|
Luonto | Pumppuvoimalahanke Vaaru, Alta, Vuotos -vertailu | Kannanottoja Luontopolku | Vaaruntarinaa | Vieraskirja English | Svenska |
![]() |
|
|
Korkein hallinto-oikeus vieraili Vaarulla 21.9.1999.
Ympäristöministeriö siunasi voittomme Vaarunkaava-kamppailussa 2.8.1999 (Ympäristöministeriön kaavapäätöksen tekstiin Vaarun osalta).
Uusi seutukaava ei ole vielä lainvoimainen, sillä Keski-Suomen liitto päätti pian valittaa KHO:een ympäristöministeriön kokonaisseutukaavapäätöksestä, mukaan lukien Vaarua koskeva osuus. Samanaikaisesti liitto päätti kuitenkin panna kaavan heti täytäntöön ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti.
Eduskunnan oikeusasiamies vastasi Vaarun-kanteluun 21.4.1999.
Vaarun Natura-alueesta neuvotellaan.
|
| Sivun alkuun - Tilanne nyt - Pääsivulle
|
Sivua on muutettu 3.1.2001 Juhani Paavola, vaarun.vuori(at)pp.inet.fi |
|
Vaarunkäräjät II: Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) 1. jaosto teki KHO:n presidentti Pekka Hallbergin johdolla maastokatselmuksen Vaarulle 21.9.1999. KHO:lla on Suomessa yhteensä käsiteltävänään 1600 Natura-valitusta 750 alueelta, joista Vaaru oli yksi harvoista tutustumiskohteista. Syynä Vaarunreissuun oli neljän maanomistajan valitukset KHO:lle Suomen Natura 2000 -suojeluohjelmarajauksista (616 ha), jotka valtioneuvosto päätti 20.8.1998. Useimmat maanomistajat Vaarulla eivät olleet valittaneet KHO:een, ei myöskään IVO. Keski-Suomen liitto veti Natura-valituksensa KHO:sta takaisin keväällä 1999.Toisaalta Keski-Suomen liitto on vastikään valittanut KHO:lle ympäristöministeriön seutukaavapäätöksestä, josta mm. pumppuvoimalahanke Vaarulle on pyyhitty pois. Lämmin, syysvärikäs Vaaru loisti myös mm. edustajille ympäristöministeriöstä, ympäristökeskuksesta, ja Vaarun-liikkeestä. KHO on tehnyt päätöksiä Vaarun pumppuvoimalahankkeesta ja -kaavoituksesta myös vuosina 1983, 1995 ja 1996. Nyt pumppulahankkeen hautauduttua historian roskatunkiolle keskustellaan lähinnä Natura-Vaarun liepeiden pienehköjen reuna-alueiden rajauksista ja suojelumenetelmistä. KHO:n Natura-päätös on odotettavissa aikaisintaan vuodenvaihteessa, seutukaavapäätös noin vuoden kuluttua.
Takaisin sivun alkuun - Tilanne nyt
2.8.1999 Ympäristöministeriön seutukaavapäätöksen Vaarua koskeva teksti 2.8.1999 PÄÄTÖS N:o 32,3-6/5221/96
ASIA
ALISTETTU PÄÄTÖS
VAHVISTETTAVAT ALUEET
VALITUKSET 1. Juhani Paavola ja Heljä Taavitsainen (Vaarunvuori-liike) Valittajat pyytävät seutukaavan kumoamista siltä osin, kun se koskee pumppuvoimalavarausta (ET/en-540) Korpilahden Vaarunvuorelle. Kysessä olevalla alueella on merkittäviä suojelualueita ja -ohjelmia. Yli 70:stä vähintääm Keski-Suomen läänissä uhanalaisesta eliölajista on noin 5/6 löytynyt vain pumppuvoimalalle kaavaillulta alueelta tai hankkeen vaikutusalueelta. Voimalan tunnelin suuaukko ruhjoisi rantojen-, maiseman-, ja vanhojen metsien suojeluohjelmien sisällä olevan, vanhan suojelualueen viereisen lehtojensuojelualueen. Valittajat katsovat, että seutukaavaan merkitty pumppuvoimalavaraus rikkoo 5.6.1992 voimaan tullutta EU:n elinympäristödirektiiviä. Kyseessä oleva aluevaraus on jyrkässä ristiriidassa alueen erityisiin luonnonarvoihin. Kaavaan merkityt jyrkän ristiriitaiset suojelu- ja rakentamistavoitteet eivät voi yhtäaikaisesti ja täysimääräisesti toteutua esitetyllä tavalla. Hankkeessa ei ole toteutettu lain hengen ja nykyarvostusten vaatimaa YVA-menettelyä. Hankkeeseen liittyvä 400 kV:n sähkölinja muuttaisi alueen ja sen ympäristön monimuotoisuutta ja maisema-arvoja paitsi Vaarulla, myös mm. Päijänteen Rutalahden ylityskohdalla. Voimala kuluttaisi sähköä enemmän kuin tuottaisi. Laitos olisi vastoin kestävän kehityksen periaatetta. Kyseessä oleva alue sopii seutukaavassa parhaiten luonnonsuojelualueeksi. 2. ... YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÖS Valitusten tutkiminen 1. Juhani Paavola ja Heljä Taavitsainen (Vaarunvuori-liike) Valituksen kohteena oleva ET-aluevaraus sisältyy voimassa olevaan 4. vaihekaavaan. Alueeseen kuuluu valtioneuvoston periaatepäätöksien mukaisten maiseman-, rantojen-, vanhojen metsien-, lehtojen- ja soidensuojeluohjelmien alueita. Kaikkiaan alueelta löytyy noin 60 eri uhanalaislajia. Alue kuuluu Valtioneuvoston 20.8.1998 hyväksymään ehdotukseen Natura 2000-verkostoon kuuluvista alueista. Alueeseen liittyviä suojeluarvoja on pidettävä erittäin merkittävinä. Vaarunvuoti kuuluu luonnonsuojelullisesti arvokkaimpiin ja monipuolisimpiin Keski-Suomen maakunnan alueisiin. Suoritettujen lukuisten luontoselvitysten perusteella on katsottava, että ET/en-varauksen mahdollistama hanke heikentäisi merkityksellisesti alueen luonnonarvoja. Ympäristöministeriö hyväksyy edellä mainituin perustein valituksen ja jättää vahvistamatta Korpilahden Korospohjan pumppuvoimalaa koskevan aluevarauksen ET/en-540 sekä tähän liittyvän 400 kV:n ohjeellisen voimalinjavarauksen z-562. Vahvistettavaksi alistetun 5. vaihekaavan hyväksymisen jälkeen aluevarauksen käsittämän alueen maanomistaja Imatran Voima Oy on Keski-Suomen liitolle 2.12.1998 jättämällään kirjelmällä ilmoittanut luopuvansa aluetta koskevista rakentamissuunnitelmistaan.
KAAVAN NOUDATTAMINEN ... Allekirjoitukset: Ympäristöministeri Satu Hassi ja ympäristöneuvos Harri Pitkäranta. Takaisin sivun alkuun - Tilanne nyt
21.4.1999 Eduskunnan oikeusasiamies vastasi Vaarun-kanteluun. Vaarun kaavapäätösmaksatuksessa oli Vaarunsuojelijoita kohtaan toimittu virheellisesti. Eduskunnan oikeusasiamies Lauri Lehtimaja totesi 21.4. saapuneessa päätöksessään kuitenkin, että "asiassa ei ole menetelty SILLÄ TAVALLA lainvastaisesti tai virheellisesti" (korostus nettisivun tekijän), että hänellä olisi aihetta puuttua siihen.
Pohjimmiltaan pumppuvoimalaa koskevassa kaava-asiassa oli kuitenkin juridisen liturgian sijaan kyse poliittisen ja eettisen päätöksen teosta: arvokkainta luontoa ja energiansäästöä vastaan, vai niiden puolesta.
Maksatushistoria kaavafarssissa:
1999: Eduskunnan oikeusasiamiehen päätös 16.4.
Takaisin sivun alkuun - Tilanne nyt
Huhtikuu 1999 Vaarun Natura-alueesta neuvotellaan. Imatran Voima (IVO) on kysynyt ympäristöministeriön kantaa asiassa. Sitä pohditaan ympäristöministeriön luonnonsuojeluyksikössä, kertoo ylimetsänhoitaja Pirkko Isoviita ympäristöministeriöstä. Alueesta tehdään suojelualue joko hankkimalla se valtiolle tai omistajan hakemuksesta, jolloin se jää omistajan haltuun. IVO omistaa luonnonsuojelullisesti keskeisen kolmanneksen Vaarun Natura-alueesta, pumppuvoimalalle kaavoitetun 2,4 neliökilometrin laajuisen alueen.
Takaisin sivun alkuun - Tilanne nyt
Kamppailu Vaarusta jatkuu; Natura 2000 -ohjelma ei vieläkään tullut lainvoimaiseksi Vaarun osalta. Keski-Suomen liitto vaatii yhä pumppulahankkeen toteuttamismahdollisuuden säilyttämistä Vaarulla, ja haluaa hankkeen säilyvän seutukaavassa. Jälkimmäinen on Vaarun-liikkeen edustajien valituksen saattelemana yhä ympäristöministeriön käsiteltävänä.
