Kutsumanimi: Urpo
Syntymäpäivä: 22.02.2004
Sukupuoli: Naaras
Kasvattaja: Kati Kokkonen
Vanhemmat: Tatu ja Tiitu
Kesyys: Emonkasvattama, melko kesy
Väritys: Harlekiini-helmiäinen
Urpo on aivan eri maata kuin Nelli. Siinä missä Nelli on hellittävä ja rauhallinen neiti, Urpo pyörii kuin väkkärä ja jonka ego on suurempi kuin laki sallii. Urpo on äärettömän itsepäinen ja toimii talon diktaattorina. Olen onnellinen, että tämä tempperamentti ja omapäisyys ei ole
tämän suuremmassa kropassa. Kooltaan Urpo on todella pieni, jota se ei kuitenkaan taida itse tiedostaa. Urpoa voi hyvin sanoa pieneksi, mutta pippuriseksi. Valta talossa on Urpon. Kenelläkään muulla ei ole oikeutta syödä samasta ruokakupista kuin hän. Vaikka Urpo ei edes pitäisi ruoasta, jota kupissa on, ei hän päästä Nelliä siitä syömään, minkä takia molemmilla pitää olla omat kupit.
Koskea ei myökään saa kuin omalla luvallaan. Kaiken on mentävä Urpon ehdoilla- on täysin hänestä kiinni saako koskea vai ei. Yleinen sääntö on, että kukaan muu kuin minä en saa koskea häneen. Urpo ei kuitenkaan ole kuten Nelli, että se otetaan häkistä ja sitä paijataan. Vaikka Urpo ei muutoin näytä kiinnostustaan ihmisiin, saa Nellin rapsuttaminen hänet todella mustasukkaiseksi. Silloin on nopeasti tehtävä jotain ja Urpo kipuaa syliin häätäen Nellit pois kerjäämään rapsutuksia, joita
hän ei kuitenkaan suvaitse. Idea on se, että Nelliä ei rapsuteta ja huomio kiinnittyy häneen. Häkkiin meneminen saa joskus huumorin loppumaan. Vaikka lintu tuleekin normaalisti kädelle, häkkiin mentäessä se osaa olla tavoittelematon kuin villi ulkolintu. Lopulta on kuitenkin luovutettava, sen Urpo on oppinut.
Kaikesta huolimatta Urpo osaa kuitenkin olla todella herttainenkin tytteli. Seuraa kaivatessaan Urpo tulee alakertaan luokseni, vaikkei Nelliä täällä olisikaan, ja nauttii siitä että saa istua selkänojalla ja seurata touhuja. Hassuin juttu tässä on se, että lähes poikkeuksetta Urpo tulee jalan, ei lentäen. Portaat pompitaan alas ja lopulta voi kuulla tiuhaa kipitystä kun Urpo vilistä huoneeseen. Joskus joku on meinannut astua Urpon päälle sen vilistäessä lattialla, siksipä Urpo ilmoittaa olemassaolonsa päästämällä ulos pari flirttivihellystä. Urpokin nauttii siitä kun saa matkia
tuttuja vihellyksiä, vaikkakin hän ei ole niin innokas viheltelijä kuin Nelli, ääni on pikemminkin hyvin ujo.
Tästä voisi saada mielikuvan, että Urpo ei pidä lentämisestä ja on hiljainen. Palatakseni takaisin räivään Urpoon, voin kertoa, että näin ei ole. Lentämistä Urpo rakastaa. Päästyää häkistä Urpo lähtee huimaan lentoon viistäen kattoa, seiniä ja lattiaa. Tässä vaiheessa vieraat, etenkin lapset normaalisti maastoutuvat peläten Urpoa. Urpo on kuitenkin todella taitava lentäjä, ja vauhdista ja surmansyöksyistä huolimatta koskaan ei ole mitään tapahtunut. Ääni taas on Urpolla todella kova ja korvia pistävä. Pelkkä imurin esilleotto saa aikaan sellaisen
serenadin, että korvissa piippaa vielä viisi minuuttia imuroinnin jälkeen. Urpon huuto tulee korkealta ja kovaa, ja se tuntuu oikein vihlaisevan korvia. Onneksi tätä ääntä Urpo ei kovin usein kajauta ilmoille.
Urpo kärsii kroonisesta munimisesta, eli hyvin pienet tekijät saavat sen pesimisvietin laukeamaan. Tätä on jatkunut siitä lähtien, kun Urpo täytti yhden vuoden, ja munia on tullut tasaisesti joskus monta kertaa viikossa, joskus koko kuukausi munimatta. Laukaisevia ärsykkeitä ovat esimerkiksi kylpyamme, jossa Urpo kuvittelee parittelevansa ja "kotkottaa" paritteluääntä, pimeät kolot, runsas yhdessäolo minun kanssani, toiset linnut (ei Nelli), proteiinipitoiset ruoat (esim. kanamuna) ja peilit. Joskus tämä etenee niinkin pitkälle, että Urpo alkaa oksentaa esim. munilleen, jos niitä ei ole, peilille (eteisessä peiliovet joille Urpo usei hakeutuu), leluille tai minulle. Yhtäjaksoinen muniminen on vaaraksi etenkin,
kun Urpo on kovin pienikokoinen. Vaarana on se, että Urpo väsyy, sillä munien kehittäminen ja muniminen on hyvin raskasta, ja munan kiinnijääminen. Annankin Urpolle viikoittain Calcivettia, jottei ongelmia ilmenisi.
Vaikka Urpo onkin melkoinen hösääjä, en siitä luopuisi mistään hinnasta. Lintujen luonteet täydentävät toisiaan, olisi kurjaa, jos molemmat olisivat luonteeltaan samalaisia. Urpo osaa naurattaa touhuillaan päivittäin ja keksii aina uusia ja ihmeellisiä konnuuksia. Ei tarvitse varmasti kahta kertaa miettiä, miksi kaveri sai nimekseen Urpo!
