Luonto | Pumppuvoimalahanke
  Vaaru, Alta, Vuotos -vertailu | Kannanottoja
  Luontopolku | Vaaruntarinaa | Vieraskirja
 
English | Svenska
Vaarun-liikkeen logo  
 


   Tilanne 1998 ­ - 1999

Korkein hallinto-oikeus vieraili Vaarulla 21.9.1999.
Korkein hallinto-oikeus (KHO) teki Natura-maastokatselmuksen Vaarulle 21.9.1999. Syynä Vaarunreissuun oli neljän maanomistajan valitukset KHO:lle Natura-rajauksesta, jonka valtioneuvosto päätti 20.8.1998.

Ympäristöministeriö siunasi voittomme Vaarunkaava-kamppailussa 2.8.1999 (Ympäristöministeriön kaavapäätöksen tekstiin Vaarun osalta).
Voitimme siis lopulta kaava-asian, vaikka päättäjien virheiden vuoksi vaarunsuojelijat menettivät noin 5 000 mk vuosina 1994-1996 aiempien kaavapäätösversioiden "lunastusmaksuihin".
   Valituksemme muuttaa Keski-Suomen seutukaavaa (5. VK), joka "uudistaa, täydentää ja korvaa kaikki aikaisemmat neljä vaihekaavaa" -näihin kaikkiin pumppuvoimalahanke oli piirretty.
   Pumppulahanketta ja siihen liittynyttä jättimäistä sähkölinjaa (400 kV) koskeva valitus oli ainoa kaavaa koskenut valitus, jonka ympäristöministeriö hyväksyi. Teimme valituksen ympäristöministeriöön äitien päivänä 12.5.1996. IVO ilmoitti Keski-Suomen liitolle vasta 2.12.1998 ettei rakenna pumppuvoimalaa Vaarulle. Liitto vaati voimalan sisällyttämistä kaavaan kevääseen 1999 asti, jolloin vasta veti Naturavalituksensa takaisin korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KHO).

Uusi seutukaava ei ole vielä lainvoimainen, sillä Keski-Suomen liitto päätti pian valittaa KHO:een ympäristöministeriön kokonaisseutukaavapäätöksestä, mukaan lukien Vaarua koskeva osuus. Samanaikaisesti liitto päätti kuitenkin panna kaavan heti täytäntöön ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti.

Eduskunnan oikeusasiamies vastasi Vaarun-kanteluun 21.4.1999.
Viranomaistoiminta Vaarunsuojelijoiden kohtelemisessa kaavamaksuasiassa alitti nipinnapin oikeusasiamiehen puuttumiskynnyksen, vaikka siinä olikin toimittu virheellisesti.
   Kaavafarssissa ovat joutuneet jo ennen oikeusasiamiehen päätöstä korjaamaan toimintaansa Keski-Suomen lääninhallitus ja -ympäristökeskus, sekä korkein hallinto-oikeus (KHO). Vielä joutuvat korjaamaan päätöksiään Korpilahden kunta ja seutukaava-asiassa Keski-Suomen liitto.

Vaarun Natura-alueesta neuvotellaan.
Alue joko hankitaan valtiolle tai siitä muodostetaan suojelualue omistajan hakemuksesta, jolloin se jää omistajan haltuun. IVO omistaa luonnonsuojelullisesti keskeisen kolmanneksen Vaarun Natura-alueesta, pumppuvoimalalle kaavoitetun 2,4 neliökilometrin laajuisen alueen.

 
Sivun alkuun - Tilanne nyt - Pääsivulle


 

Sivua on muutettu 3.1.2001
Juhani Paavola, vaarun.vuori(at)pp.inet.fi

 

 

 


 

Syyskuu 1999

Vaarunkäräjät II:
Korkein hallinto-oikeus vieraili Vaarulla.

Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) 1. jaosto teki KHO:n presidentti Pekka Hallbergin johdolla maastokatselmuksen Vaarulle 21.9.1999. KHO:lla on Suomessa yhteensä käsiteltävänään 1600 Natura-valitusta 750 alueelta, joista Vaaru oli yksi harvoista tutustumiskohteista.

Syynä Vaarunreissuun oli neljän maanomistajan valitukset KHO:lle Suomen Natura 2000 -suojeluohjelmarajauksista (616 ha), jotka valtioneuvosto päätti 20.8.1998. Useimmat maanomistajat Vaarulla eivät olleet valittaneet KHO:een, ei myöskään IVO. Keski-Suomen liitto veti Natura-valituksensa KHO:sta takaisin keväällä 1999.Toisaalta Keski-Suomen liitto on vastikään valittanut KHO:lle ympäristöministeriön seutukaavapäätöksestä, josta mm. pumppuvoimalahanke Vaarulle on pyyhitty pois.

