• Miksi Vaaru on säilynyt pumppulalta

Vaarunvuoren luontopolku kunnostettu. Vaarun alueen niittyjä hoidetaan.

Metsähallituksen luontopalvelut kunnosti luontopolun kesään 2010 mennessä. Polun reittiä siirrettiin hieman Vaarunjyrkän kohdalla mm. turvallisuus- ja luonnonsuojelusyiden vuoksi. Polulla on Särkijärven ja Juonaanjärven välisellä osuudella edelleen hieno näköalapaikka länteen Päijänteelle.

Korospohjanniitulle on jo valmisteilla lammasaitaus. Korpilahden luonnonsuojeluyhdistys on kunnostanut ja niittänyt tätä metsähallituksen aluetta kymmenisen vuotta, muiden muassa uhanalaisen karvakukkajäärän suojelemiseksi. Syksyllä 2010 ovat myös kesämökkiläiset osallistuneet alueen hoitoon kaatamalla alueen puustoiselta osalta puita polttopuikseen.

Myös arvokkaan Vaarunniitun hoitoon on tulossa lampaita. Tätä niittyä on hoidettu jo toistakymmentä vuotta eri tahojen yhteistyönä.

Vaarunvuoren luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelma valmistui.
Hoito- ja käyttösuunnitelma hyväksyttiin ja julkaistiin vuoden 2008 puolella. Vaarun Päijänteen puoleinen rinne on asetettu sen arvon ja herkkyyden vuoksi kulkukieltoon. Hoito- ja käyttösuunnitelma on ladattavissa sivulta http://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/pdf/luo/c62.pdf

Alueelle on jo valmistunut uusi polkuyhteys portaineen Korospohjanlahden lanssilta.

Vaarunvuoren luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelma valmistuu.
Vaarunvuori on Pohjois-Päijänteen ekologisen suurvyöhykkeen arvokkain alue, ja sisältyy Vanhanselän-Saviselän ekologiseen vyöhykkeeseen. Vaaru sisältyy myös mahdollisesti perustettavaan Päijänteen kansainväliseen biosfäärialueeseen. Suomessa on ennestään kaksi biosfäärialuetta.

Metsähallituksessa parisen vuotta yhdessä Leivonmäen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmien kanssa valmisteltu suunnitelma tuo Vaarulle mm. uuden kulkureitin Korospohjaan rakennettavasta käyntilaiturista Korospohjan hoitoniityn vieritse vanhaa tietä myöten ylös Särkijärven nuotiopaikalle. Mukana suunnittelun yhteistyöryhmässä ovat olleet mm. Keski-Suomen ympäristökeskus, Korpilahden kunta ja Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri.

Alue vyöhykkeistetään, jolloin Vaarun Päijänteen puoleinen rinne asetetaan sen arvon ja herkkyyden vuoksi kulkukieltoon. Vaarun laella olevaa luontopolkua parannetaan ja hiukan siirretään Särkijärven ja Vaarunjyrkän välissä. Vaarulla on jo aloitettu pienialaiset, tarkassa seurannassa olevat entistämistoimet. Vaarulta tavattujen perhoslajien lukumäärä on noussut jo yli viiden sadan, mikä on harvinaista Suomessa.

PUMPPULALUPA VAARULLE PÄÄTTYI 19.4.2001

IVOn pumppuvoimalahanke Vaarunvuorelle päättyi pääluvan ja samalla viimeisenkin muodollisuuden osalta, kun vesioikeuslupa umpeutui torstaina 19.4.2001.
    IVO haki ensimmäistä vesioikeuslupaansa Vaarulle jo vuonna 1974, ja sai sen vuonna 1981. Yhtiö ei voinut enää 1900-luvun päättyessä luottaa mutkattoman jatkoluvan saamiseen, sillä 19.4. umpeutunut kuusivuotinen lupa heltisi korkeimmalta hallinto-oikeudelta (KHO) enää äänin 4-3.
    IVOn maat Vaarulla siirtyivät Metsähallitukselle luonnonsuojelutarkoituksiin jo vuoden vaihteessa.
   Erilaiset oikeus- ja kaavaprosessit maksoivat arviolta noin miljoona markkaa eri tahoille. Voimme kysyä, onko oikein että yhteiskunta joutui maksamaan IVOn harharetkestä toistakymmentä miljoonaa markkaa ja suojelijat joutuivat maksamaan menonsa itse, mutta tuhohankkeen ajaja sai jälleen "omansa" pois.

Joka tapauksessa: raikas malja totuudelle ja kaikille luonnon- ja ympäristönsuojelijoille!

