Tunnista arvokkaat asiat

 

 

 

 

Onnistuminen on se, mihin kaikki tähtää. Onnistuminen ajoissa ja virheistä oppiminen ovat elintärkeitä seikkoja. Osaaminen, hyvät ideat ja nopeus niiden toteuttamisessa ovat laadukkaan tuotteen ja kannattavan toiminnan perustekijöitä. Kilpailukyky lähtee osaamisella toteutetusta onnistumisesta.

 

 

Virtuaalinen organisaatio on oppinut verkottumaan ja toimimaan tehokkaasti verkottuneessa ympäristössä. Organisaatio on verkottunut myös omien seinien ulkopuolelle. Sidosryhmät on kytketty toimintaan tietoverkkojen avulla. Kun osaajat ja yritykset ovat verkottuneet yhteen globaalisti, voidaan puhua verkottuneista organisaatioista. Kilpailu muuttuu yritysten välisestä kisasta verkkojen väliseksi kilpailuksi. Johtamistavan on sovittava valittuun organisaatiorakenteeseen.

 

 

Arvoa on perinteisesti tuotettu ketjussa. Arvoketjut ovat kuitenkin murtumassa ja niistä syntyy arvoverkkoja. Periaate on se, että enää ei ole riippumattomia yrityksiä, jotka peräjälkeen jalostavat palvelua ja tuotetta itse, vaan tekeminen tapahtuu osana kenties hyvinkin monimutkaista verkkoa. Yritykset erikoistuvat kukin vahvuuksiinsa, ydinosaamiseen. Näistä osaamissolmuista rakennetaan verkko, jossa jokainen tekee sen, minkä parhaiten osaa.

 

Arvoverkon ideat:

 

Asiakassuhteessa loppukäyttäjä nähdään yksilönä, jolle tuote räätälöidään.

 

Yhteistyökumppanit eli partnerit kytketään toimintaan tavoitekohtaisesti.

 

Lisäarvoa luodaan partneripohjaisesti eli kaikkien osaamista hyödynnetään.

 

Toimintaa toteutetaan yhteisillä prosesseilla. Lisäarvovetoisuus ohjaa toimintaa. Olennaisiksi muodostuvat verkon kokonaiskustannukset. Yhteistyön tuloksena tehdään parempaa ja halvemmalla.

 

Resursseja ei pantata itsellä, vaan ne annetaan verkon käyttöön.

 

 

Yksilöille ja tiimeille on annettava lähes epärealistisen korkeita haasteita. Tämä saa aikaan luovuutta, sillä niihin ei pelkästään kovalla työllä päästä, vaan ajattelulla ja oivalluksilla. Vaikeat tavoitteet kehittävät ja usein motivoivat.

 

Toimintaympäristöä on hahmotettava ja tulkittava tavalla, joka antaa ymmärrystä. Tämä saattaa edellyttää aivan uudenlaista tarkastelutapaa. Tosiasioiden kattava tajuaminen avaa uusia mahdollisuuksia, mutta myös tietoa rajoituksista.

 

Yhteisöllä on oltava yhtenäinen tapa ymmärtää kieltä eli yhtenäinen viitekehys ja yhteisiä käsitteitä. Yrityksessä vallitseva kulttuuri antaa jäsenille perustaa ilmaista itseään ja ymmärtää toisia.

 

Yrityksen on hallittava kuusi kyvykkyyttä:

 

-         sen on kyettävä rakentamaan kilpailukykyinen tuotekehitys

-         sen on kyettävä hyödyntämään tietokoneita

-         asiakkaiden toiminnot ja valmiudet ovat myös sen vastuulla

-         sen on havaittava asiakkaan ongelmat ja tarpeet ja tarjottava ratkaisut asiakkaan ongelmiin

-         johtamisen on sovelluttava toimintamalliin

-         asiakasrajapinta asettaa vaatimuksia kyvykkyydelle, joihin on kyettävä vastaamaan

 

 

Visioiden luomisen pitää olla kontrolloidusti hallinnassa. Visioiden luomiseen pitää suuntautua ja niiden idean pitää palvella yrityksen kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Visiot lisäävät organisaation yhtenäisyyttä ja ymmärrystä toiminnan tarkoituksesta. Visio on tärkeä johtamisväline, joten unelmointi ja mielikuvitus ovat johtajuutta luovia vahvuuksia. Visio ohjaa valintoja ja päätöksiä. Kun johtaja tietää, minne hän on joukkoineen menossa, häntä seurataan. Kun tietää, minne on menossa, on paikka, mihin tulla perille.

