Luonto | Pumppuvoimalahanke   Vaaru, Alta, Vuotos -vertailu | Kannanottoja   Luontopolku | Vaaruntarinaa | Vieraskirja   English | Svenska

Pohjolamme kasvot vaarassa

Vaaru ja Altan Sautso

• Vaarun toteutumatonta ja Altan toteutunutta voimalahanketta yhdistää lisäksi mm. kummankin ennakkotapausluonne. Silti kummassakaan ei tehty puolueetonta energia- tai yhteiskuntataloudellista selvitystä. Kummassakin hanke eteni oikeuskäsittelyssä äänin 4-3.
     Pumppulan turpiinihalli olisi koverrettu lähes yhtä syvälle kallioon. Kummankin maastossa on suuret korkeuserot, ja Altan padon ja Vaarun putouskorkeudet olisivat olleet yhteneviä. Vaarulla olisi ollut lähes yhtä suuri vedenkorkeuden vaihteluväli, mutta sielläkään ei olisi tullut allasevakkoja (Altan suunnitelmaa supistettiin ennen väkivaltaista toteuttamista).    Kalliita työllisyysunelmia Molempia ajettiin katteettomilla työllisyyslupauksilla: pysyviä työpaikkoja vain erikoismiehille olisi Vaarullakin jäänyt vain 1-2. Kummankin hankkeen ajajat olivat pääkaupungista ja aktiivisimmat suojelijat paikallisia.
     Merkittäviä eroja on, että Altan ja Kautokeinon kunnanvaltuustot vastustivat voimalahanketta, ja että Altan hanke ei liittynyt ydinvoimaan.
  

• Sijainti
  
• Yleistiedot rakennushankkeesta
  
• Luonto
  
• Voimala
  
• Tarve/ taloudellisuus
  
• Oikeushistoriaa
  
• Suojeluliike
  

Sijainti:

• Sijainti?
     Vaaru: Keski-Suomi, Päijänteen itäranta. 30 km Jyväskylästä ja 7 km 62. leveyspiiristä etelään. Vaarunvuori, Korpilahden kunta.
     Alta: Norjan Lappi, Alta-joki noin 40 km 70 leveyspiiristä etelään. Tundraa. Altan ja Kautokeinon kunnat.
     Vuotos: Itä-Lappi, Kemijokivarsi. Noin 50 km napapiiriltä pohjoiseeen. Pelkosenniemi, Savukoski,Salla.

• Paikannimi saamelaisperäinen?
     Vaaru: On, Vaaru (sanasta Várri).
     Alta: On, Cavco (Sautso.)
     Vuotos: On, Vuotos.

  
     Paluu vertailun otsikko-osaan

  ---

  
  

  Yleistiedot rakennushankkeesta

• Alustava voimalasuunnitelma?
     Vaaru: n. 1968
     Alta: 1968
     Vuotos: 1960-luvun alussa.

• Valmis suunnitelma?
     Vaaru: 1974
     Alta: 1975
     Vuotos: 1974

• Asutusta allasalueella?
     Vaaru: Ei
     Alta: Ei. (Alkup., laajempi suunnitelma: 400-500 henkeä)
     Vuotos: 78 henkeä 1982 (Nyt vähemmän)

• Rakennusaika?
     Vaaru: Nykytekniikalla 3 vuotta (vesioikeuspapereissa arvioitiin vielä 4-5 vuodeksi).
     Alta: 7 vuotta.
     Vuotos: Noin 10 vuotta

• Rakentamispäätös?
     Vaaru: Yhtiö siirtänyt, ilmoitti 30.12.1997 Vaarun jäävän yhtiön puolesta rauhaan pumppulalta.
     Alta: Suurkäräjien lupa vuonna1978 äänin 90-35.
     Vuotos: Valtioneuvoston lupa v. 1992 aloittaa valmistelutyöt.

• Valmis?
     Vaaru: Alunperin tarkoitus valmistua 1970/1980 -lukujen vaihteessa. Siirtyi; yhtiö hylkäsi vuosien 1997 ja 1998 vaihteessa.
     Alta: 1987
     Vuotos: Aikaisintaan noin vuonna 2004.

• Toteuttaja?
     Vaaru: Olisi toteuttanut Imatran Voima Oy, IVO (Valtion yhtiö).
     Alta: Norjan vesi-ja sähkölaitos NVE (valtion).
     Vuotos: Kemijoki Oy (valtio omisti 2/3 vuonna 1997, IVO 17 %. IVOn osuus Kemijoen vesivoimasta 62 %).

• Hinta?
     Vaaru: Olisi maksanut noin 1,5 mrd markkaa.
     Alta: Noin 1 mrd. markkaa.
     Vuotos: Noin 1 mrd markkaa.