Valtio osti 1.1.2001 IVO:n pumppuvoimalahankkeelle varaaman maa-alueen, 2,35 neliökilometriä, Vaarulta luonnonsuojelualueeksi.
Alue siirtyi Metsähallituksen hallintaan luonnonsuojelualueena. Kauppa sisälsi yli kolmanneksen eli 2,35 neliökilometriä Vaarun Natura-alueesta. Allekirjoittajina ovat Metsähallitus, Keski-Suomen ympäristökeskus ja Fortum.
   Kun IVOn pumppuvoimalalupakin umpeutuu vihdoin 19.4.2001, ovat Vaarun-liikkeen tavoitteet toteutuneet. Liike jatkaa kuitenkin alueen pienimuotoista seurantaa mm. suojeluhistorian täydentämiseksi tuleville sukupolville.

Korkein hallinto-oikeus hyväksyi Vaarun Naturaan 14.6.2000.
Vain yksi maaomistajien neljästä valituksesta meni läpi, sekin osaksi maanomistajan Natura-prosessin aikana tekemien hakkuiden vuoksi.

Korkein hallinto-oikeus vieraili Vaarulla 21.9.1999.
Korkein hallinto-oikeus (KHO) teki Natura-maastokatselmuksen Vaarulle 21.9.1999. Syynä Vaarunreissuun oli neljän maanomistajan valitukset KHO:lle Natura-rajauksesta, jonka valtioneuvosto päätti 20.8.1998.

Ympäristöministeriö siunasi voittomme Vaarunkaava-kamppailussa 2.8.1999 (Ympäristöministeriön kaavapäätöksen tekstiin Vaarun osalta).
Voitimme siis lopulta kaava-asian, vaikka päättäjien virheiden vuoksi vaarunsuojelijat menettivät noin 5 000 mk vuosina 1994-1996 aiempien kaavapäätösversioiden "lunastusmaksuihin".
   Valituksemme muuttaa Keski-Suomen seutukaavaa (5. VK), joka "uudistaa, täydentää ja korvaa kaikki aikaisemmat neljä vaihekaavaa" -näihin kaikkiin pumppuvoimalahanke oli piirretty.
   Pumppulahanketta ja siihen liittynyttä jättimäistä sähkölinjaa (400 kV) koskeva valitus oli ainoa kaavaa koskenut valitus, jonka ympäristöministeriö hyväksyi. Teimme valituksen ympäristöministeriöön äitien päivänä 12.5.1996. IVO ilmoitti Keski-Suomen liitolle vasta 2.12.1998 ettei rakenna pumppuvoimalaa Vaarulle. Liitto vaati voimalan sisällyttämistä kaavaan kevääseen 1999 asti, jolloin vasta veti Naturavalituksensa takaisin korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KHO).

Uusi seutukaava ei ole vielä lainvoimainen, sillä Keski-Suomen liitto päätti pian valittaa KHO:een ympäristöministeriön kokonaisseutukaavapäätöksestä, mukaan lukien Vaarua koskeva osuus. Samanaikaisesti liitto päätti kuitenkin panna kaavan heti täytäntöön ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti.

Eduskunnan oikeusasiamies vastasi Vaarun-kanteluun 21.4.1999.
Viranomaistoiminta Vaarunsuojelijoiden kohtelemisessa kaavamaksuasiassa alitti nipinnapin oikeusasiamiehen puuttumiskynnyksen, vaikka siinä olikin toimittu virheellisesti.
   Kaavafarssissa ovat joutuneet jo ennen oikeusasiamiehen päätöstä korjaamaan toimintaansa Keski-Suomen lääninhallitus ja -ympäristökeskus, sekä korkein hallinto-oikeus (KHO). Vielä joutuvat korjaamaan päätöksiään Korpilahden kunta ja seutukaava-asiassa Keski-Suomen liitto.

Vaarun Natura-alueesta neuvotellaan.
Alue joko hankitaan valtiolle tai siitä muodostetaan suojelualue omistajan hakemuksesta, jolloin se jää omistajan haltuun. IVO omistaa luonnonsuojelullisesti keskeisen kolmanneksen Vaarun Natura-alueesta, pumppuvoimalalle kaavoitetun 2,4 neliökilometrin laajuisen alueen.

1998- 1999:
• Lokakuu 1998: Vaaru mukana Suomen Natura-ehdotuksessa EU:lle -Keski-Suomen liitto valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO).
  
• Suomen Natura-ehdotus Vaarun alueesta EU:lle
  
• Maailman ympäristöpäivänä 5.6.1998: Vaaru yhä Naturassa
  
• Kauppoja pumppula-alueesta ei syntynyt 12.1. eikä 28.2.1998
  

  1995- 1997:

• Joulukuu 1997: Vaaru säästynee pumppuvoimalalta!
  
• Lokakuu 1997: IVO:n ympäristönsuojelupäällikkö Leena Nurmento: "Lopullinen päätös tehdään lähiviikkoina" (IVO:ssa).
  
• Lokakuu 1997: IVO:n Leena Nurmento pumppulan rakentamisesta: "Ei varmasti lähivuosina aloiteta". Vahvistetaanko lausunto IVO:ssa?
  
• Syyskuu 1997: Vaarun luonnon arvo aikaisemmin arvioitua suurempi.
  
