Yrityksen toimintaympäristöt ja kansakunnan varallisuus

 

 

Tarkastelen tässä kolmea erityyppistä ympäristö, joissa yritykset joutuvat toimimaan ja neljää varallisuuden tyyppiä.

- sosiaalis-yhteiskunnallinen toimintaympäristö

- teknologinen toimintaympäristö

- taloudellinen toimintaympäristö

- sosiaalinen ja yhteiskunnallinen varallisuus

- teknologinen varallisuus

- taloudellinen varallisuus

- henkinen ja psyykkinen varallisuus

1. Sosiaalis-yhteiskunnallinen toimintaympäristö

Yritys joutuu ottamaan useita kokonaisuuksia toiminnassaan huomioon. Valtion taholta on asetettu verotus. Siihen ja yleisestikin yrityksen toimintaan vaikuttaa lainsäädäntö. Valtio myös tukee taloudellisesti kilpailukykyä ja työllisyyttä, varsinkin avainaloilla.

Kansalaiset ja yritykset voivat hyödyntää koulutusjärjestelmää. Koulutus on enimmäkseen verovaroin ylläpidettyä. Myös yritykset rahoittavat koulutuksen järjestämistä. Koulutukseen liittyy myös tutkimus, josta saadaan tietoa koulutusta varten. Tutkimustieto sinälläänkin on tärkeää, sillä sitä voidaan varsin monin tavoin hyödyntää jatkossa.

Yhteiskunnassa on infrastruktuuri, tiet, rakennukset, viemärit, sähkö- ja lämpöverkosto.

Yhteiskunnalla on neuvontaa mm. lakiasioissa, EU-tietoudessa ja yrityksen perustamiseen liittyen.

Elinikäinen oppiminen ja sen mahdollisuudet ovat pääosin yhteiskunnan järjestämiä. Myös yritykset valmentavat ja kouluttavat työntekijöitään.

Media on sosiaalisen kentän voimakas tekijä. Median toiminnassa tärkeä kohta olisi lainsäädännön noudattaminen ja kohtuulliset moraalisäännökset. Niitä ei valvota ja sen vuoksi median valta on kasvanut suuremmaksi, kuin asiallinen tiedonvälitys edellyttäisi. Media myös ylläpitää julkisuutta ja kollektiivista tietoisuutta. Se on asennekouluttajana ylivoimainen toimija.

Median kautta tapahtuu varsinaista tiedonvälitystä, julkisuuden ylläpitoa ja markkinointia.

Yrityskuva, imago ja maine ovat sosiaalisia seikkoja. Ne ovat yrityksen työkaluja työntekijä-, rahoitus- ja asiakasmarkkinoilla. Mainetta tarvitaan, koska elämme yhteisöjen jäseninä. Maine auttaa arvioimaan nopeasti luotettavuutta, suorituskykyä ja valmiuksia. Maine on valuuttaa, millä ostamme suosion. Epäsuosio on vaikeasti korjattava asia, siksi mainetta kannattaa varjella.

Työnhakijamarkkinat ovat yritykselle todellinen haaste. Sen on saatava oikeanlaatuista henkilöstöä oikea määrä. Yrityskuva, menestys markkinoilla ja maine työnantajana ovat melko vahvoja valintakriteerejä.

Muoti ohjaa vahvasti markkinoita. On ymmärrettävä, että eri ryhmillä voi olla toisistaan poikkeavia käsityksiä, mikä on muodikasta. Silti muoti on kokonaisuus, josta päättävät muotisuunnittelijat ja varsinkin käyttäjät. Muotiin vaikuttavat esikuvat ja markkinointi.

Yhteiskunnallinen visio jakaa tavoitteita yksilöille, omiksi visioiksi. Visio ohjaa toimintaa ja sen muodostamisen pitää olla huolellinen ja varovainen prosessi. Jos joku haluaa yksinomaan valtaa, hänen moraalinsa palvelee yksinomaan vallantavoittelua.

Verkostot ovat vahvaa todellisuutta, niitä on jokaisella. Me elämme verkostoissa ja niiden kehittäminen on henkilökohtainen etu ja yhteiskunnallisestikin se on edullista.

Tähän toimintaympäristöön kuuluvat myös terveys ja sairastaminen. Henkinen ja fyysinen terveysympäristö on erittäin voimakas toimintaympäristö.

Psyykkinen toiminta kuuluu sosiaalis-yhteiskunnalliseen toimintaympäristöön. Ihmisten motivaatio ja sitoutuneisuus on tärkeää yrityksen kannalta. Ilman työntekijöitä koko yritystä ei tarvita.

