Filosofia – mihin se perustuu

 

 

 

 

 

Filosofia on metodi, tarkastelu- ja ajattelutapa. Se on ajatuksellista orientoitumista. Eri ajattelijat voivat tulla erilaisiin johtopäätöksiin johtuen erilaisista lähestymistavoista kysymykseen. Tärkeintä on oikea metodi, johtopäätökset ovat ajattelijasta ja hänen käyttämästään lähestymistavasta kiinni. Filosofia opettaa omatoimisuutta ja itsenäisyyttä ajattelussa. Sanotaan, että filosofiassa on keskeistä sen tapa asettaa kysymyksiä. Viisauden ja totuuden etsinnässä hyvä kysymys on arvokas. Saadakseen tuloksia on ratkaistava oikea ongelma, on oltava hyvä kysymys.

 

Viisaudella on hyvä olla käytännöllistä merkitystä. Ajattelun taito johtaa kohti viisastumista. Viisaus ei ole ilmainen jalokivi, vaan sen saaminen vaatii kovaa työtä ja sinnikästä ylläpitämistä.

 

Ajattelu tarvitsee käsitteitä. Filosofian arvo on osaltaan näiden käsitteiden määrittelemisessä, analysoinnissa ja sijoittelussa inhimillisen ymmärryksen kentässä. Uskon, että käsitteet ja lauseet vaikuttavat ihmiseen ja siksi näiden on oltava relevantteja. Ihmisellä on taipumus sisäistää ajatuksia, joiden kanssa hän on usein tekemisissä.

 

Filosofin pitää kehittää ajattelumalleja, joilla hän voi iskeä suoraan todellisiin asioihin. Totuutta tarvitsee yksilön itsensä lisäksi myös ympäröivä yhteiskunta.

 

Filosofian tehtävä on kulkea edellä osoittamassa, minkälaisia polkuja tieteessä voidaan vaeltaa. Filosofia on tieteiden palvelija, kuten matematiikkakin. Se on inhimillisen ymmärryksen opas, kritisoija ja analysoija. Taitava ajattelija on suunnannäyttäjä edellä ja kritisoija perässä. Hän puuttuu asioihin, kyselee, selkeyttää ja tarvittaessa kumoaa. Hän kyselee perusteluja, antaa ideoita ja räksyttää. Eri kansojen filosofiat ovat olleet kukassa jo tuhansia vuosia ja sinä aikana ne ovat muovanneet ihmisten ajattelua, arvoja, kulttuuria ja tieteitä.

 

Filosofin on oltava terävä ja valpas, sillä hän on matkaopas. Hän tarkastelee nykyisyyttä ja ennakoi tulevia aikoja, eli hän hahmottelee mitä me tarvitsemme tänään ja miten varustaudumme huomiseen. Jos jokin menee vikaan hän puuttuu asioihin ja selittää, missä on ongelma. Filosofi ei usko perusteettomiin uskomuksiin, vaan käyttää järkeään ja pyytää toisiakin käyttämään omaansa.

 

Ihmiset tarvitsevat muutakin kuin älyä ja suorituskykyä. Tehokkuus ja innovatiivisuus tuottavat aineellista hyvinvointia, mutta ihminen tarvitsee myös henkisiä asioita, kuten mielenrauhaa ja turvallisuutta. Hyvään elämään tarvitsemme rauhaa ja syytä uskoa itseemme ja toisiin ihmisinä. Ihmisen on saatava elää.

 

Luovuus voidaan esittää osaltaan konvergentin ja divergentin ajattelun malleilla. Konvergentti ajattelu koostaa useammasta havainnosta yleistyksen. Divergentti ajattelu muodostaa yhdestä lähtökohdasta useita oivalluksia ja seurauksia. Tiede tarvitsee molempia ajattelumalleja. Luovuus on ollut vaikea asia selittää. Tutkimusten mukaan divergentin ajattelun strategiat ihmisen mielessä ovat pitkäaikaisen harjoituksen tulosta. Luovuutta on vaikea oppia, ainakin se käy hitaasti.

 

Väitteitä olisi osattava perustella, jotta ne selviäisivät kritiikistä, jota ne vääjäämättä herättävät. Perustelu eli argumentointi on nykyfilosofiassa olennaista. Ensinnäkin väitettä on puolustettava, toiseksi argumentointi auttaa muistamaan väitteen sisällön, kolmanneksi filosofian keskeinen osa on keskustelu, jota argumentointi ilmentää. Kritiikki on tärkeää, sillä se murentaa väärät uskomukset, mutta vahvistaa tosia.

 

Filosofian tulee olla vastuuntuntoista. Sen tulee olla vastuullista ajattelua itsestä ja ympäristöstä. Tällöin se voi tuoda maailmaan hyvää. Vääryys ja pahuus eivät kestä tarkastelua, sillä niiden voima on olla piilossa ja elää valheessa, hakea voimaa ihmismielen pimeistä syövereistä ja tunteista. Tieto, ymmärtäminen ja tarkastelu eri muodoissaan nujertavat pahuutta. Filosofia tuo mukanaan järjen ja kritiikin, joita pahuus kaihtaa.

 

Filosofiaan kuuluu kritiikki ja kypsähenkinen kritiikin vastaanottaminen. Filosofia on viisauden ja totuuden rakastamista, joiden pitäisi koitua iloksi, hyödyksi ja hyväksi. Ajattelun tulee olla tarkkailua ja jäsentelyä, jotta ymmärryksemme lisääntyisi. Filosofia tuottaa rohkeutta sanoa, se on viisauden ja elämänilon lähde.

 

Filosofian pyrkimyksenä on käsitellä järkiperäisesti todellisuuden ja ihmisen perusluonnetta koskevia kysymyksiä. On arvioitava ajattelun ja toiminnan taustalla olevia perusteita, taustaperiaatteita. Filosofi kyseenalaistaa vallitsevat käsitykset. Tämä ei tarkoita kumoamista, vaan kysymistä, esille ottamista ja tarkastelua. On olemassa vaihtoehtoisia lähestymistapoja, jolloin tarkastelun tulokset vaihtelevat. Syventääkseen keskustelua ja viedäkseen sitä eteenpäin filosofi laati itse ja vaatii muitakin laatimaan käsitemäärittelyjä.

 

Professori Airaksinen on kirjoittanut: ”Filosofi ei kutsu toista filosofia seuraansa, vaan haastaa tämän esittämään oman kantansa. Filosofi ei ole vieraanvarainen. Siksi opiskelija-lukijan on otettava annettuna se, mitä kirjoittaja sanoo. Sitten kun hänen omat ajatuksensa kehittyvät ja hän näkee asiat omalta kannaltaan, hän ottaa vastaan toisen ajattelijan haasteen. Ajatukset kohtaavat hedelmällisessä ristiriitatilanteessa.”

 

 

Etusivulle