 

 

Missio antaa suunnan. Visiot palvelevat missiota. Missio kertoo, millaisessa liiketoiminnassa yritys on mukana. Missiosta tulisi käydä selville miksi yritys on olemassa. Hyvä missio kertoo hyödyistä, joita organisaatio saa toiminnallaan aikaan. Missio kuvaa asiakkaan tarpeen ja organisaation tarjoaman ratkaisun.  

 

Ydinosaaminen luo ydinkyvykkyyden. Osaaminen muuttuu kilpailuvoimaksi. Kyvykkyys luo teknologiaa, teknologia tuotteen ja tuote suuntautuu markkinoille. Myynnistä saatava raha on peräisin tuotteita tarvitsevilta ja tuotteen valinneilta asiakkailta. Kyvykkyyksiä on kehitettävä visio- ja strategialähtöisesti eli osaamisen kehityssuunta määräytyy sen mukaan, mitä tulevaisuudessa halutaan tehdä ja mihin tilanteeseen päästä.

 

 

Kilpailunäkökulma tuo esille seuraavia asioita:

 

Jokaisella on asiakas, jolle myydään ja joka pidetään tyytyväisenä.

 

Asiakkaan menestys on yritykselle menestystä tuova tekijä.

 

Asiakkaan asiakkaan tyytyväisyys ja menestys tuovat asiakkaalle menestystä ja sinun yrityksellesi        

kassavirtaa.

 

Jokaisella on asiakkaansa, joka tarvitsee kaikenlaista. Tarpeet uusiutuvat koko ajan ja ajoittain muuttuvat. Tarvitsemisprosessi on käynnissä kellon ympäri vuodesta toiseen.

 

Pitää olla strategista nopeutta eli markkinoille on ehdittävä ajoissa. Kuitenkin kaiken perustana ovat hyvät ideat.

 

Kilpailutilannetta ja asiakkaiden tulevia tarpeita pitää pystyä ennakoimaan.

 

 

Kilpailunäkökulman mukaan tuotteelta vaaditaan seuraavia asioita:

 

Tuotteen pitää olla laadukas.

 

Tuotteen on oltava käyttötarkoitukseen soveltuva.

 

Sen pitää olla kestävä.

 

Tuotteen pitäisi olla hinnaltaan kilpailukykyinen.

 

Palvelut ja huolto kannattaa pitää kunnossa, korkealaatuisina ja asiakasystävällisinä.

 

Tuotteen jakelu on merkittävä yksityiskohta. Siinä voidaan painottaa saatavuutta ja edullisuutta.

 

Tuotteen maine saa aikaan sen haluttavuuden. Imago on myynnin tärkeimpiä työkaluja.

 

Tuotteeseen liittyvä koulutus ja neuvonta antavat hyvän vaikutelman.

 

 

Myyjän tehtävä on yhä enemmän asiakasrajapinnan johtamista. Rajapintojen hallinta ja vaikuttaminen resursseihin, jotka eivät ole omassa organisaatiossa, on tullut yhä tärkeämmäksi. Partnershipissä myyjä myy kykyänsä luoda lisäarvoa asiakkaalle. Organisaation kyvykkyys ja osaaminen tarjotaan asiakkaan käyttöön, jotta tämä kehittyisi vahvaksi taloudelliseksi toimijaksi ja tuottavaksi asiakkaaksi.

 

Tuotteista ja palveluista voidaan tehdä ratkaisuja tiettyyn tarpeeseen eli konsepteja.

 

 

 

Etusivulle