Vielä hieman tilanteista

Taivas alkaa koota joukkojaan. Serafien neuvosto istuu kokouksessa koko tämän skenun ajan, eli arkkienkeliden summonointiin on paras olla todella hyvä syy. Siis todella hyvä, kukaan enkeli tuskin haluaa selittää hyvin kiukkuiselle (tai pettyneen oloiselle) arkkienkelille, miksi tämä tuli summonoitua ihan turhaan juttuun josta servitor olisi kyllä voinut selvitä itsekin (ja hyvä syy on ainoastaan se, että oli tosiaan henki kyseessä tai on tietoa, jolla on todella paljon merkitystä). Ainoat summonoitavat (taivaan puolella), jotka eivät olisi pahoillaan/vihaisia, olisivat arkkienkelit Zimran ja Azrael ja heitä nyt on muuten vaan vaikea tavoittaa (kukaan hahmoista ei osaa heidän summonointiinsa tarvittavia rituaaleja, tosin Zebadiahin puhelimassa on Zimranin puhelimen pikavalintanäppäin…).

- outcastien leirissä Shemaielilla on kiire, jopa niinkin kiire että hän antaa hahmot saavat tehtäväksi hoitaa erään tehtävän kannalta hyvin olennaisen asian. Andrealphuksen palveluksessa oli aikoinaan (silloin kun tämä oli vielä rakkauden (arkki?)enkeli) kyriotaatti nimeltään Andrew. Andrew ei langennut herransa mukana, vaan siirtyi sittemmin palvelemaan Blandinea, mutta Andrew'lla on yhä Kyriotate of Love attunementtinsa ja Andrew palaisi Andrealphuksen palvelukseen sekunnissa, jos Andrealphus hakisi Lunastusta. Blandinen palveluksessa Andrew on sen takia, että Blandine symboloi Andrew'lle toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Andrew pitäisi nyt kaivaa esiin jostain ja saada tulemaan tapaamaan Andrealphusta, mutta se ei ole aivan helppoa (Andrew'lla on kaikki syyt olla tulematta nyt, kun hänen herransa on yhä, face it, demoniruhtinas). Shemaiel menisi itse, mutta ei ehdi, sillä hän pelkää neuvottelujen menevän pieleen, jos hän jättää paikkansa nyt yhtään pitemmäksi aikaa.

Andrew

-Kukaan ei tiedä, missä Andrew nyt on, mutta viimeksi hänet nähtiin Kanadassa Montrealissa kahden Januksen enkelin (ofaniitti Terahin ja serafi Jonathanin) kanssa. Januksen enkeleillä on roolit kauppamatkustajina (nimet ovat ofaniitti: Louis Meauraux, serafi: Jonathan Thompson). Ovat kuuleman mukaan liikkuvaista sorttia (niin kuin Januksen enkeleiltä sopii odottaa), Terah jopa tuntui tutulta nimeltä (ja pitäisikin, tämä on Nopeiden pakojen enkeli, johon ryhmä on useastikin aiemmin törmännyt).

- Andrew on edelleen Kanadassa, mutta hän ei enää liiku Terahin ja Jonathanin seurassa, jotka ovat jatkaneet matkaansa kohti USA:ta. Terah ja Jonathan tosin tietävät, että Andrew on nyt Torontossa, tosin eivät oikein osaa kertoa sen tarkemmin. "Eihän sillä ole mitään rooliakaan, kun se on kyriotaatti." Neuvovat kyselemään paikallisilta enkeleiltä lisäohjeita ja antavat Laura-nimisen enkelin osoitteen. Laura on myös Blandinen enkeli, malakiitti tarkemmin ottaen, jonka tehtävänä on etsiä ethereaaleja (ja tuhota ne, jos ne ovat pahoja tai jos triadi sattuu kyselemään liian vaikeita). Laura tietää kyllä mistä Andrew löytyy, tosin saattaa ensin olla aika lailla tuppisuinen siinä suhteessa, hänelle pitää ensin kertoa miksi Andrew'ta etsitään (Laura on vastuussa ison alueen Blandinen enkeleistä ja varsinkin nyt pitää Lauran mielestä kysellä motiiveja). Mutta ei hän sentään ole täysin kohtuuton ja suostuu ohjaamaan Andrew'n jäljille.