Lämmin, syysvärikäs Vaaru loisti myös mm. edustajille ympäristöministeriöstä, ympäristökeskuksesta, ja Vaarun-liikkeestä.

KHO on tehnyt päätöksiä Vaarun pumppuvoimalahankkeesta ja -kaavoituksesta myös vuosina 1983, 1995 ja 1996. Nyt pumppulahankkeen hautauduttua historian roskatunkiolle keskustellaan lähinnä Natura-Vaarun liepeiden pienehköjen reuna-alueiden rajauksista ja suojelumenetelmistä. KHO:n Natura-päätös on odotettavissa aikaisintaan vuodenvaihteessa, seutukaavapäätös noin vuoden kuluttua.

Takaisin sivun alkuun - Tilanne nyt


 

2.8.1999

Ympäristöministeriön seutukaavapäätöksen Vaarua koskeva teksti 2.8.1999

PÄÄTÖS N:o 32,3-6/5221/96

ASIA
Seutukaavan vahvistaminen.

ALISTETTU PÄÄTÖS
Keski-Suomen maakuntavaltuuston päätös 17.4.1996.

VAHVISTETTAVAT ALUEET
Keski-Suomen seutukaava, "5.VK, viides vaihekaava"

VALITUKSET
Maakuntavaltuuston päätöksestä ovat valittaneet:
1. Juhani Paavola ja Heljä Taavitsainen (Vaarunvuori-liike)
2. ...

1. Juhani Paavola ja Heljä Taavitsainen (Vaarunvuori-liike)

Valittajat pyytävät seutukaavan kumoamista siltä osin, kun se koskee pumppuvoimalavarausta (ET/en-540) Korpilahden Vaarunvuorelle. Kysessä olevalla alueella on merkittäviä suojelualueita ja -ohjelmia. Yli 70:stä vähintääm Keski-Suomen läänissä uhanalaisesta eliölajista on noin 5/6 löytynyt vain pumppuvoimalalle kaavaillulta alueelta tai hankkeen vaikutusalueelta. Voimalan tunnelin suuaukko ruhjoisi rantojen-, maiseman-, ja vanhojen metsien suojeluohjelmien sisällä olevan, vanhan suojelualueen viereisen lehtojensuojelualueen.

Valittajat katsovat, että seutukaavaan merkitty pumppuvoimalavaraus rikkoo 5.6.1992 voimaan tullutta EU:n elinympäristödirektiiviä. Kyseessä oleva aluevaraus on jyrkässä ristiriidassa alueen erityisiin luonnonarvoihin. Kaavaan merkityt jyrkän ristiriitaiset suojelu- ja rakentamistavoitteet eivät voi yhtäaikaisesti ja täysimääräisesti toteutua esitetyllä tavalla. Hankkeessa ei ole toteutettu lain hengen ja nykyarvostusten vaatimaa YVA-menettelyä. Hankkeeseen liittyvä 400 kV:n sähkölinja muuttaisi alueen ja sen ympäristön monimuotoisuutta ja maisema-arvoja paitsi Vaarulla, myös mm. Päijänteen Rutalahden ylityskohdalla. Voimala kuluttaisi sähköä enemmän kuin tuottaisi. Laitos olisi vastoin kestävän kehityksen periaatetta. Kyseessä oleva alue sopii seutukaavassa parhaiten luonnonsuojelualueeksi.

2. ...

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN PÄÄTÖS

Valitusten tutkiminen

1. Juhani Paavola ja Heljä Taavitsainen (Vaarunvuori-liike)

Valituksen kohteena oleva ET-aluevaraus sisältyy voimassa olevaan 4. vaihekaavaan.

Alueeseen kuuluu valtioneuvoston periaatepäätöksien mukaisten maiseman-, rantojen-, vanhojen metsien-, lehtojen- ja soidensuojeluohjelmien alueita. Kaikkiaan alueelta löytyy noin 60 eri uhanalaislajia. Alue kuuluu Valtioneuvoston 20.8.1998 hyväksymään ehdotukseen Natura 2000-verkostoon kuuluvista alueista. Alueeseen liittyviä suojeluarvoja on pidettävä erittäin merkittävinä. Vaarunvuoti kuuluu luonnonsuojelullisesti arvokkaimpiin ja monipuolisimpiin Keski-Suomen maakunnan alueisiin. Suoritettujen lukuisten luontoselvitysten perusteella on katsottava, että ET/en-varauksen mahdollistama hanke heikentäisi merkityksellisesti alueen luonnonarvoja.

