Luonto | Pumppuvoimalahanke   Vaaru, Alta, Vuotos -vertailu | Kannanottoja   Luontopolku | Vaaruntarinaa | Vieraskirja   English | Svenska

• USA:ssa Luddingtonin 1.878 MW:n tehoisen pumppuvoimalan alueella kuluu sähköä 30-35 % enemmän kuin tuotetaan. Siellä on jo 1970-luvulla todettu tärinähaittoja.

• Skotlannin Cruachaussa on 400 MW:n laitos, putouskorkeudeltaan 355 m; Luxemburgin Viandenin laitoksen teho on 900 MW, putouskorkeus 288 m. Nykyisin näyttää pumppuvoimaloiden rakentaminen Euroopassa jääneen.

• IVO (sittemmin osa Fortumia) julkisti vuonna 1987 silloisen Neuvostoliittolaisen Karelenergo-yhtiön kanssa suunnittelemansa hankkeen rakentaa pumppuvoimala Paanajärvelle, Nuoruselle. Nuorunen on maailman eteläisintä vuoristotundra-aluetta ja Karjalan korkein tunturi. Paikka on Kuusamon korkeudella, entisellä Suomen alueella, noin 20-30 km rajasta. Laitoksesta olisi tehty 4 800 MW:n tehoinen jättipumppuvoimala, maailman suurin. Laitos olisi toiminut samalle suunnalle rakennettavan neljän ydinreaktorin ryppään apurina. IVO tavoitteli 10 % osuutta pumppuvoimalan kapasiteetista, ja ilmoitti sen voivan korvata Vaarun hankkeen.
     Yhtiö ehti jo kustantaa hankkeesta upean esitteen, jonka kansikuvana oli Suomelle aikanaan kuuluneen Paanajärven alueen luontoa suuresti arvostaneen Akseli Gallen-Kallelan Palokärki-maalaus. Esitteen otsake oli: "Paanajärvi kuin luotu ala-altaaksi nykyaikaiselle pumppuvoimalaitokselle". Pumppuvoimala olisi aiheuttanut noin neljämetrisen vedenkorkeuden vaihtelun 128 metriä syvässä Paanajärvessä.
     Sijoituspaikka siirrettiin ympäristösyistä kuitenkin läheiselle Pääjärvelle: Paanajärven alueelle perustettiin yli 1 000 neliökilometrin laajuinen Paanajärven kansallispuisto 20.5.1992.

   Pääjärvenkin pumppulasuunnitelma haudattiin kuten läheinen ydinvoimalahankekin, sillä Karjala on julistautunut ydinvoimattomaksi vyöhykkeeksi.

  (Paanajärvi on eri paikassa kuin Paanajärven kylä: Vienanmereen laskevan Kemijoen varrella, Paanajärvestä kaakkoon noin 200 km Suomen rajasta olevaa Paanajärven kylää suunniteltiin hukutettavan tavallisella vesivoimalalla altaineen. Paanajärven kylä on ilmeisesti parhaiten säilynyt karjalainen kylämiljöö. Voimalahankkeesta luovuttiin vasta vuonna 2006).

• Suomessa on pienten (max 50 MW), paikallisten pumppuloiden mahdollisuuksia mm. Sipoon, Lohjan ja Ylöjärven kaivospaikkakunnilla.

• Valtakunnallisen mittakaavan suuritehoisia laitosmahdollisuuksia on kartoitettu erityisesti 200 km leveällä vyöhykkeellä Kokemäenjoelta Pieliselle. Pelkästään Kokemäenjoen vesistössä on seitsemän mahdollista pumppulapaikkaa: Virtain Vaskivesi, Nokian Alisenjärvi, Längelmäen Lahovuori, Nokian Taulajärvi, Vammalan Otajärvi ja Hämeenkyrön Seinävuori. Nokian Ylisenjärven alueelle on kaavailtu 60 milj. kuutiometrin allasta; putouskorkeus olisi 97 metriä.

• Päijänteen noin 20 tarkastellusta paikasta IVO tutki tarkemmin kuutta, Pohjois-Päijänteellä olevia Mustankorkeaa (Jyväskylän lounaisosassa), Muuratsaloa Muuramessa, Kammiovuoren tienoota Luhangassa ja Korpilahdella paitsi Vaarua, myös siitä noin 10 km itään olevaa Päiväkuntaa, ja noin 10 km pohjoiseen olevaa Heinosniemen Herraskorkeaa.
     IVOn DI Kilpeläisen mukaan (13.12.1974) mukaan ei ole varmaa, että Vaarun pumppula jäisi ainoaksi Päijänteellä. Ministeri Esko Ollilakin puhui eduskunnassa 1982 pumppuvoimaloista Suomessa monikossa.

• Heinosniemi-vaihtoehto, IVOn kannalta toiseksi paras, olisi ollut yhtiölle jotakuinkin saman hintainen kuin Vaaru. Yhtiön mukaan laitoksen hinta ei ollut ratkaiseva tekijä pumppuvoimalapaikkoja ajatellen (IVOn kiinteistöpäällikkö Risto Savolainen 29.10.1996).
  

   Takaisin pumppuvoimalasivulle

Tätä sivua on muutettu 12.5.2001