Suomen hallitus löi 20.8.1998 lukkoon päätöksensä Suomen Natura 2000 -verkostoksi. Suomen ehdotus EU:n komissiolle sisältää päätöksessä myös valtaosan Vaarusta. Natura-kohteet tulee toteuttaa kuudessa vuodessa EU:n Natura-päätöksestä.
Takaisin sivun alkuun - Tilanne nyt
5.6.1998 Tilanne maailman ympäristöpäivänä : Vaaru on mukana ministerityöryhmän 17.4. julkistamassa Natura-ehdotuksessa toisena niistä valtakunnallisista kohteista, joita ei oltu aikaisemmin suojeltu. (Toinen on Koitelaiskaira Lapissa). Vaarulta on mukana reilut kuusi neliökilometriä (625 ha). Kohteen itäosasta on rajattu pois alueet, "jotka eivät ole luontotyypeiltään kaikkein edustavimpia. Syynä rajauksen tarkistamiseen ovat olleet alueen metsänkäsittelyssä heikentyneet luontoarvot" (Keski-Suomen Ympäristökeskus). Paitsi Vaarunvuori-liike, myös Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos, Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri, Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys, ja Keski-Suomen Ympäristökeskus kannattivat IVO:n pumppulalle kaavaileman alueen sisällyttämistä Naturaan. Keski-Suomen liitto ajoi yhä pumppulan rakentamista alueelle, mutta Korpilahden kunta oli jo taipunut pumppulattomaan tulevaisuuteen.
Takaisin sivun alkuun - Tilanne nyt
7.3.1998 Kauppoja Vaarun-alueesta ei syntynyt.
Jyväskylän kaupunginhallitus peruutti maanantaina 12.1. klo 18.30 puheenjohtajan äänen ratkaistessa esityksensä energiayhteistyösopimuksesta. Sen kylkiäisenä Imatran Voiman (IVO) pumppuvoimalalalle Vaarunvuorelta varaama, 2,35 neliökilometriä laaja alue olisi siirtynyt kaupungin omistukseen. IVO on kuitenkin antanut kaupungille lisäaikaa sopimuksen tekoon helmikuun loppuun asti.
Viime kesään asti useat IVO:n johtajat katsoivat pumppulahankkeen välttämättömäksi. Muiden muassa yhtiö 12.4.1995 ja K-S:n kauppakamarin puheenjohtajisto 9.4.1995 vetosivat onnistuneesti Keski-Suomen maakuntavaltuustoon pumppulavarauksen säilyttämiseksi seutukaavassa. IVO:n toimitusjohtaja Heikki Haavisto taas kävi loppuvuonna 1996 eräällä Jyväskyläläisellä Rotary-klubilla perustelemassa, miksi Vaaru pitäisi varata voimalaitospaikaksi (KU-viikkolehti 7.2.1997). "Vaarun arvo pikemminkin lisääntynyt säätövoima tuottajana", arvioi IVO:n aluejohtaja Seppo Kuhmonen Keski-Suomen viikko -lehdessä vielä 17.4.1997.
Hanke alkoi parin viime vuoden aikana kääntyä sietämättömäksi taakaksi IVO:n imagolle etenkin Keski-Suomessa. Myös useat ulkomaiset ympäristöjärjestöt olivat vedonneet Vaarun puolesta. Eduskunnan ydinvoimapäätös 23.9.1993 ja hallituksen viimevuotinen päätös siirtää keskustelut lisäydinvoimasta vuonna 2000 aloittavalle eduskunnalle ovat helpottaneet IVO:n päätöstä tarjota pumppula-aluetta toisiin tarkoituksiin. IVO ei ehtinyt aloittaa pumppulan rakentamista 19.4. vuonna 2001 umpeutuvan vesioikeusluvan jatkeen puitteissa. Uusi vesioikeusprosessi YVA-menettelyineen olisi vienyt yhtiön kiusalliseen julkisuuden valokehään. Natura-2000 -ohjelma tarjosikin Jyväskylän kaupungin kanssa suunnitellun suuremman sopimuksen yhteydessä IVO:lle siedettävän perääntymistien julkisuudessa hankkeesta. Yhtiö olisi saanut poikkeusluvan pumppulalle Natura-suojelualueelle valtioneuvostolta asiantuntijoiden ja luonnonsuojelulain (10.luku, 66 §:n 2. momentti) mukaan, jos hanke olisi ollut niin tärkeä kuin yhtiö oli oikeusasteille ja päättäjille viime vuosiin asti vakuuttanut.
Vaarun-liike jatkaa Vaarun tarkkailuaan kunnes sen merkittävimmät alueet on pysyvästi suojeltu.
|
Sivua on muutettu 3.1.2001 Juhani Paavola, vaarun.vuori(at)pp.inet.fi |