Luonto | Pumppuvoimalahanke
  Vaaru, Alta, Vuotos -vertailu | Kannanottoja
  Luontopolku | Vaaruntarinaa | Vieraskirja
 
English | Svenska
Vaarun-liikkeen logo  
 


   Tilannekatsauksia 1995-1997

 
Sivun alkuun - Pääsivulle


 

Sivua on muutettu 1.5.1999
Juhani Paavola, vaarun.vuori(at)pp.inet.fi

 

 

 

30.12.1997

Voitto lehtoneidonvaipoille lähes varma:

Vaaru säästynee pumppuvoimalalta!.

Jos Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyy IVO:n ja kaupungin välisen laajan, 820 mmk:n arvoisen energiasopimuksen Vaarunvuori-kylkiäisineen, pumppulalle varatun alueen omistus siirtyy Jyväskylälle, luonnonsuojelutarkoituksiin. "Emme tule Jyväskylän kaupungin omistamalle Vaarulle rakentamaan pumppu-voimalaa", sanoi IVO:n pääjohtaja Heikki Marttinen osapuolten järjestämässä tiedotustilaisuudessa tänään tiistaina. Uudenvuoden paukkua oli tarjoilemassa myös Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen.
    Jyväskylän kaupunginhallitus hyväksyi menettelyn eilen, maanantaina äänin 7-4. Valtuusto kokoontuu päättämään asiasta 12.1.1998. Uutisia kertoi tiistaina 30.12. 1997 sekä Radio Keski-Suomi, että mm. STT:n radiouutiset.

Miksi ei pumppulaa toisella vuosituhannella?

Mikä sai Suomen suurimman voimayhtiön perääntymään, vaikka sillä oli mm. hallussaan maat Vaarulta jo kolmisenkymmentä vuotta, vesioikeuden jatkettu lupa ja esimerkiksi Keski-Suomen liiton, Korpilahden kunnan ja K-S:n kauppakamarin tuki? Pääsyy oli ydinvoiman "voittokulun" lopahtaminen.
    IVO osti Vaarulta 2,35 neliökilometriä pumppulaa varten samoina kuukausina kuin teki ensimmäisen ydinvoimalan alustavan tilauksen Neuvostoliittolaiselle yhtymälle, ja kun aloitti ydinvoimalan alustavat työt Loviisan Hästholmenissa. Noina vuosina syntyneet suunnitelmat viidennen ja kuudennen ydinreaktorin rakentamiseksi Suomeen ovat siirtyneet käytännössä ainakin ensi vuosituhannelle, vieden 1,5 mrd markan hintaisen pumppuvoimalahankkeen mennessään.

Sammon ryöstö

Vielä 17.7.1995 IVO:n silloinen pääjohtaja Kalevi Numminen kertoi kirjeessään Vaarun-liikkeelle, että "Imatran Voima ei voi luopua (pumppuvoimala)hankkeesta". Samana vuonna pumppulahanke runnottiin Keski-Suomen liitossa osaksi perättömin väittein uuteen seutukaavaehdotukseen, josta Vaarun-liikkeen edustajat valittivat ympäristöministeriöön.
    IVO:n imagolle alkoi kertyä muitakin rasitteita, kuten Vaarun osoittautuminen luonnonarvoiltaan ainutlaatuiseksi, Pohjois-Euroopan ainoan pumppulahankkeen osoittautuminen energiasyöpöksi, ja toisaalta yhtiön ydinjätteen hautaussuunnitelmat Äänekosken Kivettyyn, noin 100 km Vaarulta pohjoiseen.

Lähes kolmikymmenvuotinen kamppailu Vaarun puolesta ja massiivista sähköntuhlauslaitosta vastaan näyttää merkittävimmiltä osiltaan johtavan ympäristönsuojelijoiden voittoon. Lämmin kiitos ajatuksin tai teoin Vaarun suojaamisessa mukana olleille!

Takaisin sivun alkuun


 

22.10.1997

"Lopullinen päätös tehdään lähiviikkoina"

IVO:ssa on lopuillaan pumppuvoimalahanketta koskeva keväällä alkanut selvitys, joka valmistuu muutaman viikon sisällä. "Lähiviikkojen aikana olemme valmiit päättämään, mitä Vaarunvuoren alueen kanssa tehdään", kertoi ympäristönsuojelupäällikkö Leena Nurmento Korpilahti-lehdelle viime torstaina (Korpilahti-lehti tänään 22.10.).

Nurmennon mukaan IVO:lla "ei ole enää aikoihin ollut kaivinkone nurkalla odottamassa" Vaarulla.
   Yhtiö on kuitenkin vastustanut jyrkästi kaikkia suojeluohjelmia Vaarulle, ja vuonna 1992 se siirrätti sähkölinjan pois pumppula-altaalle suunnitellulta alueelta. Tämä tapahtui juuri ennen kuin yhtiö jätti jatkolupahakemuksensa Itä-Suomen vesioikeuteen pumppulan rakentamiseksi.
   Päätöksen kallistumista pumppulahankkeen siirtämiseksi taas tukee mm. IVO:n vast'ikään ympäristöviranomaiselle myöntämä lupa rakentaa nuotiokehät Vaarun luontopolun varteen, myös suunnitellulle allasalueelle. Kehät valmistuivat lokakuun puolivälissä.

