Jill on muuttanut pienenä pentuna Itävaltaan kennel koiraksi, mutta tuli takaisin Suomeen yksi vuotiaana. Jill löysi Suomesta uuden kodin, mutta jonkin ajan kuluttua siellä puhkesi allergia. Niinpä Jill tarvitsi 3,5 vuotiaana uuden kodin.

Olimme ajatelleet Natalle kaveria. Kuulimme Jaanalta Jillistä ja kiinnostuimme siitä. Otimme Jillin ensin parin viikon koeajelle. Kaikki sujui niin hyvin että Jill sai jäädä. Lapsemme olivat tuolloin 1v. ja 2,7v. Joten aikuinen koira oli sopiva. Jill oli ennestään tottunut lapsiin ja asettui heti meille. Yhteiselo on mennyt Natan kanssa hyvin alusta asti. Jill on luonteeltaan niin sosiaalinen ja rauhallinen. Lapsemme sanovat Jilliä prinsessaksi ja se kuvaa hyvin Jillin naisellista olemusta.

Jillin kautta olen päässyt tutustumaan näyttely touhuihin. Jill on käynyt aika paljon näyttelyissä, ihan mukavalla menestyksellä. Suuri kiitos siitä kuuluu Pölläsen Jaanalle joka on jaksanut kuljettaa Jilliä ympäri Suomea, Viroa, Unkaria ja Hollantia myöten. Vuonna 2005 Jillistä tuli Eestin muotovalio. Itse olen ollut silloin tällöin reissuissa mukana ja nauttinut touhusta kovasti.  Se on melkoista vastapainoa lasten hoidolle.

Jill on sisällä ja reissuissa kuin viilipytty, mutta vapaana juoksee kuin päätön kana. Se onkin ainoa miinus puoli Jillissä. Vapaana pito onnistuu vain täällä maaseudulla, kaukana isoista teistä. Jillin kanssa on treenattu jonkin verran metsästystä ja se on saanut kolmannen palkinnon Latvian metsästyskokeesta.

Jill on myös steriloitu ja se on ollut hyvin terve.