Ympäristöministeriö hyväksyy edellä mainituin perustein valituksen ja jättää vahvistamatta Korpilahden Korospohjan pumppuvoimalaa koskevan aluevarauksen ET/en-540 sekä tähän liittyvän 400 kV:n ohjeellisen voimalinjavarauksen z-562.

Vahvistettavaksi alistetun 5. vaihekaavan hyväksymisen jälkeen aluevarauksen käsittämän alueen maanomistaja Imatran Voima Oy on Keski-Suomen liitolle 2.12.1998 jättämällään kirjelmällä ilmoittanut luopuvansa aluetta koskevista rakentamissuunnitelmistaan.

KAAVAN NOUDATTAMINEN
Ympäristöministeriö määrää rakennuslain 141. pykälän nojalla, että tätä päätöstä on noudatettava ennen kuin se on saanut lainvoiman.

...

Allekirjoitukset: Ympäristöministeri Satu Hassi ja ympäristöneuvos Harri Pitkäranta.

Takaisin sivun alkuun - Tilanne nyt



  21.4.1999

Eduskunnan oikeusasiamies vastasi Vaarun-kanteluun.

Vaarun kaavapäätösmaksatuksessa oli Vaarunsuojelijoita kohtaan toimittu virheellisesti. Eduskunnan oikeusasiamies Lauri Lehtimaja totesi 21.4. saapuneessa päätöksessään kuitenkin, että "asiassa ei ole menetelty SILLÄ TAVALLA lainvastaisesti tai virheellisesti" (korostus nettisivun tekijän), että hänellä olisi aihetta puuttua siihen.
   Päätöksen liitteistä selviääkin, että ensimmäinen Vaarunsuojelijoiden kukkaroilla käynti oli yksiselitteisesti virheellinen, ellei jopa lainvastainen. Sisäasiainministeriön silloisissa maksatusohjeissa nimittäin todettiin meitä koskeneen maksusumman perään selkeästi: "Jos lääninhallitus muuttaa kunnan tai muun viranomaisen päätöstä valittajan eduksi, maksua ei myöskään peritä" (sisäasianministeriön päätökset 15.12.1993 ja 13.7.1994).
   Kun lääninhallitus joutui korjaamaan maksatuspäätöksen erään Vaarunsuojelijan aloitteesta ­kun maksuja oli jo ajettu ulosottoon­ tuli virhe korjatuksi eikä oikeusasiamies näin ollen enää voinut puuttua siihen. Ei voinut, vaikka seuraava maksatus reilun vuoden kuluttua koski samaa päätöstä, josta oli tehty jo kaksi "lopullista", toteutettua maksatuspäätöstä.
    Oikeusasiamiehen toimisto tarvitsi lähes kolme vuotta kantelun käsittelyyn.
   Kaavafarssissa joutuivat jo ennen oikeusasiamiehen päätöstä korjaamaan toimintaansa sekä Keski-Suomen lääninhallitus ja -ympäristökeskus, että korkein hallinto-oikeus. Vielä joutuvat toimintaansa paikkaamaan Korpilahden kunta ja seutukaava-asiassa Keski-Suomen liitto.
   Keski-Suomen ympäristökeskuksen toiminta, kuten ympäristöviranomaisten toiminta yleensäkin, on kokonaisuutena ollut silti korvaamattoman arvokasta.

Pohjimmiltaan pumppuvoimalaa koskevassa kaava-asiassa oli kuitenkin juridisen liturgian sijaan kyse poliittisen ja eettisen päätöksen teosta: arvokkainta luontoa ja energiansäästöä vastaan, vai niiden puolesta.

