Luonto | Pumppuvoimalahanke
Vaaru, Alta, Vuotos -vertailu | Kannanottoja
Luontopolku | Vaaruntarinaa | Vieraskirja
English | Svenska
|
Luonto | Pumppuvoimalahanke Vaaru, Alta, Vuotos -vertailu | Kannanottoja Luontopolku | Vaaruntarinaa | Vieraskirja English | Svenska |
|
Jo 1960-luvulla IVO tutki Pohjois-Päijänteellä lähemmin kuutta mahdollista pumppulapaikkaa. Yksi vaihtoehdoista oli Päiväkunnassa: pumppulan velloma vesi olisi syöksynyt Päijänteen Rutalahteen kilometrin päässä Leivonmäen kunnan puolella olevasta Rutalahden kyläkeskuksesta länteen.
Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piirin haapakilpailu innosti lähtemään haapajahtiin v. 1994: mahdollisen pumppula-altaan kyljestä, Selänteenharjulta löytynyt kolohaapa on yksi Keski-Suomen suurimmista.
Reilu kilometri Päiväkunnantieltä haarautuu Kivijärventie kahtia. Maisema raapii silmää, mutta vielä on noustava vasemmalle, puolisen kilometriä selänteenharjuntietä, ennen kuin on astuminen kuusimetsän kulmassa vasemmalle, ojan yli itään. Kymmenen metrin päässä, lähellä etelänpuolella kohoavaa jyhkeää jyrkännettä, kulkija ohittaa salaman sivaltaman tusinakuusen.
Siellä se on: koneuraa parisataa metriä noustua pilkottaa jo metsän reunan puiden välistä jymäkän pilarimainen haapa, josta liito-orava voi nähdä noin kymmenvuotiaan taimikon yli Päijänteen kilometrin päässä aukeavaan Rutalahteen. Muutaman liidon matkan päässä itään aukeaa eräs lähemmin tutkituista pumppuvoimalan sijoitusmahdollisuuksista, Närhilammen-Paskosuon kuru. Närhilammen kohdalla pudotuskorkeutta, vedenpinnan korkeuseroa Päijänteeseen on yhtä paljon kuin suunnitellun Vaarun altaan alueella.
Runsaskoloinen, noin 20 metriä korkea haapavanhus, elämän monimuotoisuuden kantaja, erottuu jyrkästi taustastaan. Ohuempi haara on romahtanut maahan, mukana 3,52 metrin ympärysmitassa puolentoista metrin korkeudella on osa haaran puuhun jääneistä jäänteistä. Vielä 80-90 -lukujen vaihteessa rungon tyveä täplittivät liito-oravan papanat, mutta nyt kuntasta pilkistää vain jokunen pieni luu.
Missä liitelijä?
Haavan viereisessä metsikössä voi kevättalven iltahämärissä kuulla viirupöllön myyriä ja liito-oravaa kylmäävän huhuilun. Viereinen jyrkänteinen nyppylä susienkin kulkemalla Selänteenharjulla on karulle maastolle tunnusomaisesti noin 140 metriä Päijännettä korkeammalla; lähimpiin ihmiskoloihin on matkaa toista kilometriä siiven tietä. Odottaako haapa turhaan kainaloonsa sekametsän liitelijää?
Imatran Voima Oy (sittemmin osa Fortumia) suunnitteli Vaarunvuorelle jättimäistä pumppuvoimalaa. Sinne viritettävä jättivoimalinja olisi halkonut Päiväkuntaa ja Päijänteen Rutalahden maisemaa kilometrinpari Päiväkunnan haapavanhuksesta pohjoiseen.
Juhani Paavola, vaarun.vuori(at)pp.inet.fiTätä sivua on muutettu 12.5.2001