Voimalakoneisto? Vaaru: Olisi ollut pumppuvoimala. Ns. tunnelivoimala. (Hyvin kalliit turbiinit olisi tuotut ulkomailta.) Alta: Ns. tunnelivoimala. Vuotos: ? Olisi tavanomainen.
Voimala kallion pinnasta? Vaaru: Olisi ollut noin 100 m syvällä. Alta: Noin 200 m syvällä. Vuotos: Olisi kallion pintaan louhittavassa kuopassa.
Maksimiteho? Vaaru: Olisi ollut 540 MW (Loviisa I ydinrektori: 460 MW). Alta: 150 MW (talvella 40-50 MW). Vuotos: Olisi 37 MW (Vuotos-altaan voimala, läh. talvella).
Vuosituotanto? Vaaru: IVO vesioikeudelle: 300 GWh. Mutta kulutus pumppula-alueella olisi silloin ollut n. 400 GWh. (Täysi varastoallas noin 4 GWh, josta saatavissa 7-8 tuntia maksimitehoa). Alta: Noin 400 GWh (625 GWh) (pääosa kesällä). Vuotos: Olisi 140 GWh (lisäksi 219 GWh alapuoliseen vesistöön rakennettavin lukuisin lisäkoneistoin). Vaarun pumppulan sähkönhukka vastaisi noin Vuotosvoimalan vuosituotantoa.
Veden putouskorkeus? Vaaru: Olisi ollut 117 m. Alta: Noin 160 m. Vuotos: Olisi noin 17 m.
Vesitunnelin pituus? Vaaru: Olisi ollut noin 0,7 km. Alta: Noin 2 km. Vuotos: - (Kanavia 3-4 km)
Voimalahallin ja tunnelien yhteinen louhintamäärä? Vaaru: Olisi ollut 200 000 - 300 000 m3. Alta: 800 000 m3. Vuotos: Olisi pienempi (kanavien kaivuusta noin 3,6 milj, m3).
Veden maksimivirtaama turpiinien läpi? Vaaru: Olisi ollut 540 m3 sekunnissa (alaspäin. Ylös=pumppauksessa 390 m3 sekunnissa). Alta: 30 m3 sekunnissa (talvi) 100 m3 sekunnissa (kesä). Vuotos: Olisi 250 m3 sekunnissa (Vuotos-altaan voimala).
Padon maksimikorkeus? Vaaru: Olisi ollut 30 metriä. Alta: 110 metriä Vuotos: Olisi noin 18 metriä.
Padon pituus ja tilavuus? Vaaru: Olisi ollut 4,5 km; noin 3 milj m3. Alta: 140 m; noin 0,1 milj m3. Vuotos: Olisi 17 km; 5,6 milj. m3.
Altaan hyötytilavuus? Vaaru: Olisi ollut 17 milj. m3 Alta: Noin 150 milj. m3 Vuotos: Olisi 1096 milj. m3
Vedenkorkeuden vaihteluväli altaassa? Vaaru: Olisi ollut 20 metriä. Alta: 25 metriä. Vuotos: Olisi 8 metriä.
Teiden siirto? Vaaru: Noin 5 km (valmis 1984). (IVO joutui maksamaan noin 40 %). Alta: Tien teko voimalalle noin 20 km (valmis 1983). Vuotos: Noin 28 km (+ 5 km jo siirretty).
Siltoja tehty/tehtävä? Vaaru: - Alta: 2 Vuotos: 4
Onnettomuudet? Vaaru: - Alta: Patoluukkujen aukeaminen 6.8.1987. Mm. Vest-Finnmarkin (Saamenmaan) poliisimestari ja Altan nimismies selvisivät äärettömän täpärästi hyökyaallosta. Vuotos: -
Hankkeella yhteyksiä ydinvoiman käyttöön? Vaaru: On. "Akku", ydinvoimalat suurin yksittäinen tarvitsija. Jäykän sähköntuotannon vuorokausi- ja viikkosäätöön ja ydinvoiman hätätilanteisiin. (Yhtiöllä nyt 2 ydinreaktoria). Alta: Ei. Vuotos: On. Erityisesti vuodenaikaissäätään. (Ei kuitenkaan "varastoisi" valmiiksi tuotettua liikasähköä).
Vaihtoehtoja hankkeelle? Vaaru: Lukuisia, mm. ilmanpainevoimala, aiheuttaja maksaa -periaate; vetymenetelmä muutaman vuosikymmenen kuluttua. Alta: Oli: 50 MW kaasuturbiini. Vuotos: On, mm. puuta käyttävät voimalat.
Vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja? Vaaru: Lukuisia. Alta: Ei. Vuotos: Ei.
Puolueeton energiataloudellinen selvitys tehty? Vaaru: Ei. Olisi IVOnkin mukaan kuluttanut 25-33 % enemmän sähköä kuin tuottanut (vähimmilläänkin lähes Vuotosvoimalan vuosituotannon verran). Alta: Ei. Voimalan käytettävissä oleva vesimäärä osoittautunut oleellisesti yhtiön aikoinaan ilmoittamaa vähäisemmäksi. Laitos osoittautunut tarpeettomaksi. Vuotos: On: "Niukasti kannattava" (VATT 9.6.1992).
Puolueeton yhteiskuntataloudellinen selvitys tehty? Vaaru: Ei. Olisi toiminut tappiolla. Mahdollinen taloudellinen tuotto olisi tullut sähkönkulutuksen huippu- ja minimikulutuksen aikaisista hintaeroista (kulutushuiput yleensä noin klo 8-9 ja17-19. Alta: Ei tehty. Laitos toimii tappiolla. 50 MW kaasuturbiini olisi maksanut vain noin 1/10. Alta-voimalahanke perustui virheellisiin energiankulutusennustuksiin. Rakentajien keinoja kuvaa Norjan energiaministerin väitös rakentamista ajaessaan, että rakentamista on nopeutettava ennenkuin energiapula Ruijassa aiheuttaa onnettomuuksia. Mitään sellaista ei todellisuudessa ollut syytä pelätä. Voimala sensijaan on aiheuttanut ainakin yhden onnettomuuden (1987). Vuotos: On: Hanke ei ole yhteiskuntataloudellisesti kannattava (VATT 9.6.1992). Ympäristöhaittoja ei hinnoiteltu.