Syväjohtaminen

 

 

 

 

Toimivat ratkaisut, käyttäytyminen ja vuorovaikutus ovat johtamisessa keskeisiä elementtejä.

 

Hyvä esimies tietää, mitä haluaa tehtävän ja jos ei tiedä, niin etsii tai luo ratkaisun. Ratkaisujen löytämisessä voi hyödyntää omien tietojen lisäksi toisten tietoja. Jokainen ajatteleva ryhmän jäsen rikastuttaa ryhmän toimintapotentiaalia.

 

Käyttäytyminen johtamistilanteessa saattaa saada aikaan tunteen suoriutumishalusta eli jäsenet tuntevat olevansa merkityksellisiä yksilöitä. Hyvä johtamiskäyttäytyminen luo inspiraatiota ja myönteistä tunnelmaa. Tunteet tarttuvat nopeasti ja parhaimmillaan ryhmän esimies luo siten myös hyvää henkeä nopeasti.

 

Vuorovaikutus on merkityksellinen tekijä, sillä siten määräykset ja ideat liikkuvat kaikkiin suuntiin. Rehellinen keskustelu antaa tunteen osallisuudesta ja antaa mielenkiintoa toimia ja ajatella aktiivisesti.

 

Johtaminen on ihmistyötä. Johtaja osallistuu itse ja organisoi työryhmänsä osaamista tavalla, joka tuottaa tarvittavia tuloksia. Johtaja on työntekijä muiden joukossa, mutta hänen tehtävänsä liittyy ihmiskontakteihin, informaatioon ja kykyyn toimia ihmisten kanssa tulosten saavuttamisen suunnassa. Johtajan työ onnistuu, kun työryhmä suorittaa tehtäviä, joita varten se on olemassa. Johtaja on riippuvainen työntekijöiden halusta tehdä töitään ja kyvystä saada suunnitelmat toteutumaan. Johtaja on jonkinlainen visionaristi, valmentaja, organisoija ja mittaaja. Syväjohtaja elää muiden joukon jäsenten kanssa suunnitelmat todeksi. Osallistuminen ja suoriutuminen ovat hänen joukoissaan tärkeitä päämääriä.

 

Luottamuksen herättäminen perustuu tunteeseen, että kaveriin voi luottaa kovan paikan tullen. Luotettava saattaa olla omapäinen, mutta silti varma valinta pitkällä aikavälillä. Itsekäs ihminen saattaa tarpeen tullen kyetä erinomaiseen yhteishenkeen. Luotettavuus on ennen kaikkea luotettavuutta kiperissä tilanteissa. Tasaisen varma ihminen kantaa vastuunsa ja saattaa olla oikeudenmukainen, mutta saadakseen syväjohtajan aseman hänen täytyy olla luja joka tilanteessa. Tärkeimmät johtamisteot tehdään kriittisissä ja epäselvissä tilanteissa, silloin kun aikaa on vähän. Luotettava ei astu ansoihin, eikä anna toistenkaan astua niihin. Kollektiivinen vastuuntuntoisuus, joka yltää jokaiseen ryhmän jäseneen, on eräs syväjohtajan tunnusmerkki. Tasapuolisuus ja rehellinen ote asioihin ovat vastuuntuntoisuuden ja myötätuntoisuuden merkkejä. Kovassa paikassa koetellut ryhmän jäsenet tuntevat veljeyden ja sisaruuden tunteita keskenään. Parhaimmillaan henki on niin luja, että jokainen voi luottaa jokaiseen ja tämä luottamus nousee emootioiden tasolta.

 

Motivaatio puoli suoriutumista, toinen puoli on osaaminen yhdistettynä tarvittaviin muihin resursseihin. Halu suoriutua on usein kunnianhimoa. Ihminen haluaa kunnostautua itsensä tai toisten silmissä. Tavoite, joka on haastava, mutta tarjoaa mahdollisuuden onnistua, motivoi tavattomasti. Mielikuva onnistumisesta antaa pitkäjänteistä voimaa suorittaa tehtävät ja oppia suorituksen kuluessa. Inspiraatio on seurausta vetoamisesta ihmiselle tärkeisiin asioihin. Jokaisella on motiivirakenne, joka antaa sisua ja draivia, kun tavoite on hahmotettu oikein ja havaittu kiinnostavaksi. Motivaatio ammentaa voimaa arvostuksesta, eli ihmisen arvostama asia saa hänen huomionsa kiinnittymään ja suoriutumisen halunsa heräämään. Motivoidakseen on kyettävä osoittamaan tehtävien arvokkuus niin, että yksilö sen tajuaa. Esimiehen näkemystä tavoittelemisen arvoisista asioista arvostetaan.

