxissa. Demoneista toinen oli myös osoittanut kovasti kiinnostusta erääseen galleriaan vähän matkan päässä antiikkiliikkeestä, tosin Roger ei tiennyt miksi.
- ryhmä päättää kokoontua kahvilassa lähellä antiikkiliikettä ja pohtia mitä tehdä. Päätetään tarkkailla liikettä siitä huolimatta, että demonit ilmeisesti tarkkailevat sitä, tarkkaillaanko heitä. Rogerkin piipahtaa terverhtimässä hahmoja, hänellä kun on summittainen kuvaus joistain heistä (ei kaikista), jonka eräs ystävällinen Dominicin (!) enkeli hänelle toimitti. Mutta Rogerilla ei ollut antaa mitään sen kummempaa tietoa, hän vain kävi juttelemassa joukolle vanhoja tuttuja ja vaihtamassa kortteja. Vanhanajan herrasmies, Roger on kohtelias viimeiseen asti.
- tässä vaiheessa kuitenkin Zebadiahille tulee muuta ajateltavaa, sillä hänellä oleva Eirielin tilaa ja paikkaa määrittelevä laitteensa alkaa hälyttää. Zebadiah lähtee oitis liikkeelle ja samoin hänen mukanaan ryhmä. Kun Zebadiah tajuaa, että hälytys tulee ilmeisesti hänen ja Eirielin yhdessä käyttämästä toimistosta, hän zappaa itsensä sinne toki kertoen ensin muille, missä se on. Muun ryhmän matka hidastuu hieman, sillä Cornelius ajaa ylinopeutta ja joutuu poliisin pysäyttämäksi (Cornelius jää selittämään tapausta poliiseille kun muut jatkavat matkaansa Vespaciuksen autolla).
- toimistolla Zebadiah tarkastelee tilannetta. Hän näkee kuinka Eirielin kimpussa on kaksi henkilöä, pieni mies ja nainen (joka on lilim Tehinnah, mutta sitä Zebadiah ei vielä tiedä). Eiriel ei pääse pakoon, sillä hän on haavoittunut ja Tehinnahin "ystävä" on laulanut korporeaalisen kilven. Tehinnah uskoo Eirielin kimppuun käymisen olevan kätevä keino houkutella esiin Zebadiah, joka on hänen todellinen kohteensa (Tehinnah on vain kuullut, että Zebadiahilla on jotain tekemistä Eirielin kanssa, hän ei tiedä kaikkia yksityiskohtia, mikä on tosiaan hyvä). Zebadiah alkaa taistella Tehinnahin ja tämän kumppanin kanssa, mutta taistelu ei mene kovin hyvin, Tehinnah on kokenut demoni taistelun suhteen ja niin on hänen toverinsakin.
- onneksi tässä vaiheessa Sadrak, Benjamin ja Vespacius saapuvat paikalle, tosin Zebadiah on jo joutunut ennen sitä perääntymään teleporttaamalla. Tehinnahin toveri laulaa taas ethereaalisen kilven, ja Tehinnah kaivaa esiin muutaman epäpyhän luodin ja ampuu niillä Benjaminia, joka ei kuitenkaan (yllättävää kyllä) pääse hengestään. Kun Zebadiahkin palaa takaisin taisteluun itsensä parantaneena, päättävät Tehinnah ja hänen toverinsa häipyä paikalta. Sadrak tarraa kiinni Tehinnahin kumppaniin ja pääsee mukaan, kun nämä zappaavat itsensä pois paikalta.
- Tehinnahin ja kumppanin seuraava kohde on hotellihuone jonkin matkan päässä ja taistelu jatkuu täällä Sadrakin ja Tehinnahin toverin välillä. Sadrak saa hoideltua Tehinnahin djinn-kumppanin, mutta Tehinnah itse osoittautuu kovemmaksi palaksi. Tehinnah zappaa taas, mutta Sadrak pysyy mukana. Tehinnah lukee needin Sadrakin silmissä, tämä haluaa tietää lisää antiikkikaupan henkilöistä. Ja koska antiikkikaupan operaatio on Valeforin ja Tehinnah on itsekin siinä mukana, Tehinnah täyttää needin mielellään ja helposti (kyseessä oli kuitenkin vain rahankeräysoperaatio). Sadrak koettaa taistella Tehinnahia vastaan, mutta kun sekä Sadrak että Tehinnah heittävät samalla kierroksella 666… saa Tehinnah Sadrakista sellaisen otteen, että tämä ei pääse enää irti (olin kiltti tällä kertaa). Niinpä Sadrak lopulta vain poistetaan paikalta Tehinnahin toimesta geas/4:ta rikkaampana… Sadrak käy yläkerrassa raportoimassa.
