Luonnonvalokuvausta: "Luonnonkukkia"

*Luonnonkukkia*
	Sisällysluettelo aiheista

Leskenlehdet Leskenlehdet ovat kevään värikkäitä kukkijoita, jotka muuttavat muutoin "kuolleen" maan jälleen eläväksi. Niiden keltainen väri tuo mieleen auringon valon ja pitenevät päivät - talvi on ohitse! Vaikka kasvi onkin monien halveksuma rikkaruoho, on silläkin oma paikkansa kasvikuvaajan kuvauskohteena. Luonnon monimuotoisuutta kannattaa kunnioittaa, eikä harrastuksekseen kuvaavien tulisi halveksua tavallisia aiheita, sillä niistäkin voi löytää yllättävän hyviä kuvauskohteita. Kasveja kuvatessani pyrin samalla kuvaamaan myös niiden lähiympäristön, jolloin kuvasta tulee ilmeikkäämpi kuin tiiviimmin rajatusta lajikuvasta. Myös kuvauskorkeuden valinta on tärkeää ja usein parhaimmat kuvat syntyvät sieltä, missä kasvitkin kasvavat eli maanpinnan tasolta. Tämä näyttää tietysti huvittavalta sivullisen silmiin, joten omasta itsetunnosta riippuu mihin uskaltaa mennä kuvaamaan. Toisaalta kamera jalustoineen on paljon parempi veruke maanpinnan syleilyyn kuin tyhjäksi juotu viinapullo ;-) (100mm tele + jalusta)
Kangasvuokon kukkia Pilvipoutaisen päivän pehmeä yleisvalo on ihanteellinen valaistus monien pieniä yksityiskohtia sisältävien kasvien kuvaamiseen. Tasainen valaistus nostaa esiin luonnolliset värit ja muotoilee tämänkin kangasvuokon kukat hienosti. Nimensä mukaan kasvi viihtyy kangasmaastossa ja on löydettävissä vaikka Salpausselän harjuilta Kaakkois-Suomesta. Se kukkii toukokuun alkupuolella kutsuen mm. kimalaisia suuriin, kellan-valkoisiin kukintoihinsa. Kangasvuokko on Suomessa rauhoitettu eli sen kerääminen ja kasvumaastosta siirtäminen on kiellettyä. (35-70 mm zoom + jalusta)
Kangasvuokon kukkanuppu Lähikuva kangasvuokon kukasta paljastaa hennon karvoituksen nupun pinnasta. Kuva on otettu samoihin aikoihin kuin yllä oleva kokokuvakin, joten kommentit valaistuksen merkityksestä pätevät tähänkin kuvaan. Läheltä katsoen melkein mikä tahansa luonnonkukka paljastuu vielä kauniimmaksi kuin mitä yleiskuva antaa odottaa. Kuvaussuhde kuvassa on jälleen 1:2, mutta kuvaa on digitaalisesti rajattu reunoilta. (50 mm objektiivi + 25mm loittorengas jalustalta)
Kuusi kukkii Monikaan ei huomaa kuusen kukkimista, vaikka puu tekee latvaansa suuret, punaiset kukat. Kukinta tapahtuu toukokuun loppupäivinä Etelä-Suomessa ja pohjoisessa vasta hiukan myöhemmin alkukesällä. Kukka kokee kesän aikana suuren muodonmuutoksen ja siitä kehittyy syksyksi kaikkien tuntema kuusenkäpy siemenineen. Kuusen siemenet varisevat vasta seuraavana keväänä, jolleivat joudu sitä ennen oravan tai käpytikan ravinnoksi. Tämän valokuvan ottamista helpotti aukealla kasvava, suuri kuusivanhus, jonka alaoksiltakin löytyi useita kukkia ilman työlästä kiipeilyä puun latvaan. (100mm tele + 25mm loittorengas + jalusta)
Sudenmarjan kukka Sudenmarja kukkii touko-kesäkuun vaihteessa ja sen kukinto on myös hiukan erikoinen ulkonältään. Se koostuu neljästä verho- ja terälehdestä, kahdeksasta heteestä ja yhdestä emiöstä. Tarkempi kuva selityksineen kertoo yksityiskohdat paremmin kuin tämä teksti. Kukasta kehittyy myöhemmin heinäkuussa myrkyllinen, hämäävästi mustikan näköinen marja, joka kannattaa jättää syömättä. (50mm tele + 25mm loittorengas + jalusta)