Luonto | Pumppuvoimalahanke   Vaaru, Alta, Vuotos -vertailu | Kannanottoja   Luontopolku | Vaaruntarinaa | Vieraskirja   English | Svenska

Retki Vaarulle -näyttelyssä:

Vaaru on tunnettu jo 1800-luvulta

Vaarun monimuotoisuudesta kertovaan näyttelyyn vievässä eteishallissa kiiltelee kimpale mustankiiltävää, lohkaisupinnaltaan lasimaista savukvartsia, joka maaperässä esiintyy usein kullan yhteydessä. kimpaleen lähellä on raskas emälohkare ohuine virtsankeltaisine, päitä sekoittavine kultajuomuineen. Vaarulta on juuri löytynyt kultaa, mutta sitä eivät näyttelyn rakentajat vielä tiedä.
  Hallissa on myös lohkare Vaarun erityistä kasvilajistoa selittävää kalkkipitoista, silkinmustaa, karkeahkoa amfiboliittia, jossa näkyy harvakseltaan vaaleampia vaihtelevankokoisia suonisilmiä kuin ahvenen suomuja.
  Pienen välikammion perällä tuijottaa täytetty huuhkaja lasimaisilla silmillään. Kuuluu huuhkajan huhuilua.

Luonnon lumo
Avaussanoissaan Jyväskylän yliopiston lehtori, museonhoitaja Veli Saari kertoo valoisasti ensimmäisten kasvitieteilijöiden käyneen Vaarulla jo yli sata vuotta sitten. Ensimmäinen Suomen Luonto -lehdessä julkaistu juttu Vaarusta oli Niilo Söyringin 15-sivuinen kertomus vuonna 1946.
  Nyt on juuri saatu uusia tietoja Vaarun perhos- ja kovakuoriaislajistosta. "Missään muualla Keski-Suomessa ei ole yhtä monimuotoista luontoa", Saari toteaa kymmenille kutsuvieraille, joukossa myös Korpilahden kunnanjohtaja.
  Vaarun tunnelmaa museolle tuo myös kalliojyrkänteeksi muutettu seinä korpinpesineen. Silkinpehmeä liito-orava tillittää kuusen oksalta valokuvien, selostustekstien, täplämustakeijun, diavideon, karttojen ja eliönäytteiden luona viipyvää.
  Mutta näyttelystä on lähteminen ristiriitaisin tuntein. Pumppulan suunniteltu suuaukko osuisi lehtojensuojelualueelle, jolla elävät mm. metsänemä, lehtopalsami ja lehtoneidonvaippa. Katse osuu myös lehtileikkeeseen (Vespuolinen 1987), jossa IVOn Risto Pietilä kirjoittaa, että "yleisen maisemakuvan kannalta on kuitenkin tärkeintä, että laaditun metsänhoitosuunnitelman mukaan altaan ulkopuolelle jäävää metsäaluetta ei aiota hakata metsänhoito- ja käyttöperiaatteen mukaan".

Jyväskylän yliopiston museon luonnontieteellisen osaston kokoama "Retki Vaarulle " -näyttely oli esillä museon omissa tiloissa 27.9.-31.12.1994, ja hiukan suppeampana Korpilahden Vanhassapappilassa naisten päivästä 8.3.-13.:een 4. 1995.

   Takaisin Vaaruntarinaa-sivulle