• Yhtiö käyttänyt tähän mennessä?
     Vaaru: Noin 10 miljoonaa markkaa (> 1996, jotka sai takaisin maakaupassa Metsähallitukselle 2001).
     Alta: Noin 1 mrd. markkaa (valmistui 1987)
     Vuotos: Noin kaksisataa miljoonaa markkaa (> 1996)

• Työpaikkalupaukset?
     Vaaru: IVO lupasi vuonna 1972 enimmillään noin 300 paikkaa; pysyviksi 2-3 (myöhemmin lupasi 1-2)
     Alta: Lupasi noin 200 paikkaa 8 vuodeksi. Toteutui noin kolmannes. Pysyviksi jäi 2-3.
     Vuotos: Yhtiö lupasi esitteessään vuonna 1982 työpaikoiksi parhaimmillaan 600, keskimäärin 280 kymmeneksi vuodeksi ja pysyviksi noin 100. Vuonna 1995 yhtiö lupasi pysyviksi enää 30-40.

  
     Paluu vertailun otsikko-osaan

  ---

  Luonto:

• Merkittävin maastonpiirre?
     Vaaru: Ns. etelävuori (kalkkipitoinen) Päijänteen rannassa. Taigaa.
     Alta: Pohjois-Euroopan suurin kanjoni. Tundraa.
     Vuotos: Ylinen Kemijoki ja Kokonaapa.

• Altaan pinta-ala ja pituus?
     Vaaru: Olisi ollut noin 1 km2, pituus noin 2 km.
     Alta: 2,8 km2, pituus 18 km (ensimmäisessä suunnitelmassa 120 km, kaksi jättipatoa, Sautson ja Kistan).
     Vuotos: Olisi 237 km2, pituus noin 70 km.

• Alueen luonnonsuojelullinen arvo?
     Vaaru: Kansainvälisestikin merkittävä. 20 EU:n direktiivilajia. EU:n luontodirektiivin luontotyypeistä 8. Ympäristöministeriö ehdotti 4.4.1997 alueesta pääosan, 6,16 neliökilometriä sisältäen myös pumppulalle kaavaillun alueen, NATURA 2000-ohjelmaan: tämä toteutui lähes sellaisenaan.
     Alta: Kansainvälisestikin merkittävä.
     Vuotos: Kansainvälisestikin merkittävä. 32 EU:n direktiivilajia. Ympäristöministeriö ehdotti 4.4.1997 106 neliökilometriä alueesta NATURA-ohjelmaan.

• Vesistön luonnonsuojelullinen arvo?
     Vaaru: Arvokas (erityisesti Päijänne).
     Alta: Arvokas.
     Vuotos: Arvokas

• Hiilidioksidipäästöt altaasta?
     Vaaru: Olisivat olleet vähäiset.
     Alta: Ovat vähäiset.
     Vuotos: Olisivat suuret.

• Elohopeapäästöt altaasta?
     Vaaru: Olisivat olleet vähäiset.
     Alta: Vähäiset.
     Vuotos: Olisivat suuret.

• Kasvillisuuden luonnonsuojelullinen arvo?
     Vaaru: Kansainvälisesti arvokas. 51 vähintään maakunnallisesti uhanalaista kasvilajia, ja Suomen ainoaksi jäänyt etelänlimijäkälän (Pannaria mediterrania) kasvupaikka. Lajeista 8 valtakunnallisesti uhanalaisia. Monet lajit levinneisyytensä äärirajoilla.
     Alta: Kansainvälisesti arvokas. Mm. maailman ainoa masimjelt-kasvilaji (Oxytropis deflexa) vuonna 1981. Monet kasvilajit pohjoisilla äärirajoillaan.
     Vuotos: Vähintään maakunnallisesti arvokas. 40 vähintään maakunnassa uhanalaista lajia ja ainakin 4 EU:n direktiivilajia.

• Linnuston luonnonsuojelullinen arvo?
     Vaaru: Ehdolla Suomen tärkeiden lintualueiden luetteloon. 7 pesivää, Suomessa uhanalaista lintulajia (noin viidennes Suomen uhanalaisista). 6 lajeista valtakunnallisesti uhanalaisia (20 % Suomen valtakunnallisesti uhanalaisista). 14 pesivää EU:n lintujensuojeludirektiivin lajia (20 % Suomen direktiivilajeista), lisäksi tavattu valkoselkätikka, jolle alueella on sopivaa pesimäympäristöä. Vaarulla pesii noin 70 lintulajia, neljännes Suomessa pesivistä lajeista.
     Alta: Kansainvälisesti arvokas. Norjan tihein petolintukanta.
     Vuotos: Kansainvälisesi arvokas, tärkeä lintualue (IBA). 10 valtakunnallisesti uhanalaista lajia (noin 30 %). 25 EU:n lintujensuojeludirektiivin lajia (noin 40 % Suomen direktiivilajeista), mm. lapasotka ja muuttohaukka. 125 lintulajia, noin puolet Suomessa pesivistä lintulajeista.
  7 lintulajin Suomen kannasta vähintään prosentti, kuten kurki (70 paria) ja laulujoutsen (18 paria), Suomen kansallislintu.

