Ydinjätteiden kuljetusreitti Kivettyyn olisi ollut noin kuukausittain rauta- tai maanteitse todennäköisimmin Jyväskylän kautta Äänekoskelle, josta tavalla tai toisella Kivettyyn. Jyväskylään ydinjätejuna tai -rekka olisi tullut joko Tampereen, Jämsän, Korpilahden ja Muuramen halki, tai Keuruun kautta, tai Mikkelin ja Pieksämäen halki. Jos Suomeen rakennetaan uusi ydinvoimala, siitä riittäisi haudattavaa lähelle vuosisadan vaihteen jälkeisen vuosisadan loppua.
Konginkankaan luoteisosassa sijaitseva valtion maa, jolla sijaitsevat mm. Kivetynjärvet, Iisjärvi ja Kohmujärvi. Alueelta laskevat vedet virtaavat Keiteleeseen pääasiassa kahta reittiä: Iisjärvestä lähtevää järvi- ja jokiketjua pitkin Lintulahteen, sekä Isojokea pitkin Pyyrinlahteen. Keiteleestä vedet päätyvät Päijänteeseen, josta pääkaupunkiseutu saa juomavetensä.
Kivetty on
Erämainen seutu jatkuu kunnanrajojen ylitse Saarijärven, Viitasaaren ja Kannonkosken puolelle muodostaen yhtenäisen, yli sadan neliökilometrin laajuisen asumattoman alueen.
Etäisyyksiä Kivetystä:
- Viitasaaren keskustaan Kivetystä on 30 km
- Saarijärven kunnan keskustaan 25 km.
- Äänekosken keskustaan 25 km.
- Sumiaisten keskustaan 26 km.
- Jyväskylään (etelään) noin 60 km.
Ydinjätepeli herättää kysymyksiä:
Miten olisi voitu varmistaa ydinjätekuljetusten turvallisuus Eurajoelta ja Loviisasta Äänekoskelle esimerkiksi Tampereen ja Jyväskylän kautta? Miksi ydinjätteet olisi kuljetettu Keski-Suomeen asti sen sijaan, että jätetään Eurajoelle ja Loviisaan, joissa ydinvoimalatkin sijaitsevat? Jos ydinjätteiden sijoittaminen on turvallista, miksi ne olisi Keski-Suomessakin täytynyt viedä mahdollisimman kauas asutuksesta?Olkiluodossa ja Loviisan Hästholmenisssa on ydinvoimalan tuoma tietämys myös ydinjätteen käsittelyyn. Molemmissa on jo varastoituna radioaktiivisia jätteitä. Myös ydinreaktorit puretaan käytön jälkeen sinne.
Välivarastoissa haurastuneiden polttoainesauvojen kuljettaminen Keski-Suomeen kapseloitavaksi olisi varmasti ollut vaarallisempaa kuin koko ydinjätteen käsittelyn keskittäminen esim. Eurajoelle, varsinkin kun Eurajoen kallioperä on yhtä hyvä kuin Kivetyssäkin. Säteilyriskiä ei ole mitään syytä levittää ympäri Suomea.
(Päälähde: Kivetty-liike, Keskisuomalainen 8.4.1994)
Aiheuttaisiko pumppuvoimala ydinjätteitä?
Tätä sivua on muutettu 13.5.2001