Luonto | Pumppuvoimalahanke   Vaaru, Alta, Vuotos -vertailu | Kannanottoja   Luontopolku | Vaaruntarinaa | Vieraskirja   English | Svenska

• Korpilahden kaikkien aikojen suurimman, 30­52 metriä korkean voimalinjan suunnittelu piti melkoisen alueen, toistakymmentä neliökilometriä, rakennuskiellossa kaikessa hiljaisuudessa. Asuinrakennusta ei saanut rakentaa sataa metriä lähemmäs linja-aluetta. Suurjännitelinja olisi kulkenut pumppula-altaan eteläpuolitse mm. Päiväkunnan kylän kautta Päijänteen Rutalahden yli pohjoiseen, Jyväskylän itäpuolelta Vihtavuoreen. Siellä linja olisi yhdistetty ydinvoimaloita kahta kautta toisiinsa yhdistävään 400 kilovoltin suurvoimalinjaan, ns. atomirenkaaseen.

• Luonnon monimuotoisuuden ja maisema-arvojen kannalta voimalinjan kriittisimmät kohdat olivat Vaaru ja Päijänteen vuonomaisen Rutalahden kapeimman ja jylhimmän kohdan ylitys. Seuraava vesistönylitys olisi ollut Leppävesi-järvellä, lähellä Peiponsalmea Toivakassa, ja kolmas olisi ollut Pyhtäänjärven ylitys Laukaassa.

• Suomessa on yli 3 000 kilometriä tämän kokoluokan suurvoimalinjoja. Vähintään 110 kilovoltin voimalinjoja on maassamme jo lähes 20 000 kilometriä, ja niiden pylväitä satojatuhansia. Suurvoimalinjojen pylväät tehdään nykyään 30-50 metriä korkeiksi. Voimalinjojen alla on maata jo noin 500 neliökilometriä. Muita ilmajohtoja jo lähes 300 000 kilometriä.

• Sadattuhannet linnut kohtaavat vuosittain matkansa pään sähköjohdoissa. Voimalinjoihin törmääminen on jo aiemmin ilmennyt joutsenten, Korpilahden vaakunalintujen ja Suomen kansallislintujen yleisimmäksi kuolinsyyksi.

Tilanne