Oikeushistoriaa:

  • Ennakkotapausluonne?
       Vaaru: On: olisi ollut Suomen ja Pohjois-Euroopan ensimmäinen pumppuvoimala. Biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta läänin merkittävin alue.
       Alta: Oli (erityisesti saamelaisten kannalta).
       Vuotos: On: Tehdäänkö Suomeen vielä suuria voimala-altaita?

  • Maan hankinta voimalaa varten?
       Vaaru: 1970 koko alue.
       Alta: Valmiiksi valtion hallinnassa.
       Vuotos: 1995 mennessä noin 92 %.

  • Oikeuskäsittelyssä asianosaisia alueen säilyttämisen puolesta?
       Vaaru: Enimmillään 37, kerrallaan. (Kunnassa noin 5 000 asukasta). Asukaslukuun suhteutettuna vastaisi Helsingissä noin 4 000 asianosaista.
       Alta: ?
       Vuotos: Lähes 1 000 (uusia vesioikeuskäsittelyssä noin 600 henkeä vuonna 1995).

  • Yhtiön hakemus vesioikeuteen?
       Vaaru: 1974; pidennyshakemus 10 vuoden ajaksi 1993, jonka KHO hyväksyi 19.4.1995 6:na vuotena, siis vuoteen 2001 asti.
       Alta: 1975
       Vuotos: 1992

  • Oikeudellinen tila?
       Vaaru: Yhtiön lupa-anomus läpäisi KHO:n 1982. Jatkoaika (6v.) KHO:ssa 19.4.1995 läpi äänin 4-3. Läpäisi vesioikeuden 1981 ja 1994. Ehdotuksessa tulevaksi seutukaavaksi, vaikka Keski-Suomen liiton hallitus vastusti ensin äänin 5-4 ja sitten 8-3. Vaarun-liikkeen edustajien valitus kaavaehdotuksesta ympäristöministeriöön 12.5.1996. IVO:n vetäydyttyä kaavat muuttuvat vähitellen suojelijoiden mieleisiksi. Kuitenkin Keski-Suomen liitto valitti pumppulahankkeen puolesta KHO:lle lokakuussa 1998 (Natura). Alue siirtyi Metsähallitukselle vuoden 2001 alussa luonnonsuojelutarkoituksiin reilulla 11 miljoonalla markalla (lähes 2 milj. euroa). KHO:n myöntämä vesioikeuslupa umpeutui 19.4.2001.
       Alta: Laitos laillisesti käytössä. (Voimalalle vievän tien rakennustyöt tehtiin enimmillään yli 600 poliisin suojeluksessa, pitkän ajanjakson aikana. Ne keskeytettiin kahdesti lainvastaisina. Noin 1 800 suojelijoiden pidätystä, mm. kansanedustaja, kriminologian professori, noin 50 suomalaista. Pohjoismaiden suurimman rauhanajan poliisioperaation kulut olivat suuremmat kuin korvaavan 50 MW kaasuturbiinin hinta olisi ollut.
       Vuotos: Vesioikeuskäsittely kesken, päätös aikaisintaan 1999. Valitukset ylempiin oikeusasteisiin selviö. Vesioikeuskäsittelijöitä syytteessä.Seutukaavasta hanke torjuttu.

  • Kunnanvaltuuston/-valtuustojen kanta?
       Vaaru: Korpilahden kunnanvaltuusto altaan puolella 1994 äänin 18-7 ja 16-7. Vuonna 1995 altaan puolella äänin 19-7. Aiemmin valtuusto altaan kannalla "yksimielisesti".
       Alta: Alta allasta vastaan 1976 äänin 30-15, ja Kautokeino samana vuonna äänin 12-5. Vuonna 1977 samat kannat.
       Vuotos: Kääntyneet uudelleen altaan puolelle. Esim. Pelkosenniemi vastustustava kanta äänin 6-11 kääntyi vuoden 1992 äänestyksessä altaan kannalle äänin 10-7.

  • Eduskuntakysely?
       Vaaru: 1982
       Alta: ?
       Vuotos: 1993, välikysymys 1991.

  • Äänestyspäätöksiä oikeudessa?
       Vaaru: Vesiylioikeus hyväksyi 28.3.1994 jatkoajan äänin 3-1, ja korkein hallinto-oikeus 19.4.1995 äänin 4-3 ja vastoin esittelijän kantaa.
       Alta: Altan kihlakunnanoikeus hyväksyi 5.12.1980 hankkeen äänin 4-3. Kaikki 7 oikeuden jäsentä kuitenkin yhtyivät lausumaan, että rakentajat esittivät päättäjille virheellisiä ja harhaanjohtavia tietoja.
       Vuotos: -

  • HUOM!
       Vaaru: Hanke on ollut ydinvoiman lisärakentamisen kanssa "jäissä", mutta suunnitelmat, kaavat ja maat valmiina. Yhtiö hautasi hankkeen vuodenvaihteessa 1997/1998, joskin Keski-Suomen liitto ajoi vielä lokakuussa 1998 voimalahanketta mm. valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) laitoksen puolesta. IVOn edustaja väitti 12.12.1982 Vaarun-liikkeelle, ettei voimalaa tule, mutta yhtiö ajoi mm. uuden vesioikeusluvan. Yhtiön pääjohtaja kirjoitti Vaarun-liikkeelle vuonna 1995, että yhtiö "ei voi luopua hankkeesta". Suurin osa alueesta virallisesti esitetty tai mukana 7 suojeluohjelmassa, mm. vanhojen metsien-. Valtioneuvosto hyväksyi pääosan Vaarua (6,25 km2) Natura-ohjelmaan elokuussa 1998. Yhtiö perusteli mm. virheellisiin sähköntuotantoennusteisiin perustunutta voimalahankettaan mm. "ympäristösyillä".
       Alta: Norjan suurkäräjät teki rakennuspäätöksensä virheellisin, ilmeisesti jopa lainvastaisin perustein. Mutta Norjan Korkein Oikeus päätti 1982, että hanke oli laillinen niin kauan kuin Suurkäräjien enemmistö on hyväksynyt rakentamisen. Pääministeri Brundtlandilta 1992 kantautuneen käsityksen mukaan Altan voimalaa ei nykytiedoin rakennettaisi. "Jos olisimme (tarkoittaen kansaedustajia) tienneet sen minkä nyt, joki olisi jäänyt rakentamatta " (Stein Ørnhøi. silloinen kansanedustaja, SV, Norjan TV:n -ohjelmassa 1997, esitettiin Suomessa 22. ja 30.11.1998)
       Vuotos: Suomen hallitus hylkäsi hankkeen 15.9.1982 mm. ympäristösyin, ja elvytti aluetta noin 30 milj. markalla. Uusi hallitus käänsi tuon takin 17.6.1992 äänin 13-4. Nyt yhtiö perustelee hankettaan mm. ympäristösyin. Vesioikeuskäsittely viivästyi eräiden viranomaisten otettua vastaan kestitystä Kemijoki Oy:ltä, ja asian tultua julki.


       Paluu vertailun otsikko-osaan

       Vertailua eteenpäin: suojeluliikkeisiin