Tervetuloa koiriemme, englanninsettereiden Natan ja Jillin & heeleri Hipun kotisivuille.

 

Asustelemme Iitissä, Perheniemen kylässä. Tämä on aivan maaseutua. Lähimpään kuntakeskukseen Kausalaan on 15 km, sieltä löytyy lähimmät kaupat ja palvelut. Lähimmät suuremmat kaupungit ovat

Kouvola (35 km) ja Lahti (40 km).

 

Perheeseemme kuuluu minä Terhi, mieheni Kari sekä lapset Jaakko (–99,), Anni (-01) , Ella (-04) , englanninsetterit Natta ja Jill, heeleri Hippu sekä puput Aurora ja Aku.

 

Lapsuuden kodissa meillä oli musta labradorinnoutaja ”Noora” (Chiara) , jonka sain 14 vuotiaana . Noora eli pitkän elämän, se jouduttiin lopettamaan keväällä 2004, 17,5 vuoden ikäisenä.

 

 

Natta on meidän ensimmäinen yhteinen koira. Meillä ei vielä silloin ollut lapsia ja olimme suunnitelleet koiran hankintaa. Olimme lueskelleet englanninsettereistä koirakirjoista. Lähellä oli silloin tiedossa Nattaset kennelin pennut.

 

Eräänä lokakuisena päivänä lähdimme sitten Karin kanssa tutustumaan rotuun…mutta kuten arvata saattaa, kotiin tultiin pentu kainalossa. Natta oli tuolloin 11 viikkoinen riehakas setterin alku. Natasta  lisää Natan omalla sivulla.

 

 

Jill saapui meille 3,5 vuotiaana, jo kolmanteen kotiinsa. Jill on Natan täyssisko. Eli Natta oli tuolloin myös 3,5 vuotias ja olimme ajatelleet sille koiraseuraa. Keskimmäinen lapsemme oli tuolloin vuoden vanha, joten aikuinen koira tuntui hyvältä vaihtoehdolta.

 

Yhteiselämä on sujunut niin hyvin kuin vain voi sujua. Koirat eivät ole koskaan tapelleet keskenään, luista ei tule riitaa ja yhdessä ne nukkuvat omassa koirien sängyssä. Jillistä lisää Jillin omalla sivulla.

 

 

Puput saapuivat  meille kesällä 2005. Ystävälläni oli pupunpoikasia kaksi kappaletta ja ajattelimme ottaa ne meille. Kesät puput asuvat ulkona ja talvella ne asustavat navetassa, lämmitetyssä huoneessa jossa niillä on tilaa hyppiä. Vaalea pupu sai nimekseen Aurora ja ruskea Aku. Sukupuolesta ei ole tietoa, mutta aika näyttää mitä ne ovat.

    

Ensimmäiset viisi päivää koirat kävivät ihan kuumina pupujen perään. Juoksivat häkkiä ympäri ja päivystivät koko ajan häkin ympärillä. Sisälläkään koirat eivät meinanneet rauhoittua , mutta sitten ne tottuivat. Nyt ne välillä tulevat navetalle moikkaamaan pupuja kun viemme niille ruokaa.

         

Keväällä -06 meille saapui kauan toivottu ja odotettu pikkukoira heeleri "Hippu". Hipusta lisää Hipun omalla sivulla.