Psyyke ja psykologian ihmiskuvat

 

(artikkeli perustuu lukion psykologian ensimmäisen kurssin sisältöön)

 

 

 

 

 

 

 

Psyykkinen toiminnan hallinta

 

 

Ihminen on omaa toimintaansa tavoitteellisesti ohjaava olento. Psyyke eli mieli edustaa toiminnan ohjauksen korkeinta tasoa. Ihminen vastaanottaa, tallettaa ja muokkaa monin tavoin ympäristöstä, elimistöstä ja muistista tulevia tietoja. Motiivit ja tunteet ovat keskeisiä kaikessa toiminnassa. Ne ovat sekä biologis- että kognitiivisperäisiä. Tunteet ja motiivit ovat osa yksilön pyrkimystä ylläpitää omaa minuuttaan. Motoriikka muodostaa liikkumisen perustan ja on olennainen osa sosiaalista toimintaa. Palautteen avulla ihminen ohjaa toimintaansa. Se auttaa korjaamaan toiminnan suuntaa ja on tavoitteellisuuden edellytys. Assosiaatioiden hallinta on monimutkainen ja välttämätön tehtävä. Otsalohkot ehkäisevät epärelevantteja assosiaatioita. Ihminen pyrkii hallitsemaan havaintojaan, tunteitaan, ajatuksiaan ja esiintyviä ristiriitatilanteita.

 

Psyyke pyrkii monensuuntaisten pyrkimysten välillä mielekkääseen kompromissiin. Ihminen toimii aina siten, että hänen psyykkisistä toiminnoistaan muodostuu hänen itsensä kannalta mahdollisimman mielekäs kokemus. Pyrkimys mielekkyyteen suuntaa sisäisiä ja ulkoisia toimintojamme. Myös epämielekkäiltä vaikuttavat psyykkiset oireet palvelevat pyrkimystä mielen tasapainoon.

 

Psyykkisen itsesäätelyn tavoite on eheä minäkokemus. Tähän yksilö pyrkii, ajoittain onnistuen. Tieto on tärkeä osa psyykkistä itsesäätelyä. Yksilön ja hänen ympäristönsä vuorovaikutuksen säätely on keskeinen osa psyykkistä itsesäätelyä.

 

Ihmisen toimintaan vaikuttavat psyyke, elimistö ja ympäristö. Psyyke on ohjausjärjestelmä, joka ohjaa ihmisen toimintoja ja ajattelua monimutkaisissa tarveolosuhteissa ja sosiaalisessa ympäristössä.

 

 

 

Sisäiset mallit

 

 

Sisäiset mallit ovat säilömuistiin muodostuneita tietoedustuksia. Ne sisältävät tietoa henkilön ympäristöstä ja hänestä itsestään.

 

Sisäisillä malleilla on ainakin seuraavat viisi tehtävää:

 

- ne luovat odotuksia

- jäsentävät havaintotoimintoja

- jäsentävät muisti- ja ajattelutoimintoja

- jäsentävät sosiaalista vuorovaikutusta

- tuovat toimintaan pysyvyyttä ja joustavuutta

 

Sosiaaliset toimintamallit ja asenteet sisältävät aina vahvan emotionaalisen osatekijän. Emootioilla ja sosiaalisilla toiminnoilla ja ilmiöillä on vahva sidos, ne vuorovaikuttavat keskenään. Sosiaaliset mallit helpottavat oman kulttuurin jäsenten ymmärtämistä. Poikkeavasti käyttäytyvät ja eri kulttuurien edustajat ovat tietyn tyyppisten mallien kannalta hankalia, sillä heitä tulkitsee helposti väärin.

 

Tilanteeseen sopivat mallit tekevät toiminnan sujuvaksi. Sisäisiä malleja kokeillaan, muokataan ja vaihdetaan joustavasti. Tilanteiden ja tavoitteiden vaihdellessa ihmisen onkin sovitettava sisäiset mallinsa näihin muutoksiin. Uudet tilanteet edellyttävät oppimista, kenties jopa kriisien läpikäymistä.

 

Toiminnan ohjauksessa sisäisten mallien vaikutus näkyy tapahtumien ennakointina ja palautteiden tulkintana. Mallien testaus on jatkuvana käyvä prosessi. Ihmisen mahdollisuus muokata mallejaan ja jäsentää niitä erilaisiksi hierarkioiksi tuo toiminnan säätelyyn huomattavaa joustavuutta. Sisäisistä malleista muodostetaan ajan kuluessa joustavia hierarkioita. Tämä on yksi taitavan toiminnan edellytys.

 

Sisäiset mallit ovat mukana mahdollistamassa tavoitteellista toimintaa. Toimintasuunnitelma on sisäisten mallien avulla muodostettu suunnitelma siitä, millä tavoin tavoitteeseen pyritään. Ne toimivat monenlaisina rakennusaineina suunnitelman osatekijöissä. Sisäisten mallien kehittäminen on tärkeä osa toiminnan ohjausta.

 

Perfektionismi johtuu tunne-elämän ongelmista. Perfektionisti ei kykene tekemään kompromisseja eri pyrkimysten välillä eikä olemaan tyytyväinen toimiensa tulokseen. Tällainen ihminen saattaa olla hyvinkin tehokas, jos hän kykenee sovittamaan osan toiminnastaan todellisuuden vaatimuksiin. Hankalimmillaan hänen toimintonsa ovat viivytteleviä ja aiheuttavat hänelle sisäistä ahdistuneisuutta.