Ihmisen psyyke on sosiaalisessa maailmassa perustekijä, josta sosiaalisuus ja myös yhteiskunnallinen toiminta ohjautuvat. Psyyke pyrkii mielihyvään, säilymiseen ja tasapainoon.

Ihmissuhdetaidot ovat asia, jonka kanssa yksilö ja sitä kautta yritys joutuu elämään. Niissä on laadullisia eroja. Monenlaisia ihmisiä tarvitaan.

Itsetunto ja asenteet vaikuttavat motivaatioon, havaitsemiseen, oppimiseen ja toimintakykyyn.

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen varallisuus liittyy kaikkiin esiteltyihin tämän toimintaympäristön osatekijöihin. Itsetunto on varallisuutta yksilölle, yritykselle ja kansakunnalle. Toimivat ihmissuhde- ja sidosryhmäverkostot ovat varallisuutta. Myönteinen asenne on varallisuutta. Terveet kansalaiset ovat etu ja sairaudet ovat haitta taloudellisesti. Terveydenhoito on kansallisomaisuuden hallinnoimista. Osaaminen ja mahdollisuudet sen kehittämiseen on aivan ratkaisevaa varallisuutta.

Toimivat organisaatiot ja hyvä johtaminen ovat kansallista varallisuutta. Mielestäni kansallinen kilpailukyky ja menestyminen kansallisesti pitäisi olla jokaisen missio.

Varallisuudella ja sen lisäämisellä tähdätään jatkuvuuteen ja hyvinvointiin.

2. Teknologinen toimintaympäristö.

Teknologinen toimintaympäristö limittyy yhteen sosiaalisen ja taloudellisen kanssa.

Tekninen osaamisvaranto on sosiaalinen ja taloudellinen asia. Osaaminen on varallisuutta, se on kilpailuetu, suoraan sanoen se on täysi välttämättömyys, elämisen ja tuhoutumisen kysymys. Ilman osaamista ei voi elää, sillä alkukantainenkin metsästys ja ravinnonhankinta vaatii suorituskykyä ja osaamista. Ihminen on historiansa kautta tullut tilanteeseen, jossa hänellä on osaamista, oppimiskyky, suorituskykyä, kestävyyttä ja kyky päättää. Myös kulttuuri suosii näitä ominaisuuksia.

Teknologis-psyykkiseen osatekijään kuuluu innovatiivisuus. Ihminen on kekseliäs. Innovointia tarvitaan yhä enemmän, nykyään jo melkein kaikkialla.

Pääomat liittyvät taloudelliseen toimintaympäristöön yleisesti ja osatekijöidensä kautta teknologiseen.

Teknologiseen pääomaan kuuluvat koneet, laitteet, kiinteistöt, vesi ja ilma, kokemus ja osaaminen.

Teknologiseen toimintaympäristöön kuuluvat laitokset, joissa tutkitaan ja kehitetään. Ne ovat voimavara yrityksille, mutta ne ovat voimavara myös kansallisesti ja kansainvälisesti.

Koulutusjärjestelmät ovat tässäkin toimintaympäristössä merkittävä tekijä. Tekniikka ja moni muukin asia perustuvat tutkimustietoon ja tutkintoja suorittaneisiin ihmisiin. Tärkeä kohta tässä on se, että on olemassa paljon itse opittua tietoa ja taitoa. Yksinomaan tutkinto ei riitä, eikä sen tuijottaminen rekrytoinnissa ole viisasta.

Teknologiseen ympäristöön kuuluu muutos muita aloja enemmän. Tarjonta ja tarpeet muuttuvat hyvin nopeasti. Niiden hyödyntäminen ja niihin vastaaminen ovat teknologiayrityksen perustavaa laatua oleva kuvio.

Tietojenkäsittely on pitkään tullut tekniikkaan ja kaikkeen muuhunkin mukaan. Tietojenkäsittely on tullut lähes kaikkeen. Ja jatkossa se hoitaa enemmän tehtäviä, jotka kuuluvat ihmiselle. Jopa pätevän vahtikoiran pystyy korvaamaan tietokoneella. Sekin päivä tulee, jolloin tietokoneet kirjoittavat artikkeleita eri aloilta, tutkivat ja valmistavat. Näitä palveluja tehdään ihmisille ja toisille tietokoneille. Keskustelevat, seuraa pitävät ja tietämystämme harjoittavat tietokoneet ovat ymmärrykseni mukaan jo nykyään mahdollisia.

Mikropiiriohjattu teknologia yleistyy ja kehittyy koko ajan.

Teknologiaan kuuluu energia: puu, öljy, hiili, kaasu, turve, uraani, vesivoima, tuulivoima, aurinkovoima ja erikoisuutena vaikka aaltovoima.