Vaarun-liikkeessä odotellaan perusteltua päätöstä IVO:lta.

IVO:n ura suuryhtiönä alkoi rakentamalla vesivoimala kansallispuistoksi valmistellulle suojelualueelle Imatrankoskella; tuskinpa samankaltainen temppu nytkään olisi IVO:n loppu. Toisaalta Vuotos-hankkeen tapaus ei anna aihetta täysin luottaa pumppulahankkeen peruuntumiseen kokonaan, vaikka yhtiö sellaisesta kertoisikin. IVO omistaa Vuotos-allasta havittelevan Kemijoki Oy:n vesivoimasta 62 %.

Takaisin sivun alkuun


 

1.10.1997

IVOn ympäristönsuojelupäällikkö pumppuvoimalasta:
"Ei varmasti lähivuosina aloiteta".

Jos Imatran Voima Oy:n ympäristöpäällikkö Leena Nurmennon lausunto osoittautuu paikkansa pitäväksi (julkaistu Elonkehä-lehdessä 1.10.1997), Vaarun ainutlaatuinen luonto saa tähän mennessä ehkä kauaskantoisimman jatkoajan. Vaarunvuori-liike pääsisi tällöin tärkeimpään välitavoitteeseensa, sillä uuden jatkoajan saaminen vesioikeudelta pumppulan rakentamiseksi on epätodennäköistä. Pumppulahanke vaatisi siten uuden vesioikeuskäsittelyn, jossa suojelijoiden, täplämustakeijujen ja lehtoneidonvaippojen mahdollisuudet olisivat entistä paremmat.

IVO:n lakiosaston apulaisjohtaja Ensio Kahanpää ei Korpilahti-lehdessä 1.10. vahvistanut lausuntoa, mutta "piti todennäköisenä, että rakentamista ei aloiteta" (nyt?). "IVO ei ole muuttanut kantaansa asiaan, mutta toisaalta olemme täysin tietoisia, mitkä tuulet yhteiskunnassa puhaltavat".

Pumppulahankkeella on IVO:n tarvitsema vesioikeuden päälupa. Nykyinen, jatkettu lupa umpeutuu 19.4.2001. "Jollei työtä ole olennaisilta osiltaan suoritettu ennen nyt määrätyn ajan päättymistä, on lupa sanotun lain 12 §:n mukaisesti rauennut" (vesioikeuden päätös 24.6.1993). Yhtiö on arvioinut rakennusajaksi kolme vuotta.

Hanke Pohjois-Euroopan ensimmäiseksi pumppuvoimalaksi on siirtynyt jo parisenkymmentä vuotta viidennen ydinvoimalan rakentamisen siirtymisen myötä. Yhtiön mukaan 1,5 miljardin markan hintainen pumppuvoimala kuluttaisi noin 25...33 % enemmän sähköä kuin tuottaisi, sähkönsiirtohäviöitä lukuunottamatta. Vielä 1970-luvulla lähes yksimielisesti juhlittu, "välttämätön" pumppulaprojekti onkin osoittautunut epävarmaksi, ainutlaatuisen arvokasta luonnonaluetta vaarantavaksi äärihankkeeksi. Yhtiö ei ole kuitenkaan ilmoittanut luopuvansa hullunmyllyhankkeestaan.

Takaisin sivun alkuun


 

Syyskuu 1997

Vaarun luonnon arvo osoittautunut aikaisemmin arvioitua suuremmaksi.

Suomen valtakunnallisesti uhanalaisista lintulajeista 6 (lähes viidennes) pesii Vaarulla. Toisaalta alueella pesii myös 14 EU:n lintudirektiivin suojelemaa lajia (noin 20 % Suomessa pesivistä). EU:n luontodirektiivien suojelemista lajeista on Vaarulla 20, ja direktiivien luontotyypeistä 8. Valtakunnallisesti uhanalaisia on Vaarun eliölajeista ainakin 25. Alue onkin ehdolla Suomen tärkeiden lintualueiden luetteloon.

Vaarun eliöstön arvo on noussut samassa tahdissa kuin pumppulahankkeen laskenut. Alue on yhtiön ensimmäisen lupahakemuksen jälkeen sisällytetty osittain tai kokonaan mm. lehtojen-, rantojen- ja vanhojen metsien suojeluohjelmiin. Suojeluohjelmapeitto Vaarulla lieneekin Suomen ennätys. Viimeksi Vaaru sisällytettiin itsestään selvästi NATURA 2000-ehdotukseen.
   
Vastikään julkaistussa valtakunnallisesti arvokkaiden kallioalueiden inventoinnissa Keski-Suomessa Vaaru on luokiteltu ainoana tutkituista 239 alueesta luokkaan 1, ainutlaatuinen. "Lajistoltaan samanvertaista kohdetta ei löydy muualta Keski-Suomesta eikä koko Suomessa ole montaa näin arvokasta kohdetta".