 

Älyllinen stimuloituminen, eli ideointi, ajattelu ja ripeä oppiminen, on seurausta ongelmasta ja sen ratkaisemista kohtaan tunnetusta mielenkiinnosta. Eri ongelmat virittävät mielenkiintoa ja ajattelua eri tavalla eri ihmisillä. Jokainen ratkaisee lukuisia ongelmia päivittäin joko uutena ongelmana tai rutiiniratkaisuna. Ongelma ei ole este, vaan se on merkki oppimis- ja oivaltamistilaisuudesta. Ongelmiin on monia hyviä ratkaisuja, jos vain niiden etsiminen ja löytäminen tuntuu inspiroivalta. Kaikki eivät ole innostuneita ajattelemisesta. On olemassa monenlaisia ihmistyyppejä oppimismenetelmien ja toimintatapojen mukaan. Jokainen kykenee inspiroitumaan, jos tehtävä sopii hänelle ratkaistavaksi. Tehtävään tulee löytää henkilö, jolla on osaamista ja muuta kykyä löytää erinomaisia ratkaisuja tähän tehtävään. Inspiraatio kuuluu ihmisten ja ongelmien erilaisuuden maailmaan. Aktiivinen ote kertoo siitä, että henkilö ja ongelma ovat löytäneet toisensa.

 

Syväjohtaja kuuntelee ja katselee. Hän on luotettava kaikissa tilanteissa ja häntä kohtaan tunnetaan arvostusta. Johtajalla tulee olla mielenkiintoa ja hahmotuskykyä ihmisiin liittyvissä asioissa. Johtamistehtäviä on monenlaisia, yksi niistä on ihmisten kohtaaminen. Toisesta ihmisestä on suoriutumisen kannalta hyötyä ja häneen on löydettävä kontakti. Myös ihmisyys sinänsä on syy ylläpitää yhteyttä ja kohtaamista toiseen ihmiseen. Kohtaaminen on älyllistä vahvuutta, jossa myös tunnetason ilmiöillä on merkitystä. Luottamus rakentuu ihmismielien viestinnästä ja tämä kontaktinotto on kohtaamisen ydinseikkoja. Kohtaamiseen vaikuttavat vaikkapa sellaiset asiat kuin yhteiset tavoitteet, samansuuntaiset arvostukset ja huumorintaju. Syväjohtamisessa ihmiset löytävät toisensa arvokkaina persoonallisuuksina.

 

Toiminnan taitavuudessa on muutamia osa-alueita. Oppimaan oppiminen avaa uuden uran, jota kulkemalla voi oppia tarvittavia ja toivottuja uusia taitoja ja tietoja. Oppimisen taito eli avoimuus ja muistaminen on taito, joka nopeuttaa edistymistä oman alan tietämyksen ja käytännön taitojen hankkimisessa. Eräs oppimisvirike on palaute. Osa palautteesta on arvokasta ohjausta. Palautetta voi saada myös toiminnan seurauksia  havainnoidessa. Palautteen pohjalta voi arvioida tarvitaanko onnistumiseen enemmän voimaa vai taitavampaa otetta. Ei kannata ajatella olevansa jollain hetkellä valmis omaan tehtäväänsä, vaan kannattaa ottaa koko oma uransa jatkuvan oppimisen, kehittymisen ja itsekritiikin kannalta. Taitava käyttää aikansa tutkimiseen ja asioiden ajattelemiseen ja tämä prosessi kestää koko eliniän. Oppimisessa toisten antama ohjaus on lähes välttämätön apuväline. Itseohjautuvuus on oma-aloitteisuutta, harkintaa ja tarkkailua. Tehtävän suorittaminen toivotulla tavalla jopa ilman suoraa ohjausta on itseohjautuvuuden päämäärä. Kokonaisuuden palveleminen ilman jatkuvia käskyjä on itseään ohjaavan eräs arvo. Tehtävän suorittaminen oikein on organisoituneen toiminnan kulmakivi. Tällöin palvellaan organisaatiota sen tavoitteiden suuntaisesti. Vastuun antaminen on tehokas tapa motivoida. Vastuuta annettaessa on huomioitava, että annettu tehtävä sopii toimijan kyseiseen kehitysvaiheeseen. Suorittaminen on opettavaista, varsinkin silloin, kun sen eteen on nähtävä vaivaa ja kun kokee onnistumisen tunteita.

 

Syväjohtaminen on palautteesta oppivaa, henkisesti ja emotionaalisesti herännyttä, arvostuksia luovaa johtamista. Tällaisen ajattelutavan omaksunut ihminen saa aikaan tuntemuksia ja tavoitetietoisuutta. Hän esittää vision ja alkaa innostua sen tavoittamisesta ja vaikuttaa ympäristöönsä siten, että senkin mielenkiinto herää. Hän on myönteinen, melkeinpä yksinkertainen, mutta samalla luja ja osaava omalla alallaan.

 

Etusivulle