- tällä välin muu ryhmä on häipynyt toimistosta jättäen järkyttyneen Eirielin raporoimaan tapahtumista poliisille. Zebadiah saa Shemaielilta viestin, jossa tämä kertoo Eirielin ja Zebadiahin olevan yhä vaarassa (tiedon tästä Shemaiel on saanut seurattuaan paria Tehinnahia auttavaa demonia). Ryhmä jää tarkkailemaan tilannetta lähelle toimistoa ja pian he näkevätkin, kun paikalle tulee kaksi hivenen levottomasti käyttäytyvää henkilöä, jotka osaavat hell tongueta… eli siis saattavat olla demoneita. Mutta eivät ole. Nämä ovat Shemaielin toverit Caliah ja Merai, ainoat jotka Shemaiel onnistui värväämään avukseen näin lyhyessä ajassa. Shemaiel ei itse ole ehtinyt/pystynyt soittamaan Zebadiahille, sillä hän seurasi koko ajan erästä demonia, joka livahtaa hänen käsistään vain hieman ennen toimistotaloa. Shemaiel pelkää pahinta.
- ryhmä päättää katsoa, mitä tapahtuu. Paikalle saapunut Sadrak ja Zebadiah aikovat mennä rakennukseen, Benjamin ja Vespacius jäävät kadun varteen tarkkailemaan. Cornelius livahtaa sisään lähes näkymättömästi (song of form) ja aiheuttaa häiriötä, jonka turvin olisi tarkoitus että Eiriel pääsisi pakoon. Mutta homma ei ole ihan niin yksinkertainen. Kun Cornelius aiheuttaa häiriön (heittämällä kaksi käsikranaattia tyhjään toimistoon) ryntää Eiriel WC:hen, mutta siellä onkin joku odottamassa, Nightmaren Sotilas (vaikka ei Eiriel sitä tiedä) ethereaalikilven kanssa. Katsos kun sekä Tehinnah että Jelial vihaavat Zebadiahia ja kumpikin oikeastaan samasta syystä… (tosin Tehinnahilla on lisäsyy vihata). Niinpä Eiriel ei pääse pakoon.
- kranaatin räjähdys pistää ryhmään vauhtia ja he menevät paikalle. Joku alkaa heitellä flashbangeja toimistossa (Tehinnahin apuri), ja Shemaiel kavereineen alkavat myös hakea demoneita. Cornelius valepuvussaan huomataan ja Merai ja Caliah luulevat häntä demoniksi ja lähtevät perään ja Cornelius (joka vuorostaan luulee heitä demoneiksi) melkein ampuu kummankin rappukäytävään. Joka tapauksessa tilanne päättyy siinä vaiheessa, kun Eiriel yhden räjähtäneen flashbangin turvin loikkaa taivaaseen ja koko ryhmä hajoaa kaikkiin ilmansuuntiin. Zebadiah käy vielä kysymässä Shemaielilta, oliko hänellä mitään tekemistä äskeisen operaation kanssa ja miten Shemaiel oli saanut kuulla hyökkäyksestä. Shemaiel oli tosiaan törmännyt Tehinnahiin, tunnistanut tämän ja rynnännyt perään. Oli jäljittänyt paria demonia kun Tehinnah oli kadonnut ja kuullut näiden suunnitelmista toimiston suhteen ja oli lähtenyt kiireen vilkkaa perään.