Takaisin sivun alkuun


 

Toukokuu 1997

Keskustavetoinen kunnanjohto yritti häätää Vaarun-liikettä?

Pumppuvoimala-hanketta kannattava kunnanjohtaja toi 5.5.1997 kunnanhallituksen kokoukseen yllättäen ohi esityslistojen "mielenkiintoisen ostotarjouksen" kiinteistöstä, jossa Vaarun-liikkeen tiedotuspiste on ollut jo toista vuosikymmentä. Keskustaenemmistöinen kunnanhallitus nyökytteli asian samantien päätökseksi "avoimesta" tarjouskilpailusta. Tieto asiasta ehti sanomalehti Keskisuomalaisen uutiseksi ennen kuin kyläläiset tai puoluepolitiikan ulkopuolinen, Vaarun-liikkeen tiedotuspistettä hoitava perhe tiesi asiasta mitään.
   *20.5. Päiväkunnan kyläkokous, mukana kolmannes kyläläisistä, päätti yksimielisesti vastustaa myyntiä ja samalla perheemme häätämistä. Kokouksen vetoomuksen kunnanhallitukselle allekirjoitti jokainen (62) kyläläinen, jotka tavattiin vajaan vuorokauden aikana.
   *Syntyneen kohun vuoksi yhtään selvää ostotarjousta ei tällä kertaa jätetty. Kunnanhallitus joutui siirtämään koulun myyntiä. Kun se ei kuitenkaan antanut "rauhoitusaikaa", tilanne pysyi sietämättömänä: päätimme turvallisussyistä muuttaa. 25.6.1997 alkaen osoitteemme on Honkalanmutka 2 C 8, 41800, Korpilahti. Paikka on siiven tietä saman matkan päässä Vaarulta kuin entinenkin, mutta vain kilometrin päässä kunnantalosta.
   *Tiedotuspiste ja sitä hoitava lapsiperheemme ehti olla Päiväkunnan kylän entisessä koulussa kunnan asiallisesti ottaen erinomaisina vuokralaisina jo kolmattatoista vuotta. On kuitenkin mahdollista, että Vaarun-liikkeelle hyödyt tiedotuspisteen todennäköisestä muutosta syrjäkylältä 30 km kuntakeskuksen liepeille ovat haittoja suuremmat.

Takaisin sivun alkuun


 

4.4.1997

Ympäristöministeriö ehdotti Vaarun Natura 2000-ohjelmaan.

Myös pumppuvoimalalle kaavailtu alue on mukana tässä Korpilahden suurimmassa Natura-kelpoisessa alueessa. Ministeriön Natura-ehdotuksessa 4. huhtikuuta 1997 (6,16 neliökilometriä) on mukana IVO:n omistama ja pumppuvoimalalle kaavailema alue. IVO:n alueesta (yht. 2,35 neliökilometriä) on jäänyt pois vain pari hehtaaria, lähinnä ohitustien ja Kärkisten siltapenkereeseen louhetta tuottaneen alueen kohdalta. Luonnonarvojensa monimuotoisuuden puolesta Vaaru on Keski-Suomen ympäristöministeriön ehdottamista alueista tärkein ohjelmaan Keski-Suomesta.

Vaikka Natura-ohjelman asettamat rajoitukset maankäytölle olisivat paikoin varsin vähäiset, on sen merkitys entisten luonnonsuojeluohjelmien ohella Vaarun luonnonarvojen säilyttämiseksi kiistaton. Uhattua aluetta kattaa jo ennestään puoli tusinaa eri suojeluohjelmia, mikä lienee Suomen ennätys.

Natura-ohjelmalla kartoitetaan ja suojellaan sekä lajeja että luontotyyppejä jälkipolville. Suomen Natura-ohjelma vietiin lokakuun alussa ministerityöryhmään, jonka on määrä tehdä lopullinen ehdotus valtioneuvoston päätettäväksi maaliskuun 1998 aikana. (Vielä loka-marraskuussa uskottiin ympäristöministeriössä käsittelyn päättyvän vuoden 1997 loppuun mennessä). IVO vaatii todennäköisesti joko jo silloin tai myöhemmin pumppulamahdollisuuden säilyttämistä hankkeen epävarmuudesta huolimatta. Tämä on ääritapauksessa mahdollista aikanaan valtioneuvoston poikkeusluvalla.
   Suomen Natura-esitys EU:lle on jo kolmatta vuotta myöhässä, yhteisö on jo kahdesti huomauttanut asiasta Suomelle. EU:n komission uusien täsmennysten mukaan nyt valintaperusteena Natura-verkostoon on pidettävä vain luonnonsuojeluseikkoja. Korpilahden kunnanhallitus lienee oivaltanut tämän, kun se puolsi 10.6.1997 yllättäen yksimielisesti Natura-esitystä sellaisenaan Vaarulle.

Takaisin sivun alkuun

 
 
 

Sivua on muutettu 1.5.1999
Juhani Paavola, vaarun.vuori(at)pp.inet.fi