-Andrew itse on omistautunut täysin eräälle tehtävälle, joka yhdistää Unien ja Rakkauden sanat. Ja Andrew ei missään nimessä aio jättää hommaa kesken, saa olla melkoisen hyvät perustelut, ennen kuin Andrew suostuu luopumaan keikasta. Tehtävä on nuori aviopari, mies on kehitellyt nyt joitain vuosia suurta keksintöään, joka tekisi hänestä (hänen uskomuksiensa mukaan) rikkaan miehen, hänellä kun on Unelma. Vaimo jakoi uskon, mutta nyt se on alkanut rakoilla (ja samoin avioliitto), kun rahaa ei ole eikä ole tulossa ja miehen kehitystyö alkaa saavuttaa pakkomielteenomaisia piirteitä. Lisäraha ei enää tässä vaiheessa Andrew'n mielestä auttaisi, parin välit tulisi korjata (sillä avioliiton hajoaminen tuhoaisi molempien unelmat) ja samalla pitäisi saada mies pitämään unelmastaan kiinni (Jeanin väki sanoi että mies tosiaan on kehittämässä jotain uutta). Vaikka Andrew'ta autettaisiin tässä, hän etsii pian uuden jutun ja taas uuden, sillä fakta on, että Andrew itse pelkää. Andrew on kantanut toivoa mielessään hyvin kauan, mutta nyt toivo on alkanut hieman rakoilla ja toisaalta Andrew pelkää, miten hänen entinen herransa suhtautuisi häneen. Entä jos lunastusta ei tapahdukaan? Silloin Andrew'n toivo kuolisi kokonaan ja Andrew tietää sen. Niinpä hän välttelee tapaamista. Tässäpä hahmoille hieman lisää mietittävää.

- Lisäkäskyjä ei oikeastaan ole. Mikaelilla on oikeastaan aika kiire, kun hän yrittää kammeta Dominicia virastaan ja Yvesillä taas on kiire yrittäessään estää moista (sillä Dominicin erottaminen johtaisi varmasti monta enkeliä kohtaamaan fatensa). Niinpä enkelit jäävät hieman oman onnensa nojaan, sillä harva arkkienkeli ottaa aikaa jutellakseen servitoriensa kanssa juuri nyt (yhtenä poikkeuksena on Eli, jolla riittää kyllä aikaa kuunnella vuosien varrella turhautuneiden servitorien valituksia).

Oletetaan kuitenkin että hahmot saavat houkuteltua hyvin vastahankaisen Andrew'n tapaamiseen. Tällöin oikeastaan lopputulos on hyvä taivaan kannalta, Andrealphus nimittäin päättää tehdä parannuksen.

Andrealphus, archangel of Love

Andrealphuksen lunastus tuli aikamoisena yllätyksenä monella serafien neuvostosta, mutta kun asiaa myöhemmin pohdittiin alkoi olla selvää, että se oli tulossa. Andrealphus oli ollut jo pitkän aikaa tyytymätön asemaansa. Tietenkin jokainen demoniruhtinas haluaa olla suurempi päällikkö ja mahtavampi, mutta Andrealphus ei enää löytänytkään tyytyväisyyttä omasta henkilökohtaisesta sinfoniastaan. Hän oli kokeillut kaikkea ja mikään siitä ei enää tuntunut hyvältä, pieni kalvava tyytymättömyyden tunne vaivasi kaiken aikaa. Ja Andrealphus huomasi toisinaan muistelevansa, että taivaassa oli ollut toisin. Tietenkin hän pyyhki moiset ajatukset pikaisesti mielestään, mutta ne olivat siellä siitä huolimatta.

Ja Eli sattui huomaamaan tämän. Eli ja Andrealphus olivat vihamiehiä, mutta Eli näki suuremman mahdollisuuden vihollisensa Lunastamisessa kuin tämän tuhoamisessa, Elihän on kuitenkin merkuriaani. Tuhoaminen on kuitenkin se helpoin vaihtoehto. Niinpä Eli laati varsin monimutkaisen ja luovan suunnitelman, jossa hän itse toimisi hämäyksenä ja grigoriarkkienkelit Azrael ja Zimran hoitaisivat itse prosessin noin muuten, eli näyttäisivät Andrealphukselle todellisen rakkauden merkityksen (ja sen että sitä todella on olemassa).

