---

Ydinjäte on maailman vaarallisinta jätettä. Suomessa ydinjätettä syntyy neljässä ydinvoimalareaktorissa, joista kaksi sijaitsee Loviisassa ja kaksi Olkiluodossa Eurajoella.

---

Ydinjätteet ovat ydinenergiaa tuotettaessa syntyviä radioaktiivisia aineita, esineitä ja rakenteita, joilla ei ole enää käyttöä. Ne sisältävät aineita, joita ei normaalisti esiinny luonnossa. Nämä aineet pysyvät myrkyllisinä ja radioaktiivisina satojen tuhansien vuosien ajan. Ydinjäte on jollakin tavalla eristettävä ympäristöstä, koska vaarattomaksi sitä ei nykyteknologialla osata tehdä.

Ydinvoimalat tuottavat matala-, keski-, ja korkea-aktiivisia ydinjätteitä. Käytetty uraanipolttoaine, jonka kapselointia ja sijoittamista kallioperään nyt suunnitellaan, on korkea-aktiivista jätettä. Suhteellisen matala-aktiivinen uraanipolttoainesauva muuttuu ydinreaktorissaoloaikanaan korkea-aktiiviseksi ydinjätteeksi. Ydinvoimalan käyttöaika on 30-40 vuotta.

Yksi 1000 megawatin ydinvoimala tuottaa 30 vuodessa radioaktiivisena jätteenä:

• 1 000 000 tonnia uraanin louhintajätettä, joka jää uraanikaivosalueille.
  
• 5 000 tonnia uraanin rikastusjätettä rikastamoalueille.
  
• 20 000 tonnia voimalaitos- ja purkujätettä ydinvoimala-alueelle.
  
• 1 000 tonnia korkea-aktiivista ydinjätettä, joka sisältää 10 000 kiloa plutoniumia.

  
  

  Ydinjätteet, köyhän miehen ydinase

Korkea-aktiiviset ydinjätteet sisältävät useita radioaktiivisia alkuaineita, esimerkiksi plutoniumia, strontiumia, cesiumia, amerikiumia, neptuniumia,teknetiumia, jodia ja uraania. Plutonium säilyy radioaktiivisena jopa 500 000 vuotta. Luonnossa sitä ei esiinny normaalisti lainkaan.
   Plutonium-239 on ydinaseen raaka-ainetta. Synkimmissä arvioissa vain 150 kiloa plutoniumia riittäisi sopivasti levitettynä aiheuttamaan keuhkosyövän maailman kaikille ihmisille.

Käytetty uraanipolttoaine lähettää erittäin voimakasta gammasäteilyä. Käytettyjen polttoaineinenippujen läheisyydessä voidaan oleskella, jos säteilysuojana on vähintään muutama metri vettä, metri betonia tai noin 30 cm terästä.
   Jätteen käsittelyä vaikeuttaa myös lämpö: yhden vuoden päästä reaktorista poistamisen jälkeen käytetty ydinpolttoaine tuottaa lämpöä saman verran kuin sähkökiuas eli noin 8 kilowattia uraanitonnia kohti.

Vasta miljoonan vuoden kuluttua lähes kaikki radioaktiiviset aineet ovat hajonneet eikä ydinjätteen aktiivisuus olennaisesti eroa sen uraanimalmin aktiivisuudesta, josta jätteet ovat peräisin.

         (Lähde: Minna Tuikka, Kivetty-liikkeen lehti 1994, s. 2.)

   Takaisin Kivetty-sivulle

   Vaarun kotisivulle