Taloudellisuus energiankäytössä on tulevaisuuden kannalta kriittinen kysymys. Yrityskohtaisesti ja kansantaloudellisesti energiansäästö tuo valtavia taloudellisia säästöjä. Luonnonvarojen kulutus pienenee ja ympäristö ei saastu. Luonnonsuojelu ei muodin vuoksi tärkeää, vaan siksi, että ilmaston tasapainoinen toiminta, vesi ja hengitysilma ovat välttämättömiä.

Varallisuutta on ja sitä kartuttaa osaaminen ja tuotanto. Tiettyjä varallisuuden muotoja tuotannon hillitseminen säilyttää. Tieto ja kyky sen käsittelyyn on varallisuutta ja kasvattaa varallisuutta. Omistukset ja omistuksista huolehtimisen osaaminen on kansakunnan varallisuutta. Varallisuudesta huolehtiminen on tärkeää, sillä nopea kehitys on itse asiassa paikallaan pysymistä. Esimerkkinä varallisuudesta mainitsen vaikka puhtaat, siistit, lämmitetyt, tilavat, vesi-, viemäri- ja sähköjohdotetut pukuhuoneet uimahalleissa ja urheilukentillä. Kaikilla ei näitä varallisuuden muotoja ole.

3. Taloudellinen toimintaympäristö

Talouteen kuuluvat tulot eli kassavirta, osingot, tuet ja korot. Voittoja saadaan aikaan myyntivolyymillä ja katteella. Tuloja saadaan myynnistä. Pääomaa voi lainata rahoittajilta ja sitä voi saada myymällä osan yrityksestä pääomasijoittajille. Menoja on niitäkin paljon toimivassa yrityksessä.

Suunnittelussa, valmistuksessa ja palveluissa pitää saada aikaan käyttöarvoa asiakkaalle, vieläpä asiakkaan asiakkaalle. Pitkäaikainen ja maksukykyinen asiakas on yrityksen elinehto. Yrityksen johtajan pitää tuntea myynti ja myyminen.

Imago, yrityskuva ja maine ovat yrityksen varallisuutta, viime kädessä taloudellista varallisuutta.

Yrityksen taloudellista omaisuutta ja vahvuutta on osaamisen taso ja määrä, sekä mahdollisuudet ja halu kartuttaa sitä. Investointi henkilöstön osaamiseen tuo taloudellista tuloa, mutta se myös lisää henkilökohtaista tyydytystä ja hyvinvointia. Pätevä henkilö on tyytyväinen itseensä ja saa arvostusta. Statusmielihyvä on seurausta monen asian vaikutuksesta. Ihmisillä on oltava draivia ja se on seurausta innostavista tunteista ja tunteesta, että on pätevä ja arvostettu.

Pääomaan kuuluvat lyhytaikainen ja pitkäaikainen pääoma.

Lyhytaikainen pääoma: käteinen, pankkitalletukset, nopeasti likvidoitava omaisuus, arvopaperit ja osakkeet.

Pitkäaikainen pääoma: kiinteistöt, koneet, laitteet, oikeudet ja osaamisvoimavarat.

Talouden realiteetteihin kuuluvat rajalliset luonnonvarat ja rajallinen tulorahoitus.

Menoja ovat palkat, verot ja muut työntekijämaksut.

 

Kansantalous ja sen tasapaino:

-    valtion velka ulkomaille

-    yksityisten velka ulkomaille

-    yritysten velka ulkomaille

-    edellisten saatavat ulkomailta

-    suhdanteet

-    kauppatase

-    vaihtotase

Yrityksen on elettävä taloudellisten realiteettien mukaan. Nämä rajoitukset korostuvat yrityksen alkuvaiheissa, jolloin kassatuloa ei ole paljon ja toisaalta tehtäessä suuria investointeja. Muista, että talous on syklistä, on parempia aikoja ja huonompia, älä velkaannu liikaa hyvinä aikoina, sillä huonoina velat syövät rahaa ja tulot ovat pienet. Ja lama tulee aina silloin tällöin, 7-12 vuoden välein. Älä laajene liikaa, äläkä tee liikaa asuntovelkaa, ettet putoisi loukkuihin suhdanteiden vaihtuessa.

Taloudellinen varallisuus on helpoiten miellettävää varallisuutta, mutta henkinen ja sosiaalinen varallisuus ovat sekä toimintaa ylläpitäviä että viime kädessä myös taloudellista varallisuutta kasvattavia. Hyvällä maineella ja luotettavana tunnettuna on paljon käyttöä maailmassa. Lisäksi kielitaito ja ihmissuhdetaidot, nöyryys, ovat pitkällä aikavälillä tulonlähteitä. Terveys on melkein tärkein menestyksen perusvoima. Silti päätös tehdä jotain ratkaisee kaiken.

 

Etusivulle