• Elokuu 1997: Vaaru kallioalueselvityksen ykkönen Keski-Suomessa. "Lajistoltaan samanvertaista kohdetta ei löydy muualta Keski-Suomesta eikä koko Suomessa ole montaa näin arvokasta kohdetta".
  
• Kesäkuu 1997: Luonnonsuojeluliiton ympäristöpalkinto Vaarun-liikkeelle maailman ympäristöpäivänä 5.6.1997.
  
• Toukokuu 1997: Keskustavetoinen kunnanjohto yritti häätää Vaarun-liikettä?
  
• Huhtikuu 1997: Ympäristöministeriö ehdotti pääosan Vaarua, yli 6 neliökilometriä NATURA 2000-ohjelmaan.

• Joulukuu 1996: Suojelijoille tukea ulkomailta.
  
• Elokuu 1996: Vaarun-liikkeen edustajien selvityspyyntö eduskunnan oikeusasiamiehelle suojelijoiden kohtelusta kaavamaksuasiassa.
  
• Toukokuu 1996: Vaarun-liikkeen edustajien valitus pumppuvoimalan yhä sisältävästä seutukaavaehdotuksesta ympäristöministeriöön.

• Huhtikuu 1995: IVO ei ole suostunut ns. YVA-menettelyyn.

Tammikuu 2001

Valtio osti IVO:n pumppuvoimalahankkeelle varaaman maa-alueen, 2,35 neliökilometriä, Vaarulta luonnonsuojelualueeksi

Alue siirtyy Metsähallituksen hallintaan uutena luonnonsuojelualueena. 11 miljoonan markan kauppa sisältää yli kolmanneksen eli 235 hehtaaria Vaarun Natura-alueesta. Allekirjoittajina ovat Metsähallitus, Keski-Suomen ympäristökeskus ja Fortum.

Kauppahinta on 11 miljoonaa markkaa, joka toteutetaan osaksi maanvaihdoilla. Metsähallitus luovuttaa Fortumille maa-alueita Lapin Kolarissa, Sodankylässä ja Inarissa sekä ja Haapavedeltä, Pohjanmaalta. Metsähallitus ja Keski-Suomen ympäristökeskus maksavat myös välirahaa. Vaarun alueen hankinta on osa meneillään olevaa EU:n Life Nature -rahaston tukemaa hanketta "Metsä- ja rantaluonnon suojelu ja hoito Keski-Suomessa", jonka kuluista Keski-Suomessa EU maksaa puolet.

Vaarun suojelualueelle laaditaan vuosien 2001-2002 aikana hoito- ja käyttösuunnitelma, joka tukee alueen suuria luonnonsuojelullisia arvoja. Mahdolliset rajoitukset eivät kuitenkaan juuri kavennu perinteisistä jokamiehenoikeuksista.

Vesioikeuden myöntämän ja KHO:n vahvistaman IVO:n pumppuvoimalahankkeen vesioikeusluvat menevät umpeen 19.4.2001. Vaarun-liikkeen tavoitteet ovat siis pitkäaikaisen työn jälkeen toteutuneet, mutta liike jatkaa alueen pienimuotoista seurantaa suojelukaaren historian täydentämiseksi. Lämpimät kiitokset kaikille Vaarun suojeluun sanoin ja muin teoin osallistuneille!

Takaisin sivun alkuun

Kesäkuu 2000

Korkein hallinto-oikeus hyväksyi Vaarun Naturaan.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) hyväksyi pitkän kokonaisväännön jälkeen valtioneuvoston Vaaarulle 20.8.1998 ehdottaman Natura-suojeluohjelma-alueen lähes sellaisenaan 14.6.2000 (kts. esim. Helsingin Sanomat 15.6., jossa Vaaru esimerkkinä).

Vain yksi maanomistajien neljästä Natura-valituksesta meni "läpi". KHO jätti osan Korospohjanlahden lounaisrantaa, noin 15 ha, Naturan ulkopuolelle paljolti siksi, että alueen luontoarvot olivat heikentyneet Natura-prosessin kuluessa: maanomistaja oli (jo KHO:n Vaarunvierailuun 21.9.1999 mennessä) tehnyt hakkuita alueella. Keski-Suomen liitto puolestaan oli jo vetänyt oman Natura-valituksensa pois. Natura-alue supistui vain parisen prosenttia, eikä oleellisimmilta alueiltaan: Vaarun koko Natura-alueen pinta-ala on yhä yli 600 hehtaaria (yli 6 neliökilometriä)

Valtakunnallisesti noin 99 % maanomistajien noin 1600:sta Natura-alueiden poistovaatimuksista hylättiin perusteettomina. EU:n komissio voi tehdä päätöksen Suomen Natura-suojelualueverkostosta vuonna 2001. EU on jo vaatinut lisäalueita Naturaan.

Vaarun pohjoisrinteillä touko-kesäkuun vaihteessa tehdyt hakkuut eivät ole Natura-alueella.

Takaisin sivun alkuun