Homma ei ollut tietenkään helppo, mutta vuoden 2000 lähestyessä loppuaan alkoi tehtävän tavoite olla lähempänä kuin koskaan. Sitten taivaassa tapahtui melkoinen mullistus, kun arkkienkeli Marc päätti vaihtaa puolta ja liittyä Luciferin armeijoihin. Tämä tapaus järkytti melkoisesti Andrealphuksen mielenrauhaa, Shal-Mari (jonne Marc asettui Diilien demoniruhtinaana) oli muutenkin aika täynnä ja Marcin alkanut kiista Mammonin kanssa järkytti Shal-Marin rauhaa. Samaan aikaan Azrael ja Zimran jatkoivat painostustaan tuomalla näytille pareja, joita Andrealphus ei onnistunut erottamaan ja viimeisenä vetonaan edelleen Andrealphusta (rakkauden arkkienkelinä) uskollisesti palvelevan kyriotaatin. Paljoa muuta ei tarvittu ja Andrealphus alkoi nähdä tehneensä aikanaan kauhean virheen. Mutta ongelmana oli, että miten itseään nyt syvästi inhoava demoniruhtinas saataisiin hakemaan anteeksiantoa taivaalta ja tässä sitten auttoi moni pieni tekijä, joita serafien euvosto tulee analysoimaan vielä pitkään.

Yhtä kaikki eräänä kauniina päivänä taivaassa (tosin kaikki päivät ovat siellä kauniita) Andrealphus ilmaantui serafien neuvoston eteen ja pyysi vilpittömästi anteeksi kaikkia pahoja tekojaan ja toivoi että hänet edes yritettäisiin ottaa takaisin. Hän ei uskonut selviävänsä, mutta olisi parempi tuhoutua kuin jatkaa näin. Ja tietenkin, koska pyyntö oli vilpitön, serafien neuvosto suostui. Ja hämmästys oli suuri, kun Andrealphus astui esiin jälleen merkuriaanina ja samalla myös wordboundina, Andrealphus oli jälleen Rakkauden enkeli ja hyvin pian sen jälkeen myös Rakkauden arkkienkeli (sillä rakkaus on superior-tason sana).

Andrealphuksen lunastus laittoi helvetin sen verran sekaisin, että tilanne tasoittui taivaan ja helvetin kannalta. Andrealphuksen mukana tuli jonkin verran hänen demoneitaan (tosin yhtä moni demoni ei hakenut lunastusta ja vielä selvinnyt siitä kuin mitä lankesi Marcin ja Dominicin enkeleitä). Merkittävintä oli kuitenkin se, että Andrealphuksen mukana tuli aika monta lilimiä ja taivaassa oli nyt parisenkymmentä bright lilimiä… Ja toki moni enkeli siirtyi Rakkauden arkkienkelin palvelukseen heti kun sai siihen luvan ja lähes kaikki entiset rakkauden servitorit palasivat takaisin herransa palvelukseen (ja ilomielin Andrealphus heidät toki takaisin ottikin).

Andrealphuksen tilanne on toki vielä auki, mutta toistaiseksi hän on vaikuttanut vilpittömältä halussaan parantaa tapansa ja Eli tuntuu ainakin olevan innoissaan. Kaikki eivät ole niin innostuneita ja suhtautuvat uuteen arkkienkeliin suurella varauksella, mutta toistaiseksi kaikki näyttäisi hyvältä. Andrealphus on myös ottanut taas haltuunsa joitain entisiä tehtäviään, eli imenyt itseensä niitä muiden arkkienkelien tilapäisesti omimia osia Rakkauden sanasta. Andrealphuksella on vielä hyvin vähän tethereitä, suurin osa saatu pikaisessa iskussa omiin vanhoihin tethereihin (ja muutamassa tapauksessa senesalkin hakiessa lunastusta), mutta työn alla on useampi. Ja rakkaus on sen tyylin sana, että eiköhän niitä tethereitä ala ilmaantumaan.