 

 

 

Oppiminen

 

 

Oppiminen on tiedon karttumista muistiin siten, että toiminnan muutos mahdollistuu. Oppiminen luo tai muokkaa sisäisiä malleja muistissa ja nämä ainekset ovat toiminnan suunnittelussa välttämättömiä. Oppiessaan ihminen muodostaa näitä malleja ja niillä on suuri vaikutus myöhempään oppimiseen ja havaitsemiseen. Eri ihmiset näkevät asiat eri tavalla riippuen sisäisistä malleistaan ja kykenevät tunnetusti suunnittelemaan toimintojaan vaihtelevalla kyvykkyydellä.

 

Kognitiivisen taidon oppimisen kerran tapahduttua sen sovellettavuus säilyy kauan ja sitä voidaan soveltaa laajasti eri tehtävissä. Se harjaantuu ajan mittaan, jos sitä käytetään. Se voi haihtua olemattomiin, jos sitä ei koskaan tarvita.

 

Ärsyke vaikuttaa toimintaan, mutta mielekäs reaktio perustuu ärsykkeen tulkintaan ja toimenpiteiden valintaan tulkitun merkityksen perusteella.

 

Opiskelu perustuu vuosien aikana hioutuneisiin sisäisiin malleihin. Näiden alimmat tasot sisältävät automatisoituneita rutiineja. Opiskeltaessa pikkutietoa se voidaan painaa muistiin pintaprosessoituna. Laajojen kokonaisuuksien opiskelussa on edullisempaa keskittyä opeteltavan aineksen syvärakenteeseen. Opiskelun edetessä henkilö ymmärtää tietojen suhteellisuuden, eli hänen käsityksensä tiedosta muuttuu. Hän alkaa myös antamaan enemmän merkitystä perusteluille.

 

Oppiminen ei aina edellytä omakohtaista kokemusta.

 

Opittavia asioita ovat mm. motoriset taidot, kognitiiviset taidot, sosiaaliset hallintakeinot, tunteet, motiivit ja asenteet.

 

Tietokäsityksellä on useita muotoja. Alin kehitysaste on oppia asia ulkoapäin omaksuttuna tietona. Toinen kehitysvaihe on ymmärtää tiedon suhteellisuus eli ajatella tietoa perusteltuna kannanottona. Parhaimmillaan tieto on omakohtaista näkemystä ja maailmankuvaa.

 

 

 

Psykologian ihmiskuvat

 

 

1  Biologinen ihmiskuva

 

Biologinen ihmiskuva perustuu sille tosiasialle, että ihminen on 3,5 miljardia vuotta kestäneen lajinkehityksen tuote. Näin ollen yksilön geeniperimä vaikuttaa koko ajan toimintaan elimistön ja aivojen välityksellä. Tästä huolimatta biologiset tekijät eivät määrää toiminnan kulkua.

 

 

2  Yhteiskunnallinen ihminen

 

Koska ihminen rakentaa itse elinympäristöään, myös kulttuurihistoria vaikuttaa toimintoihimme. Ihmisen ajattelu- ja päättelytavat riippuvat niistä virikkeistä, joita hän saa omasta kulttuuripiiristään. Sisäistettynä maailmankuvana yhteisö vaikuttaa yksilön kaikkiin toimintoihin. Tästä huolimatta ihminen tai psyyke ei ole kulttuurin eikä yhteiskunnan tuote, vaikka jotkut makropsykologit niin esittävätkin.

 

 

3  Sosiaalipsykologinen ihmiskuva

 

Sosiaalipsykologia tutkii ihmisen sosiaalisuutta. Erilaisten ryhmien jäsenenä yksilö saattaa toimia hyvin eri tavoilla, joskus jopa oman vakaumuksensa vastaisesti. Yksilön toiminnalle on hyvin ratkaisevaa se, minkälaisia päätelmiä ja tulkintoja hän tekee sosiaalisista tilanteista. Vallankäyttö on keskeistä ryhmissä ja yhteisöissä. Erityinen vallankäytön muoto on se, että johtaja määrittelee sosiaalisen todellisuuden muille.

 

 

4  Humanistinen psykologia

 

Humanistinen psykologia korostaa olemassaolomme ainutkertaisuutta ja siitä johtuvaa ihmisen omavastuullisuutta. Tämän perusoivalluksen tehtyään ihminen voi nousta olosuhteidensa yläpuolelle ja tulla oman elämänsä herraksi. Humanistinen psykologia ei kuitenkaan selitä yksin, miksi eri ihmiset jaksavat kantaa elämänsä taakkaa niin eri tavoin.

 

 

5  Kognitiivinen psykologia

 

Kognitiivisen psykologian näkemys ihmisestä tiedon aktiivisena käsittelijänä on pääpiirteittäin hyväksytty psykologiassa. Sen pohjalta voidaan hyvin tutkia, miten erilaiset asiat vaikuttavat toiminnan ohjaukseen ja miten ihminen vaikuttaa itse toimintansa kulkuun. Tämä suuntaus tutkii ihmistä havaitsevana, tietoa käsittelevänä, muistavana, oppivana ja suuntautuvana olentona.

 

 

6  Psykoanalyysi

 

Psykoanalyysin kuva ihmisestä haluavana olentona selittää puolestaan, miksi ihmissuhteet tulevat tärkeiksi yksilön minuudelle. Minä kehittyy keskeisiltä osin tyydytystä tuottavien sosiaalisten suhteiden puitteissa. Tältä pohjalta ymmärretään myös tunteita ja motiiveja tavalla, joka yhdistää muiden koulukuntien näkemyksiä.

 

 

Etusivulle