Luonnonvalokuvausta: "Matkakuvia"

*Vesistöjä meillä ja muualla*
	Sisällysluettelo aiheista

Ruotsalaisjärvi tunturien keskellä Aivan tyyni kesäpäivä tuo Keski-Ruotsin tunturijärvet esille ja tämä näkymä avautuu Siniseltä tieltä hiukan poikkeamalla. Sininen Tie (Blå Vägen) alkaa Uumajasta nousten jokivartta pitkin ylös tunturiin Norjan rajalle saakka. Maisemiltaan kuvan Västerbottenin seutu muistuttaa Suomen Lappia, vaikka alue onkin Suomeen verrattuna vain Vaasan-Kuopion korkeudella. (35 mm laajakulma käsivaralta)
Tuntureita Myöskin Sinisen tien varrelta, Norjan rajan tuntumasta löytyy monille Norjan automatkailijoille tuttu maisema. Tie kiemurtelee tunturien välissä tarjoten paljon nähtävää ja vähitellen maisemat jylhentyvät esitelläkseen mm. tämän järvinäkymän tunturitaustalla. Sinistä Tietä kulkeva saa siis hyvän läpileikkauksen Ruotsista alkaen rannikkoseudun rehevyydestä aina Norjan rajaseudun puuttomaan tunturimaastoon. (100 mm tele käsivaralta)
Koski Umeå joessa Aivan Sinisen tien varrella on useita koskinäkymiä, kun joki kiertelee tien molemmin puolin. Tämä kuva on otettu aivan sillan vierestä kohti joen alajuoksua. Kuvasta on poistettu häiritsevät voimajohdot taustalta metsän päältä. Tämä kertoo digitaalisen kuvankäsittelyn mahdollisuuksista luontokuvauksessakin, mikä tuo luontokuvaamisen lähemmäksi vanhaa mustavalkokuvien vedostusta pimiössä. Lopullisen kuvan voi siis tehdä vasta kotona kuvankäsittelyohjelmassa. Omat kuvani ovat siinä mielessä aitoja, etten ole editoinut niiden sisältöä muutoin kuin pyrkimällä parantamaan niiden teknistä laatua. Kaikki kuva-alan elementit ovat samoja ja samoilla paikoillaan kuin alkuperäiskuvissakin ja jos olen jotain muuttanut, niin ilmoitan myös siitä kuvateksteissäni. (35 mm laajakulma käsivaralta)
Vihreää jäätikkövettä Svartisen mannerjäätiköltä tuleva joki värjäytyy samean vihreäksi jäätiköstä irtautuvien maa-ainesten takia. Kulkiessaan pidemmälle tämä sakka vajoaa pohjaan ja jäätiköltä tulevat vedet sekoittuvat viimein muihin vesiin. Vihreä väri laimenee ja viimein katoaa kokonaan, mutta jäätikön lähellä se on vielä näin selvästi erotettavissa. Mo I Ranan pohjoispuolella sijaitseva Svartisen on muutenkin vierailun arvoinen paikka puuttomalla tunturiylängöllä. Suosittelen, jos liikut siellä päin. (35 mm laajakulma käsivaralta)
Kämärin koski Kämäri on melkein luonnontilaan jätetty alue aivan Varkauden kaupungin vieressä. Kämäristä muodostuu koskimaisema silloin, kun Unnukka-järven suluista juoksutetaan vettä alapuoliseen vesistöön kevätaikana ja muutoinkin sateiden takia. (Normaalisti vesi kulkee Stora Enson tehtaiden kautta!) Kuva on tässä osoittamassa kuinka "erämaa-aiheita" löytää kaupunkien läheltäkin. (35-70 mm zoom-objektiivi käsivaralta)
Vesiputous Eestissä Kuvan vesiputous löytyy Tallinnasta noin 50km itään kohti Pietaria Valkeajoen (Valgejôe) alueelta. Alueella näkyy osa Baltian liuskekiviesiintymästä, joka ulottuu kapeana vyöhykkeenä Laatokalta Ruotsin rannikolle saakka. Seudulle ominaisia ovat Valkeajoen vesiputoukset ja veden kaivertamat kapeat kanjonit, joiden reunoilta saattaa lukea alueen geologisen historian päällekkäisten, liuskeisten kivikerrosten muodossa. Joki on muuttanut kulkuaan moneen kertaan ja uurtanut aina uuden kulkuväylän liuskekiveen. Liitän tähän lyhyen esittelyn alueesta eestiksi: "Pôhja Eesti paekallas on osa Balti klindist, milline ulotub Laadogast Rootsin rannikuni. Nômmeveski Paljand on moodustunud Valgejôe sügaval lôikumisel paekaldasse. Järsakuseinas paljanduvad kivimid (lubjakivid, kildad, liivakivid) on tekkinud liki 500 miljonid aastat tagasi (Alamordoviitsiumis) siinmail eksisteerinud meres. Paljand on kunda lademe Nômmeveski kihistiku stratotüübiks ehk tüüppaljandiks." Pienenä erikoisuutena voisi mainita, että tämä kuva on päässyt Metsäneläimet -yhtyeen omakustanne-CD:lle kansikuvaksi. Lopputuloksen voi käydä tarkistamassa yhtyeen kotisivuilta. (35mm laajakulma käsivaralta)