Joka tapauksessa Andrealphus on halussaan tehdä parannus tosiaan täysin vilpitön, mutta hän ymmärtää täysin toisten tunteman epäluulon. On vaikea luottaa johonkuhun, joka on viimeiset 20 000 vuotta käyttänyt kaiken aikansa tavotteittesi tuhoamiseen. Andrealphus kuitenkin rakastaa heitä (toisaalta, hän rakastaa kaikkia) ja aikoo näyttää, että häneen tosiaan voi luottaa. Ja samalla Andrealphus koettaa myös hyvittää tekojaan ja varmistaa, ettei kukaan hänen entisistä demoneistaan nappaa sanakseen Himoa. Sitä Andrealphus ei aio sallia sen enempää kuin hän salli demoniruhtinaana jonkun otaavan sanakseen rakkauden.

Vaikka Andrealphuksella on vain vähän enkeleitä, ovat he järjestään sitäkin lojaalimpia. Suurin osa on tosiaan entisiä demoneita, jotka muutamia viikkoja sitten eivät edes uneksineet olevansa taivaassa (tai saattoivat jossain hyvin syvällä toivoa sitä) rakkauden arkkienkelin palveluksessa. Suurimmalla osalle on annettu ohjeeksi toistaiseksi pitää kontaktit maan päälle minimissään, kunnes taivas hieman ehtii tottua ajatukseen uudesta arkkienkelistä (tai oikeastaan kolmesta, sillä Azrael ja Zimran palasivat myös). Ja Andrealphus on valmis juttelemaan kenen tahansa kanssa, käännynnäisen innolla… Hän ei jaksa uskoa, että ei tajunnut palta takaisin tätä ennen.

Dissonance:
Andrealphuksen enkeli ei voi tietoisesti vahingoittaa ("to damage") tai antaa toisen vahingoittaa rakkaussuhdetta. Tämä aiheuttaisi dissonanssia, joka poistuu jos tilanne korjataan.

Choir attunements:

Seraphim (restricted):
Andrealphuksen serafit pystyvät näkemään, onko jokin rakkaus totta vai ei. Siis vastaus on "on" tai "ei", ei mitään sen syvällisempää.

Cherubim:
Voivat pitää attunementtinsa kohteen rauhallisen ajan tyynenä vaikeuksien keskellä. Eli niin kauan kuin kerubi puhuu ja juttelee suojatilleen, tämä ei koe henkistä vahinkoa muuten pahoista tai vahingoittavista tapahtumista. (tämä on kanssa aika huono, mutta on muunnelma djinnin attunementista)

Ofanim:
Ofaniitti tietää nopeimman keinon saattaa kaksi ihmistä yhteen.

Elohim (restricted):
Elohiitit näkevät onnistuneella resonanssiheitolla, kuinka kaksi toisiaan rakastavaa henkilöä voidaan saada hylkäämään itsekkäät tavoitteensa. Eli siis pystyvät paremmin kuin kukaan muu näkemään, millä tavalla ratkaista tiettyjä ongelmia parisuhteessa (erinomaisia parisuhdeneuvojia)

Malakim:
Malakiitit voivat rangaista rakkauden pettäneitä tai rakkauslupauksen pettäneitä häiritsemättä sinfoniaa. Nämä malakiitit ottavat lupaukset rakastaa hyvin vakavasti. Tosin on muistettava, että Andrealphus on merkuriaani, joten rangaistus on yleensä jotain luovaa (Elin suureksi riemuksi). Andrealphuksella ei ole montaa malakiittia.

Kyriotates (restricted):
Aidosti rakastunutta henkilöä/olentoa possessoiva kyriotaatti voi lisätä celestial forcensa yrittäessään possessoida jonkun.

