OPUS MUSICUS - KATALOGI

OPUS MUSICUS CATALOGUE

URUT / ORGAN

Antti Haapalainen: 2 urkuteosta / 2 Works for Organ

Ave maris stella, La Trinité

La Trinité rakentuu nimensä mukaisesti kolmesta teemasta, joiden vastakkainasettelu muodostaa niiden välille jännitteitä. Vaikka teemat ovat itsenäisiä subjekteja ja karaktääreiltään vastakohtaisia, ne muodostavat teoksen lopussa ykseyden. Symmetriset asteikot ja additiiviset rytmit muodostavat vastakohdan perinteiselle kontrapunktiselle kirjoitustavalle.

Ave maris stella on fantasia samannimisen Piae Cantiones -sävelmän alkusäkeistä ja motiivista B-A-C-H. Teos alkaa esittelemällä molemmat sävelaiheet. Ave maris stella -sävelmä muuntuu kuitenkin pian erään symmetrisen moodin sävelikköön. Sävelaiheista kehittyy vapaa fantasia, joka huipennuksen jälkeen palaa alun tunnelmiin. Teos syntyi kesällä1994 Hildesheimin St.Michael -kirkon muurien suojissa. Tuon keskiaikaisen kirkon ilmapiiri toi säveltäjän mieleen samanaikaisesti suomalaisen keskiaikaisen sävelmän ja Leipzigin Tuomaskirkon edesmenneen urkurin.

La trinité consists of three themes, the juxtaposition of which creates tensions. Even though the themes are independent subjects and have contrasting characters, they build a unity in the end of the work. Symmetric scales and additive rhythms contrast with the traditional contrapuntal texture.

Ave maris stella is a phantasy on the first verses of a Piae Cantiones melody of the same name and the
B-A-C-H motif. (Piae Cantiones is a Finnish medieval song collection from 1582.) Both motives are presented in the beginning, but the Ave maris stella melody soon transforms itself into a symmetric mode. The motives are developed into a free phantasy, which returns to the original atmosphere after the culmination. The work took shape within the confines of St Michael's church in Hildesheim in the summer of 1994. The atmosphere of the medieval church inspired the composer with a simultaneous association of the medieval Finnish melody and the famous organist of St Thomas' Church, Leipzig.

Atte Tenkanen: Häämarssit / Wedding Marches

Molemmat häämarssit rakentuvat lähinnä kahdesta aiheesta, jotka voidaan leikkimielisesti nähdä feminiinisen ja maskuliinisen prinsiipin ilmentyminä. Häämarssissa (1990) ne esiintyvät aluksi erikseen, mutta kertaustaitteessa niiden teemat "löytävät toisensa" eli ne esiintyvät yhtaikaa.Hääsoitossa (1995) molemmat aiheet esiintyvätniin alku- kuin kertaustaitteen lopussa yhtaikaa. Häämarssin temaattinen materiaali pohjautuu virteen "Herra, kaiken onnen tuoja" (1986 VK 240), kuitenkin hyvin vapaasti käsiteltynä. Häämarssi (1990) on julkaistu Eero Annalan Häämusiikkia -levyllä (Jubal 1997).

Both wedding marches are built on two motifs which can be interpretated as manifestations of feminine and masculine principles. In Wedding March - Häämarssi (1990) they first appear separately and then "find each other" in the recapitulation. In Wedding Music - Hääsoitto (1995) the two motifs appear simultaneously both in the beginning of the piece and in the end of the recapitulation. The thematic material of Wedding March is based on the hymn 240 (Heinrich Albert 1642) of the Finnish hymnal. Wedding March has been published on Eero Annala's CD Häämusiikkia - Wedding Music (Jubal 1997).

PUHALTIMET / WIND MUSIC

Carita Holmström: Dreams, for clarinet, violoncello and piano

Säveltäjä kertoo trion syntyvaiheista: "Teos syntyi hyvien muusikkoystävieni kehoituksesta, Trio Jacobin, jossa soittaa Eira Ojanen selloa, Eva Jacob pianoa ja Ilkka Teerijoki klarinettia. Sävelsin hyvin nopeasti kaksi keskimmäistä osaa ja koska rupesi tuntumaan että nämä 'unikuvat' tarvitsivat ympärilleen kehykset, ikäänkuin viemään, tuudittamaan kuulijan unimaailmaan, tein noin kuukautta myöhemmin kaksi lyhyttä ääriosaa." Trio Jacob kantaesitti teoksen 28.3.1995.