Maksatushistoria kaavafarssissa:
Kyseessä oli kamppailu kunnallisen osayleiskaavan muotoilusta Vaarun osalta: 1,5 mrd markan pumpuvoimalalle tila ilman mutinoita, vai ainutlaatuisen luonnon säilyttäminen Vaarulla.
1993: 37 korpilahtelaismuistutusta Vaarun puolesta maaliskuussa kunnanhallitukselle, Vaarun-liikkeen aloitteesta ja auttamana. Kunnanhallitus myöntyi kannallemme, mutta taipui v. 1994 kunnanvaltuuston kantaan.
1994 helmikuussa asia oli siirtynyt seuraavaan portaaseen, silloiselle lääninhallitukselle, jolle kertyi Vaarun-liikkeen aloitteesta 17 valituskirjelmää yht. 22 korpilahtelaiselta Vaarun puolesta. Muutama katsottiin "alaikäisyyden" (alle 18 v.) perusteella "valitusoikeudettomiksi". Jäljelle jäi juridisesti 12 kirjelmää (17 henkeä).
Kaavafarssi vauhtiin 21.marraskuuta. Ensimmäinen maksatuspäätös lääninhallitukselta: á 400.-. Osa ulosottoon.
1995: Asia Keski-Suomen ympäristökeskukselle 1.3.
Maksatuspäätös korjattiin perusteettomana 24.4. Rahat sai anoa Jyväskylässä käymällä; rahat palautettiin ulosottokuluineen myöhemmin.
Korkein hallinto-oikeus joutui syys-lokakuussa korjaamaan menettelyään em. suojelijoita kohtaan.
1996: K-S:n ympäristökeskus peri päätösmaksut uudelleen 26.8., osan ulosotolla.
   Vaarun-liikkeen edustajat Juhani Paavola ja Heljä Taavitsainen pyysivät eduskunnan oikeusasiamiestä selvittämään maksatusten lain- ja kohtuullisuudenmukaisuuden 29.8.

1999: Eduskunnan oikeusasiamiehen päätös 16.4.

Takaisin sivun alkuun - Tilanne nyt


 

Huhtikuu 1999

Vaarun Natura-alueesta neuvotellaan.

Imatran Voima (IVO) on kysynyt ympäristöministeriön kantaa asiassa. Sitä pohditaan ympäristöministeriön luonnonsuojeluyksikössä, kertoo ylimetsänhoitaja Pirkko Isoviita ympäristöministeriöstä. Alueesta tehdään suojelualue joko hankkimalla se valtiolle tai omistajan hakemuksesta, jolloin se jää omistajan haltuun. IVO omistaa luonnonsuojelullisesti keskeisen kolmanneksen Vaarun Natura-alueesta, pumppuvoimalalle kaavoitetun 2,4 neliökilometrin laajuisen alueen.

Takaisin sivun alkuun - Tilanne nyt


 

23.10.1998

Vaaru mukana Suomen Naturaehdotuksessa EU:lle -Keski-Suomen liitto valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO).

Kamppailu Vaarusta jatkuu; Natura 2000 -ohjelma ei vieläkään tullut lainvoimaiseksi Vaarun osalta. Keski-Suomen liitto vaatii yhä pumppulahankkeen toteuttamismahdollisuuden säilyttämistä Vaarulla, ja haluaa hankkeen säilyvän seutukaavassa. Jälkimmäinen on Vaarun-liikkeen edustajien valituksen saattelemana yhä ympäristöministeriön käsiteltävänä.

Suomen hallitus löi 20.8.1998 lukkoon päätöksensä Suomen Natura 2000 -verkostoksi. Suomen ehdotus EU:n komissiolle sisältää päätöksessä myös valtaosan Vaarusta. Natura-kohteet tulee toteuttaa kuudessa vuodessa EU:n Natura-päätöksestä.
    Valtioneuvoston Natura-päätös 20.8.1998 tosin sisältää myös seuraavat, pumppuvoimalahankettakin koskevat virkkeet: "Eräille Natura 2000 -verkostoon kuuluville alueille kohdistuu hankkeita, jotka perustuvat joko myönnettyyn lupaan tai hyväksyttyyn suunnitelmaan. Alueen kuuluminen Natura 2000 -verkostoon ei estä tällaisten hankkeiden tai suunnitelmien toteuttamista".

Suomen Natura-ehdotus Vaarun alueesta EU:lle

Takaisin sivun alkuun - Tilanne nyt


 

5.6.1998

Tilanne maailman ympäristöpäivänä :
Vaaru yhä Naturassa.

Vaaru on mukana ministerityöryhmän 17.4. julkistamassa Natura-ehdotuksessa toisena niistä valtakunnallisista kohteista, joita ei oltu aikaisemmin suojeltu. (Toinen on Koitelaiskaira Lapissa). Vaarulta on mukana reilut kuusi neliökilometriä (625 ha).

Kohteen itäosasta on rajattu pois alueet, "jotka eivät ole luontotyypeiltään kaikkein edustavimpia. Syynä rajauksen tarkistamiseen ovat olleet alueen metsänkäsittelyssä heikentyneet luontoarvot" (Keski-Suomen Ympäristökeskus).

Paitsi Vaarunvuori-liike, myös Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos, Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri, Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys, ja Keski-Suomen Ympäristökeskus kannattivat IVO:n pumppulalle kaavaileman alueen sisällyttämistä Naturaan.