Mercurians (partially restricted):
Andrealphuksen merkuriaanit kenties vähemmän yllättävästi ymmärtävät paljon muita paremmin ihmisiä ja erityisesti rakkautta ja sen merkitystä ihmissuhteissa. Ja tietty myös rakkauden näitä fyysisempiäkin puolia ja ilmaisuja. Merkuriaani näkee onnistuneella resonanssiheitolla ne esteet, joita jollakulla henkilöllä on rakkauden tiellä (kateus, vihamielisyys, kireet) ja merkuriaanien tehtävänä on usein yrittää ratkoa näitä ongelmia. Merkuriaani saa myös bonuksia ihmissuhdetaitoihinsa, ainakin mitä tulee rakkauteen (bonuksia sex appealiin?)… (tämä on taito, jonka toki voi yrittää opettaa muillekin).

Bright lilim:
Andrealphuksen bright lilim näkee, milloin joku need voisi johtaa siihen, että se vahingoittaisi rakkautta. (kaikilla Andrealphuksen bright lilimeillä on myös merkuriaanin attunementin se osa, jonka voi jakaa). Andrealphus pitää bright lilimeistään ja hänellä on niitä peräti kolme (enemmän kuin kenelläkään muulla). Osa Andrealphuksen mukana tulleista lilimeistä on muiden palveluksessa (Eli sai osansa…).

Servitor attunement(s):

Loving touch:
Saa henkilön joksikin aikaa tuntemaan aitoa ja vilpitöntä rakkautta jotakuta kohtaan. Tämä siis on rakkautta ilman himoa, eli muistuttaa jossain määrin kerubin tunnetta suojattiaan kohtaan. Kestoaika on CD tunteja (contest of wills). Attunementtia käyttävän täytyy käyttää tähän 1 piste essenseä.

Distinctions (jonkinlaisia muunnoksia Andrealphuksen aiemmista distinctioneista):

Vassal of Love
Enkeli voi havaita kuinka tyytyväinen ja onnellinen noin rakkauselämän osalta joku henkilö on nyt tai aiemmin. Kertoo siis vain tyytyväisyyden asteen, ei muuta.

Friend of All
Saa pysyvästi +2 kaikkiin reaktioheittoihin, sillä ovat yleisesti vain miellyttävää seuraa. Jopa serafit. Kutsuttakoon sitä sitten vain eräänlaiseksi miellyttäväksi auraksi, joka aina ympäröi tämän tason enkeliä.

Master of Eternal Friendship
Voi muistuttaa kahdelle ongelmissa olevalle (mutta yhä toisistaan pitävälle) ihmiselle onnellisista hetkistä yhdessä. Vaatii contest of willin ja 1 pointin essenceä.

Relationships:

Andrealphus todella arvostaa Elin onnistunutta yritystä saada hänet palaamaan takaisin taivaaseen ja pitää Eliä lähimpänä toverinaan (ja Eli onsamaa mieltä). Lisäksi Novalis ja Andrealphus ymmärsivät toisiaan jo ennen Andrealphuksen lunastusta ja he ovat nytkin hyvissä väleissä keskenään. Andrealphus rakastaa kaikkia, joten hän pitää kaikkia hyvinä ystävinään riippumatta siitä, mitä nämä hänestä ajattelevat. Daavid, Khalid ja Laurence eivät vielä oikein luota ex-demoniin.

Allied:
Eli, Novalis (Eli is allied to Andrealphus)
Associated:
All others (Novalis, Azrael and Zimran are associated with Andrealphus)
Hostile:
(Daavid, Khalid, Laurence)?

Yhteenveto

Serafien neuvosto siis kokoontuu Notre Damessa ja kaikki kutsutaan kertomaan tarinansa vuoron perään niin kuin he asiat tietävät. Jokainen tarina herättää melkoisesti keskustelua ja grigoreihin suhtaudutaan selvällä huolella ja epäluulolla (ja grigorit ovat huolissaan siitä, ettei heitä vain vahingoiteta, lupauksesta huolimatta). Gabrielin tilanteen parantumisesta ei osata sanoa vielä mitään, Belialhan jäi kaikesta huolimatta henkiin, tosin heikentyneenä. Toisaalta Yvesin oli onnistunut suostutella Gabriel palaamaan taivaaseen ja tämä on siellä tälläkin hetkellä, Aluriel ja Mordekial ovat Yvesin mukaan koko ajan Gabrielin mukana. Mukana kokouksessa ovat kaikki arkkienkelit Gabrielia lukuun ottamatta.