• Hyönteislajien luonnonsuojelullinen arvo?
     Vaaru: Kansainvälisesti arvokas. 20 vähintään maakunnassa uhanalaista lajia, monet ikimetsälajeja. Lisäksi useita perhoslajeja ainoina Keski-Suomessa. 10 valtakunnallisesti uhanalaista lajia. Mm. maailman pohjoisin soukkomittari.
     Alta: ?
     Vuotos: ?

• Muuttohaukan pesintä hankealueella?
     Vaaru: Pesi viimeisenä Keski-Suomessa, vuonna 1958.
     Alta: (Norjan tihein tunturihaukkakanta. Laji katosi alueelta kuten kotkakin voimalan valmistuttua)
     Vuotos: Pesii (3 paria).

• Kalaston erityispiirre?
     Vaaru: Ei erityistä.
     Alta: Jäämeren lohen kutujoki. Mittavista velvoiteistutuksista huolimatta on voimala vaurioittanut oleellisesti lohikantaa. Lohen poikastuotanto väheni 85 % ja ison lohen saaminen saaliiksi väheni puoleen. Yhtiö joutuu Altan kihlakunnanoikeuden päätöksellä maksamaan 300 000 kruunua vuosittain lohen vähenemisen vuoksi.
     Vuotos: Vaellussiian lisääntymistie.

• Maisemansuojelullinen arvo?
     Vaaru: Kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen alueeseen.
     Alta: Lienee valtakunnallisesti arvokas.
     Vuotos: Keminsaaret valtakunnallisesti arvokkaat, kansainvälisesti arvokkaita deltamuodostumia.

• Uhanalaisia eliölajeja?
     Vaaru: Nykytiedoin 20 EU:n direktiivilajia, joista 6 luontodirektiivin (liite IV) tiukkaa suojelua vaativaa kasvi- tai eläinlajia. Yli 90 maakunnallisesti tai valtakunnallisesti uhanalaista lajia, tai EU:n direktiivilajia. Lisäksi useita perhoslajeja ainoina Keski-Suomessa. Ainakin 25 valtakunnallisestikin uhanalaista. Maakunnallisesti 25 vähintään vaarantunutta (V). Uhanalaisista lajeista noin 5/6 oli vaaravyöhykkeellä parin neliökilometrin alueella.
     Alta: Mm. 6 Euroopan 12:sta uhanalaisimmasta eläin- ja lintulajista.
     Vuotos: Ainakin 32 EU:n direktiivilajia. 94 vähintään maakunnallisesti uhanalaista lajia lähes 250 km2 alueella: suurin osa hukutettaisiin. Lajeista 36 valtakunnallisesti uhanalaista silmälläpidettävät mukaan lukien, ja 11 vähintään maakunnallisesti vaarantunutta (V). EU:n lintudirektiivin lajeja 25, noin 40 % Suomen lintudirektiivilajeista.

• Voimalan vaikutus luontoon?
     Vaaru: Vaaru- ja Vuotoshankkeet eniten uhanalaisia lajeja uhkaavia yksittäisiä rakennushankkeita Suomessa. Suuri välillinen vaikutus.
     Alta: Suuri."Kansallisrikos". Tunturihaukka ja kotka katosivat alueelta ja lohen poikastuotanto väheni 85 %. Ison lohen saaminen saaliiksi väheni puoleen. 2-3 kasvitieteellisesti arvokkaista lajeista hävisi sukupuuttoon (Norjan TV).
     Vuotos: Vaaru- ja Vuotoshankkeet eniten uhanalaisia lajeja uhkaavia yksittäisiä rakennushankkeita Suomessa. 237 km2 hukutettaisiin.

• Tutkimukset hankkeen ympäristövaikutuksista?
     Vaaru: Riittämättämät alueen arvoon nähden.
     Alta: Riittämättämät alueen arvoon nähden.
     Vuotos: Riittämättämät alueen arvoon nähden.

• Ns. YVA-menettely toteutettu?
     Vaaru: Ei. (Keploteltu ulos Vuotoksen mukana: yhtiö tulkitsi hankkeen juridisestikin aloitetuksi jo parikymmentä vuotta sitten). Pumppulahanke ei lopulta toteutunut; pumppulalupa vanheni 19.4.2001.
     Alta: -
     Vuotos: Ei. (Keploteltu ulos).

  
  

     Paluu vertailun otsikko-osaan

     Vertailua eteenpäin: voimalasuunnitelmat

  ---