Luonnonvalokuvausta: "Kesätunnelmia"

*Kesän kasvua*
	Sisällysluettelo aiheista

Lounais-Suomalainen lehtomaisema Kesän kiivaan kasvun ja elinvoiman voi kokea parhaiten kulkemalla alkukesän lehtomaisemassa. Kuvan tammilehto kosteikkoineen on Särkisalosta erään kartanon entisestä lehmihaasta. Karjan laidunnus on muokannut tätä maisemaa avoimeksi ja heinikkoiseksi tiheän pensaikon sijasta. Lehdistä tasaisesti siivilöityvä pilvipoutainen valo tekee koko maiseman kauniin vihertäväksi. Kirkas auringonpaiste olisi pilannut tämän kuvan hukuttamalla sen valojen ja varjojen mosaikkiin. (35mm objektiivi käsivaralta)
Keltainen kurjenmiekka Keltakurjenmiekka viihtyy rannoilla ja kosteikkoisessa maastossa. Sen yksittäiset kukkavarret kohoavat näyttävästi esille ja houkuttelevat hyönteisiä kukkaan. Sijoitin kuvan terävyysalueen kukan terälehtiin ja himmensin objektiivia sopivasti, jotta saisin muun lehdistön piirtymään ymmärrettävänä taustalle. Hyönteinen joutuu mettä hakiessaan työntymään kukan leveiden luottiliuskojen alle, jotka erottuvat kuvassa kukan keskellä. Nämä suojaavat kukan omaa siitepölyä sateelta ja samalla vastaanottavat siitepölyä kukan luottiläpälle hyönteisten mennessä sisälle kukkaan. Hyönteisen poistuessa kukasta samainen luottiläppä painuu leveää luottiliuskaa vasten, mikä estää kukan pölyttämisen sen omalla siitepölyllä. Luonnon kaunista tarkoituksenmukaisuutta, jossa ei ole mitään turhaa! (35-70mm zoomobjektiivi käsivaralta)
Vehkat Kosteikko kasvaa helposti umpeen kesällä. Tavallisen vehkan lehvästöt voivat levittäytyä kellumaan pelkän veden päälle ja muodostaa hämäävästi katetun upottavan hetteikön. Nuorille eläimille tämä voi käydä kohtalokkaaksi, jos ne joutuvat vettä etsiessään tiukan vehkakasvuston keskelle ja hukkuvat syvään veteen. Kuvauskohdassa vettä oli noin puoli metriä pohjan ollessa hyvin upottavaa savea. Vehka on kauttaaltaan myrkyllinen, mutta se ei estä kuvien ottoa sen kaunismuotoisesta lehvästöstä. (100mm objektiivi jalustalta)
Nurmitädykkeen kukinto Etsivä löytää kauneutta kaikkialta luonnosta, mutta tämä kauneus voi olla kovin katoavaista. Nurmitädyke avaa kauniita kukkiaan vain muutaman kerrallaan ja karistaa ne jo seuraavan päivän iltana. Näin kasvin kukinta jatkuu pitkään ja kukkien pölytys varmistuu myös hyönteisten lepopäivän aikaan kylminä sadejaksoina. Kukan terälehdissä näkyvät tummat pitkittäisjuovat ovat "mesiohjaimia", jotka johtavat hyönteiset mesivarastolle ja samalla pölyttämään kukat. Nämä viitat korostuvat näkyvän valon ulkopuolella, sillä hyönteisten näkökyky on laajempialainen kuin ihmisten. Kukan ympäristöä on siistitty kuvausta varten, mikä tekee kuvasta hiukan luonnottoman näköisen postikorttikuvan. Tämän takia luontokuvaajalla on vastuu siitä miten hän vaikuttaa kuvausympäristöönsä, jottei todellisuutta vääristetä haitallisesti. (35-70mm zoomobjektiivi jalustalta)
Pelto-orvokki ja lemmikki Monet rikkakasveista muodostavat suuria kukkamattoja ja peittävät alleen hyötykasvitkin. Keto-orvokin sukulainen pelto-orvokki on yleinen rikkakasvi Etelä- ja Keski-Suomessa. Kuvassa sen parina on yleinen peltolemmikki. Lemmikkien vaaleansiniset kukat ovat aikoinaan olleet rakastavaisten suosiossa, mikä näkyy paitsi lemmikin suomalaisessa nimessä myös sen englanninkielisessä "forget-me-not" nimityksessä. Tosin tässäkin kannattanee olla tarkkana väärinkäsitysten välttämiseksi, ettei kerää kuvan rikkakasvia peltolemmikkiä, vaan etsii isokukkaisempia luhtalemmikkejä... (35mm objektiivi jalustalta)
Kappale katoavaa kansanperinnettä Päivän uurastus on tauonnut ja heinäseipäät seisovat maalaistalon pihapiirissä keskellä kesäyötä. Maatilojen kasvaessa tehokkuusvaatimusten puristuksessa heinänkorjuukin on kokenut suuren muutoksen. Enää heinäpellolla ei löydy kymmentä työläistä heinähankoineen ja -seipäineen. Tilalle ovat tulleet koneelliset niitto-, pöyhintä- ja paalausvälineet, joilla muutama ihminen korjaa koko heinäsadon valmiiksi. EU:n myötä nämä harvat jäljelle jääneetkin miettivät pientilojen maataloustuotannon kannattavuutta muun maaseudun autioituessa ja elintulojen pienentyessä. Kuva on kuvattu kotikyläni maisemista, jossa vartuin mm. kesät heinätöitä tehden. (35-70mm zoomobjektiivi jalustalta)
Koiranputken kukinto Koiranputki on ihmisen seuralainen ja se viihtyy pientareilla, niityillä ja muilla aukeilla paikoilla. Sen kukinto koostuu lukuisista pienistä, vaaleista kukista, jotka kohoavat putkivarren avulla näkyvästi noin metrin korkeuteen. Näyttävyys palkitaan pölyttäjien runsaudella eli jatkuvalla hyönteisvilinällä. Tämä kuva on syntynyt pilvipoudalla auringon paistaessa sopivasti pilviverhon takaa. Käytössäni oli 50mm normaaliobjektiivi 25mm loittorenkaalla, mikä antoi kuvaan 1:2 kuvaussuhteen. Riittävän terävyysalueen saavuttamiseksi jouduin himmentämään objektiivia, mikä johti pitkään valotusaikaan ja jalustan käyttöön. Kuva on otettu täysin tyynellä hetkellä, jolloin näin pienetkin kukat pääsevät oikeuksiinsa yksityiskohtien piirtyessä terävinä muutoin pehmeää taustaa vasten. (50mm objektiivi + 25mm loittorengas jalustalta)