Grigoriarkkienkelit tekivät tässä tosiaan osuutensa ja Eli vaatii uutta oikeudenkäyntiä, jotta he saisivat palata takaisin taivaan huomaan. "Tämän naurettavan tilanteen on loputtava, eihän siinä ole mitään järkeä, että taivaalle uskolliset enkelit joutuvat elämään sen ulkopuolella, vaikka he eivät olleet edes sekaantuneet niihin grigorien kieltämättä vääriin tekoihin." Uusi oikeudenkäynti päätetään pitää mitä pikimmiten.

Serafien neuvosto päättää oikeudenkäynnin ja uusien todisteiden nojalla kutsua grigorit takaisin ja tälläkään kertaa jumala ei puutu päätökseen (joten se lienee oikea). Uusia grigoreita ei kuitenkaan saa tehdä (riskiä pidetään liian suurena), vielä hengissäolevat vain saavat oikeuden palata takaisin, tosin Dominic aikoo kuuleman mukaan pitää heitä hyvin tarkasti silmällä (ja samanlaista puhetta esitti myös Daavid). Niinpä taivaassa moni nuori enkeli pääsee näkemään aidon grigorin, tosin nämä ovat lähes yhtä harvinaisia kuin parannuksen tehneet lilimit… Grigoreita on yhä hengissä kaiken kaikkiaan 35 ja siihen lukuun on jo laskettu mukaan arkkienkelit Azrael ja Zimran.

Azrael ja Zimran saavat jälleen omat katedraalinsa, tosin Azraelillahan oli aina ollut se oma paikka taivaassa, nyt sinne voi vain päästä taivaankin kautta (eli se ei siis ole eristetty muusta taivaasta). Mutta Zimranilla ei ollut enää katedraalia ja nyt sellainen ilmaantuu jälleen. Totuuden nimissä on kuitenkin sanottava, että vaikka Azrael ja Zimran ovat arkkienkeitä, he eivät ole siitä mahtavimmasta päästä, vaikka potentiaalia onkin. Heillä kun ei ole ensimmäistäkään tetheriä ja paljon arkkienkelin mahdista tule tetherien kautta. Kestää vielä aika kauan ennen kuin he vahvistuvat tarpeeksi. Zimranin katedraali on kaunis hämärästi valaistu paikka, jossa soi aina ylimaallisen kaunis laulu.

Gabriel on saatu takaisin, mutta tulee kestämään hyvin, hyvin kauan ennen kuin hän toipuu jossain määrin. Täysin vakaata Gabrielista ei saa, sillä Belial jäi henkiin, mutta Yvesin yritykset yhdistettynä Khalidin apuun saavat jotain pelastettua tilanteesta. Ja Belial on pitkään heikko (jää kuitenkin henkiin, tosin vain sen takia että vetoaa Baalin apuun kun Haagenti päättää tuhota hänet) ja tämä Belialin heikkous auttaa Gabrielia saamaan päätään taas hieman veden pinnan yläpuolelle. Ja aivan niin alas kuin hän tuossa äskettäin oli häntä on vaikea saada. Gabriel on saavuttanut jonkinlaisen tasapainon tilan, vaikkei hän aivan järjissään ole vieläkään (mutta oliko hän sitä koskaan, voisi joku kysyä).

Taivaassa on kuitenkin kaksi mahtavaa arkkienkeliä vähemmän ja Mikaelin on kuultu selittävän jotain sen suuntaista, että oikeastaan niitä arkkienkeleitä voisi olla kolme vähemmän (samalla Mikael on mulkoillut synkästi kohti Dominicin tuomion saleja). Elin todisteet Dominicia vastaan ovat aika ikäviä, mutta toisaalta kaikilla arkkienkeleillä on ollut muutama heitä palvonut kultti. Niinpä Dominicia tuskin voi syyttää vain siitä, että hänen riveistään löytyi tuollainen joukkio, tosin Dominicin nyt olisi luullut sillä kaikella vahtimisen määrällä huomanneen sen. Mikaelin argumentti onkin, että Dominic keskittyi niin paljon muiden vainoamiseen, ettei enää ehtinyt tai viitsinyt vahtia omiaan.