- tämän jälkeen ryhmä pohtii mitä tehdä. Sadrakista on kiristetty irti tieto siitä, että hän oli nyt geasin velkaa Tehinnahille ja saatiin selville kaikki niiden antiikkiliikkeen demonien suunnitelmat. Kun Sadrakin tiedusteluryhmä kertoi demonien olevan antiikkiliikkeellä, päättää ryhmä iskeä sinne saman tien, vaikka sen varmasti on ansa (ainahan voisi olla tuuria). Valitettavasti Tehinnah on varautunut ja hänellä on mukanaan neljä muutakin demonia modernein konetuliasein varustettuina. Niinpä hyökkäys ei mene aivan putkeen. Ensin Corneliuksen ja Sadrakin oli tarkoitus hoidella kadulla oleva demoni, mutta Cornelius heittää flashbangin, joka onnistuu yllättämään Sadrakin ja stunnaamaan tämän. Niinpä Cornelius hyökkää yksin. Demoni on hivenen pulassa, sillä Corneliuksella on aseenaan iso kirves… niinpä demoni päättää heittää song of thunderin. Ja Cornelius on stunnissa. Demoni viimeistelee Corneliuksen vesselin hieman ennen kuin Sadrak käy sen kimppuun ja lähettää sen takaisin helvettiin traumassa.
- takaovella ei mene sen paremmin. Ryhmän resonanssiheitoissa tulee kaksi kertaa peräjälkeen 666 ja luulevat erästä 4-vuotiasta pikkupoikaa demoniksi… Eivät sentään menneet ampumaan, se on oikeastaan aika hyvä. Ryhmä takaovella miettii, miten mennä sisään, kun joku liikkeestä avaa ikkunan ja heittää heitä kranaatilla. Auts. Benjamin hyökkää sisään ja tulee ammutuksi ikkunan eteen, toinenkin malakiitti päätyy vaihtamaan vesseliään. Vespacius ja Zebadiah menevät sisään, Zebadiah ottaa myös sarjan rynnäkkökivääristä ennen kuin hän poimii Benjaminin artifaktit ja poistuu. Vespacius korjaa (korporeaalisen kilven suojissa) Benjaminin ruumiin mukaansa, kipuaa pihalle ja zappaa tiehensä (!). Onneksi kukaan ei nähnyt.
- Cornelius käy etsimässä arkkienkeliä, joka voisi antaa hänelle uuden vesselin. Koska Mikael ei ole paikalla ja Cornelius ei tajua käydä kysymässä päivystävältä enkeliltä, hän menee Elin luo pyytämään. Eli vässä jotain keltaista juttua, joka liikkuu… ja vie Elin huomion. Mutta viimein Eli antaa Corneliukselle lainaan vesselin, 7-vuotiaan pikkupojan, tosin se on levelin 5 vessel… Elillä on huumorintajua. Cornelius käy hakemassa tavaransa kadulta, mutta joutuu luopumaan roolistaan.
- Sadrak oli tällä välin mennyt ovesta sisään ja heittänyt takahuoneeseen pari kranaattia. Se ei tuntunut demoneista hyvältä ja Tehinnah zappaakin Sadrakin selustaan ja ampuu tätä sarjan selkään. Sadrak peräytyy hieman ja miettii mitä tehdä. Viimein päättää mennä käväisemään helvetissä sen yhden kuolleen demonin jälkiä seuraten, aiheuttaa tälle yhden forcen menetyksen ja painuu taivaaseen… ottaen tietty dissonanssia perääntymisestä.
- ja tässä vaiheessa tietenkin serafien neuvosto päättää kutsua Sadrakin kuultavaksi koskien tämän sanahakemusta. Serafien neuvosto oli jo tehnyt päätöksensä, mutta nähdessään geas-rannekkeen ja dissonanssin päättävät harkita asiaa uudemman kerran.