Keski-Suomen liitto ajoi yhä pumppulan rakentamista alueelle, mutta Korpilahden kunta oli jo taipunut pumppulattomaan tulevaisuuteen.

Takaisin sivun alkuun - Tilanne nyt


 

7.3.1998

Kauppoja Vaarun-alueesta ei syntynyt.

Jyväskylän kaupunginhallitus peruutti maanantaina 12.1. klo 18.30 puheenjohtajan äänen ratkaistessa esityksensä energiayhteistyösopimuksesta. Sen kylkiäisenä Imatran Voiman (IVO) pumppuvoimalalalle Vaarunvuorelta varaama, 2,35 neliökilometriä laaja alue olisi siirtynyt kaupungin omistukseen. IVO on kuitenkin antanut kaupungille lisäaikaa sopimuksen tekoon helmikuun loppuun asti.
  Tämä oli kaupunginvaltuuston kokouksen ainoa asia. 28.2.1998 päättyi IVO:n antama takaraja ilman sopimuksen syntymistä. 30 vuotta kestänyt suojelukamppailu päättynee silti Vaarun-liikkeen voittoon, sillä IVO tuskin perääntyy viimeaikaisista pumppulalausunnoistaan.

IVO:n takinkääntö
Korkein hallinto-oikeus hyväksyi jälleen 19.4.1995 pumppulan rakentamisen päätöksellään IVO:n jatkolupahakemuksesta. Hakemuksessaan (3.2.1993) yhtiö väitti, että "Korospohjan pumppuvoimalaitoshankkeen toteuttaminen on tulossa ajankohtaiseksi. Rationaalisen sähköntuotannon turvaamiseksi on tärkeää että mahdollisuus Korospohjan pumppuvoimalaitoksen rakentamiseen säilyy".
      Viime kesään asti useat IVO:n johtajat katsoivat pumppulahankkeen välttämättömäksi. Muiden muassa yhtiö 12.4.1995 ja K-S:n kauppakamarin puheenjohtajisto 9.4.1995 vetosivat onnistuneesti Keski-Suomen maakuntavaltuustoon pumppulavarauksen säilyttämiseksi seutukaavassa. IVO:n toimitusjohtaja Heikki Haavisto taas kävi loppuvuonna 1996 eräällä Jyväskyläläisellä Rotary-klubilla perustelemassa, miksi Vaaru pitäisi varata voimalaitospaikaksi (KU-viikkolehti 7.2.1997). "Vaarun arvo pikemminkin lisääntynyt säätövoima tuottajana", arvioi IVO:n aluejohtaja Seppo Kuhmonen Keski-Suomen viikko -lehdessä vielä 17.4.1997.

Ydinvoima ja imago
Pumppulahanke Vaarulle on ennakkotapaus Pohjois-Euroopassa.
Hanke alkoi parin viime vuoden aikana kääntyä sietämättömäksi taakaksi IVO:n imagolle etenkin Keski-Suomessa. Myös useat ulkomaiset ympäristöjärjestöt olivat vedonneet Vaarun puolesta. Eduskunnan ydinvoimapäätös 23.9.1993 ja hallituksen viimevuotinen päätös siirtää keskustelut lisäydinvoimasta vuonna 2000 aloittavalle eduskunnalle ovat helpottaneet IVO:n päätöstä tarjota pumppula-aluetta toisiin tarkoituksiin.

IVO ei ehtinyt aloittaa pumppulan rakentamista 19.4. vuonna 2001 umpeutuvan vesioikeusluvan jatkeen puitteissa. Uusi vesioikeusprosessi YVA-menettelyineen olisi vienyt yhtiön kiusalliseen julkisuuden valokehään. Natura-2000 -ohjelma tarjosikin Jyväskylän kaupungin kanssa suunnitellun suuremman sopimuksen yhteydessä IVO:lle siedettävän perääntymistien julkisuudessa hankkeesta.

Yhtiö olisi saanut poikkeusluvan pumppulalle Natura-suojelualueelle valtioneuvostolta asiantuntijoiden ja luonnonsuojelulain (10.luku, 66 §:n 2. momentti) mukaan, jos hanke olisi ollut niin tärkeä kuin yhtiö oli oikeusasteille ja päättäjille viime vuosiin asti vakuuttanut.

Vaarun-liike jatkaa Vaarun tarkkailuaan kunnes sen merkittävimmät alueet on pysyvästi suojeltu.

Takaisin sivun alkuun - Tilanne nyt - Pääsivulle

 
 
 

Sivua on muutettu 3.1.2001
Juhani Paavola, vaarun.vuori(at)pp.inet.fi