Dominic tekee kuitenkin työtään ja serafien neuvosto päättää (kenties viisaasti) jättää Dominicin virkaansa. Serafien neuvosto kuitenkin harkitsee vakavasti Oikeudenmukaisuuden Sanan julistamista vapaaksi ja haettavaksi, ideana olisi että Dominic ja oikeudenmukaisuuden arkkienkeli toimisivat yhteistyössä tässä tuomiojutussa, ettei ylilyöntejä enää tapahtuisi.

Lisäksi serafien neuvosto päättää julistaa avoimeksi Rauhan Sanan, rauhan arkkienkelistä tulisi Novaliksen seuraaja ("Rauha vastaa paljon paremmin sitä mitä hän teki") ja toinen Novaliksen yhteyteen liittyvä sana, Kasvit, julistetaan myös avoimeksi. Kasvit on kyllä myös arkkienkelitason sana.

Marcin Sana on sitten hankalampi, taivas kyllä tarvitsee jonkun, joka hoitaisi suhdetoimintaa, mutta kauppa osoittautui sopimattomaksi Sanaksi. Niinpä päätetään odottaa ja katsoa, kenen Sana tuntuu ensimmäisenä saavuttavan oikean tason (vaihtoehdoiksi ajatellaan neuvottelujen, kanssakäymisen ja välittämisen (mediation) Sanaa). Niinpä Shemaiel on potentiaalisten arkkienkelien listalla (tosin tietämättään).

Shemaiel anoo nöyrästi Mikaelilta, että tämä ottaisi hänet takaisin palvelukseensa. Mikael haastattelee Shemaielia pitkään ja keskustelu ilmeisesti ei ollut miellyttävä, mutta loppujen lopuksi Shemaiel saa kuin saakin itselleen jälleen sydämen ja paikan Mikaelin enkelien joukossa. Osa Mikaelin kiukusta oli teeskenneltyä, hän halusi nähdä miten hänen servitorinsa käyttäytyy tällaisessa tilanteessa ja ilmeisesti Shemaiel selvisi testistä (sillä muuten Mikael olisi käskenyt hänen mennä Elin luo, mikä olisi kuvaannollisesti sanoen särkenyt Shemaielin sydämen).

Eli asettuu taas taivaaseen ja itse asiassa taivas häviää tässä hivenen vähemmän kuin aluksi pelättiin, tosin tilanne on edelleen hankala. Elin käytöksestä pidetään myös oikeudenkäynti, mutta loppujen lopuksi Eli saavain ankarat nuhteet ja kehotuksen puhua asiasta jollekulle seuraavalla kerralla. Eli vakuuttaakin näin tekevänsä, jos vastaava tilanne ikinä enää tulee vastaan (mitä kukaan ei varmasti toivo).

Hahmot saavat tässä tilaisuuden päästä isoihin palkintoihin kiinni, sillä vaikka he eivät olleet sekaantuneet suoraan isoon kuvaan, he sentään olivat mukana tapahtumien keskipisteessä. Niinpä hieman arkkienkelistä ja tapahtumien kulusta riippuen hahmoille tarjotaan kaikenlaista aina ylimmistä distinctioneista omaan Sanaan asti.

Ainakin arkkienkeli Eli kiittää kovasti hahmoja heidän avustaan ("Vaikka kyllä te melkein myös sotkitte pari juttua ja pahasti"). Sanoo, että jos hän tarjoaisi distinctioneja, niin hahmot pääsisivät kyllä sille listalle ja lupaa sitten seuraavassa hengenvedossa tukea hahmoja kun he hakevat Sanaa. Azrael ja Zimran kiittävät myös, tosin eivät niin ylitsevuotavasti.

Shemaiel tulee pyytämään ryhmältä anteeksi käytöstään ja selittää juurta jaksain koko homman ja tilanteen nyt kun Elille annettu vala ei enää sido häntä. Shemaiel toivoo hartaasti, että ryhmä ei ole alkanut halveksia häntä tämän takia, hän vain teki sen mikä hänen mielestään oli oikein. Shemaiel vain toivoo, että lopputulos olisi ollut vielä parempi… Mutta minkäs sille mahtaa.