- niinpä kutsutaan paikalle Zebadiah, jolle arkkienkeli Andre on vain hetkeä aiemmin kertonut että Andre oli lähettänyt Zebadiahin puolesta sanahakemuksen. Niinpä matka on kohti serafien neuvoston rakennusta. Matkalla Eli liittyy porukkaan se keltainen juttu kainalossaan ja kysyy Zebadiahilta, onko tällä malakiitin sulkaa (ei ole). Eli miettii, näkee ohilentävän Laurencen ja huutaa "Hei, Laurence?" Kun Laurence pysähtyy ja kääntyy, ehtii Eli hieman harkita ja sanoo "Ei mitään, anteeksi." Ja pyytää sen sijaan malakiitin sulkaa joltain muulta malakiitilta… mikä oli varmasti viisas päätös. Joka tapauksessa serafien neuvosto kuulustelee tarkoin Zebadiahia sanaan liittyen ja esitetään paljon vaikeita kysymyksiä (erityisesti tätä tekee Dominic). Eli ei kysy mitään sen kummempaa, väsää vain sitä keltaista juttuaan ja saa Dominicin hermostumaan, varsinkin kun se keltainen juttu loikaa, Eli kiljahtaa "Se puri minua!" ja kiskaisee nopeasti malakiitin sulan irti laitteesta. Lopulta Zebadiah ajetaan ulkopuolelle, jossa häntä jo odottaa Eiriel, joka on paljon hermostuneempi kuin Zebadiah itse. Ja Shemaielkin saapuu paikalle ja muistuttaa hermostuneisuutena perusteella enemmän ofaniittia kuin merkuriaania. Lopulta Zebadiah kutsutaan sisään ja serafien neuvosto tekee Zebadiahista Tosi Rakkauden enkelin. Ja kaikki ovat iloisia, Shemaiel on jo järjestänyt juhlatkin tätä varten, jonne muutkin PC:t on kutsuttu (ja kaikki muutkin, jotka nyt noin edes ohimennen tuntevat Zebadiahin). Eli käväisee juhlissa (vaikka on samaan aikaan myös serafien neuvostossa).
- Cornelius kutsutaan seuraavana serafien neuvoston puheille ja kulku on suurinpiirtein sama kuin aiemmin, tosin Cornelius on vähäpuheisempi kuin Zebadiah (no hän on malakiitti). Eli väsää edelleen keltaista laitettaan, tosin herää siinä vaiheessa, kun päätöstä tehdään. Shemaiel odottaa Corneliustakin salin ulkopuolella, tosin hivenen juopuneena (tarjoaa Corneliuksellekin). Cornelius saa sanansa ja Cornelius menee joksikin aikaa purkamaan höyryjä ja harjoittelemaan ja menee sitten takaisin juhlimaan.
- seuraavaksi kutsutaan paikalle Sadrak, jonka kohdalla tilanne on aivan samanlainen kuin aiemmin, tosin Sadrakin kohdalla siirrytään suoraan sanan antamiseen, sillä kuulustelu oli jo hoidettu. Shemaiel tulee paikalle hieman myöhässä, mutta tulee kuitenkin (ja Rinnah seuraa hänen perässään huolestuneena, Shemaiel on kovasti juovuksissa ja saattaisi satuttaa itsensä, tämän jälkeen Rinnah ei anna Shemaielin juoda enempää).
- viimeisenä kutsun saa Benjamin ja Shemaiel tulee hänen mukaansa. Kuulustelu menee Benjamininkin kohdalla ihan hyvin, Elin kysymys tosin lähinnä hämmentää Benjaminia ("Pidätkö sinä mustia sukkia?"). Kai se oli luomisen kannalta olennainen kysymys ja joka tapauksessa Eli vaikutti tyytyväiseltä Benjaminin vastaukseen (ja Yvesin hartiat alkoivat nytkähdellä…). Eli myös väsäsi yhä sitä keltaista laitettaan, mikä sai Dominicin sanomaan: "Onko sinun ihan pakko tehdä tuota täällä?!" Elin vastaus: "Täällä tiivistyvä luova ilmapiiri suorastaan velvoittaa minut siihen." (tosin sarkasmi meni aika monelta serafien neuvoston jäseneltä ohi). Yhtä kaikki Benjaminkin sai sanansa, tosin Eli poistui salista ensimmäisenä keltainen juttunsa kainalossaan mutisten: "Jo oli aikakin". Vespacius jäi ilman sanaa ja skenu päättyi tähän.
Eli nyt useimmilla hahmoista on omat sanat:
Zebadiah: True Love: Word Forces 16
Benjamin: Duty: Word Forces 16
Cornelius: First Strikes: Word Forces 7
Sadrak: Katana: Word Forces 7 (11?)
Takaisin Annan In Nomine sivuille