Tonsättaren berättar om komponerandet av "Dreams": "Jag komponerade verket på uppmaning av mina goda musikervänner från Trio Jacob: Eira Ojanen, cello, Eva Jacob, piano, och Ilkka Teerijoki, klarinett. De två mellersta satserna kom till mycket snabbt, och eftersom jag började känna att dessa drömbilder behövde ramar föratt leda till, att liksom vagga lyssnsaren till drömvärlden, gjorde jag ännu de två korta yttersatserna ca en månad senare." Trio Jacob uruppförde verket 28.3.1995.

Pauliina Isomäki: Mielialoja / Moods, for soprano saxophone and piano

"Mielialoja" on syntynyt saksofonisti Olli-Pekka Tuomisalon tilauksesta. Tuomisalon toiveena oli perinteisiin soittotekniikoihin pitäytyvä sävellys, ja hänen toivettaan on noudatettu (jos glissandot ja pianon klusterit lasketaan perinteisiksi soittotavoiksi). "Mielialoja" esittelee kolme tuokiokuvaa mielen ailahduksista: Levoton, Epätoivoinen ja Ilakoiva.

"Moods" was commissioned by saxophonist Olli-Pekka Tuomisalo. He asked the composer to keep to traditional playing techniques, and his wishes have been obeyed (if glissandi and piano clusters are counted as traditional techniques). The result is three bagatelles on caprices of mind: Restless, Hopeless, and Jolly.

VOKAALIMUSIIKKI / VOCAL MUSIC

Carita Holmström: Livets namn, for soprano, violoncello and harp

Text: Gunnar Björling

"Eftersom Björlings lyrik inte äralldeles lättförstådd vill jag här berätta lite om de idéer som varit utgångspunkten till mitt kompositionsarbete. Dessa idéer grundar sig påden danska kritikern och poeten Poul Borums fina Björling-analys. För det första: varje sång innehåller två helt separata dikter som jag valt att representera någon av Björlings grundteman. Den första sången utgår från tanken: "Oskuld - en tystnad,ej gripbar." Här söker sig tre musiker ut ur sin isolering, söker efter sätt att kommunicera,nå kontakt genom tystnaden... Utgångspunkten för den andra sången är: "Liv är ej begripligt - det är att gripa." I själva handlingen, upplevelsens handling, finns livet oemotståndligt -det ÄR. Björlings dikter föddes ur "livets hopplöshet" - ty det som vi griper, försvinner. Detta är grunden för den tredje sången. Den fjärde sången baserar sig på tanken "om jag är inte du, vem skulle ja då vara?" Den femte sången innehåller den underbara frasen "när hjärtat är med tröst". Inte mer om det...." Carita Holmström 4.9.1992

Pauliina Isomäki: Jag vet hur tiden kom, for mezzosoprano, oboe and violoncello

Text: Ralf Parland

Laulujen tekstit on kirjoitettu lapsen näkökulmasta, jossa todellisuus sekoittuu vaivattomasti uniin ja mielikuvitukseen. Elämän suuret salaisuudet hämmentävät kertojaa, mutta onneksi kuu tietää kaiken ja kuiskaa lohdullisia sanoja. Laulujen vapaatonaalinen melodiikka myötäilee tekstin tapahtumia. Soitinnus on epätavallinen mutta toimiva, sillä sello antaa lalajalle vakaan pohjan ja oboen ääni soi kauniisti mezzosopraanon kanssa.

Jag vet hur tiden kom (I know how time was born) -poems are written from a child'spoint of view in whivh reality, dreams and imagination have no borderlines. The great mysteries of life make the narrator confused, but fortunately the moon knows everything and whisperssoothing words. The musical styleis freetonal and the melodic line heightens the atmosphere of the poems. The unusual instrumentation has proved to work well as the cello gives a solid ground and the oboe blends well with the mezzo soprano voice.

Teosesittelyt ovat säveltäjien itsensä kirjoittamia - The presentations are written by the composers.

Etusivulle / Front Page