Menestyksen portaat

 

 

 

 

 

Tehokkuus ja hyvinvointi

 

Toimivan järjestelmän on oltava riittävän tehokas kuluttamiinsa resursseihin nähden. Useimmiten resurssit ovat niukat (eli rajalliset ja kalliit) ja kilpailu markkinoilla on kovaa. Resurssejaan hyödyntämään kyvytön karsiutuu pois sekä luonnossa, urheilussa ja yrityselämässä. Usein on kyse siitä, että voittaja on kaunein ja menestyy ja muut putoavat. Kilpailu voittajapaikasta on kovaa ja säälimätöntä.

 

Hyvinvointi mahdollistaa toimintakyvyn säilyttämisen pitkällä aikavälillä. Hyvinvointi on arvo sinänsä, se on osa hyvää elämää. Ryhmä tai organisaatio, joka voi hyvin, on arvostettu ja sen jäsenyyttä monet etsivät. Yksilö haluaa elää onnellista ja tasapainoista elämää, mutta hän kaipaa myös arvostusta ja inspiraatiota. Yhteisö voi olla älyllisesti, emotionaalisesti ja sosiaalisesti palkitseva.

 

Taloudellinen etu, jonka saa työstä, on merkittävä tiettyyn rajaan saakka. Sen jälkeen ihminen etsii muitakin hyötyjä ja palkkioita. Ihminen on monisäikeinen kokonaisuus, sillä elämä on käsitteenä osallinen kymmenistä eri asioista.

 

Menestys on riippuvainen siitä, miten muut arvostavat tuottamaasi. Resurssit liikkuvat ihmisten välillä. Verkoston yksi osa tuottaa jotakin, jota toinen arvostaa ja syntyy vaihtoa. Olemme vääjäämättä osa suurta verkostoa ja koneistoa, jota jokainen voitelee omilla tuotoksillaan. Kysyntä ja tarjonta ovat markkinatasapainon perustekijöitä, joiden hyödyntämisestä kaikki riippuu. Jokaisella ihmisellä on paljon tarpeita, joihin tavarat ja palvelut vastaavat. Talous on vaihtoa.

 

Johtaminen on tulosten saavuttamista toisten ihmisten työn kautta. Koneet ja laitteet tekevät yhä suuremman osan työstä, mutta ihmisiä tarvitaan edelleen hyvin monissa tehtävissä. Oli kysymys koneesta, laitteesta tai ihmisestä, aina tarvitaan informaatiota. Johtaminen on informaation luomista ja siirtämistä.

 

 

 

Arvoa luova strategia

 

Arvoa luovaa strategiaa voidaan tarkastella neljästä näkökulmasta:

 

  1. taloudellinen näkökulma: kasvu-, kannattavuus- ja riskistrategia omistajien näkökulmasta katsottuna
  2. asiakasnäkökulma: arvonluonti- ja differointistrategia asiakkaan näkökulmasta katsottuna
  3. sisäisten liiketoimintaprosessien näkökulma: eri liiketoimintaprosessien strategiset edut, jotka luovat asiakas- ja omistajatyytyväisyyttä
  4. oppimisen ja kasvun näkökulma: prioriteetit, joilla luodaan organisatorista muutosta, innovatiivisuutta ja kasvua tukeva ilmapiiri

 

 

 

Hyvien strategien piirteet

 

  1. kyky soveltaa rohkeita ja ennakkoluulottomia ajatusmalleja, joissa tunnetut osatekijät yhdistellään uusin tavoin
  2. käsitteellinen ajattelu eli kyky liikkua ajatuksellisesti kuvitellun ja konkreettisen välillä
  3. kokonaisnäkemys eli kyky ylittää osatekijöiden ala
  4. monipuolinen ilmaisutaito eli selkeä kyky tulkita liiketoimintatilanteita tai organisaatioon liittyviä abstraktisia ajatuskulkuja
  5. kaukonäköisyys eli kyky tarkastella tulevaisuutta ja luoda skenaarioita

 

 

 

Kyvykkyys

 

Kriisin ratkaiseminen synnyttää jotain uutta. Innovaatioiden synnyllä on syynsä ja ne ovat monimutkaisuus ja kaaos. Rohkeasti ja avoin mielin kohdattu kriittinen tilanne synnyttää uutta tietoa, toimintatapoja ja tuotteita. Kriiseistä on mahdollista selviytyä ja juuri tässä on uuden luomisen ydinilmiö.

 

Johtaja saattaa olla itse erinomainen ideointiautomaatti, sillä hänellä on tietoa, kokemusta ja usein energiaakin. Joskus johtajan on kuitenkin viisainta antaa toisille tilaa. Alaisillakin voi olla oivalluksia synnyttäviä ideoita. Tällöin palaset voivat yhtäkkiä loksahtaa kohdalleen ja hanke onnistuu.

 

Ihmiset kasvavat, jos heille annetaan tilaa. Heillä olisi oltava mahdollisuuksia osoittaa kykyjään ja kehittyä edelleen. Ihminen kykenee kehittämään kykyjään koko elämänsä. Aktiivinen yksilö on rikas voimavara. Demokraattiseen johtamistapaan kuuluvat riippumattomat yksilöt ja monimuotoiset organisaatiot, joita yhdistää yhteinen tavoite. Työtä voidaan järjestellä osittaiseksi etätyöksi. Työajat ja palkkausjärjestelmät voivat olla joustavia. Työtä kannattaa tehdä silloin, kun on inspiraatiota innovointiin.

 

Johtajilla on visio. Johdon pitää innostaa ihmisiä katsomaan eteenpäin. Jos aikoo johtaa, on nähtävä joukkojensa kanssa näkymät peräti 20 vuoden päähän. Työntekijöillä on mielessään yrityksen todelliset arvot ja heidän keskuudessaan elää yrityskulttuuri, joka perustuu arvoihin. Työntekijöiltä on kysyttävä heidän näkemyksiään ja heille on kerrottava johdon visioista. Ajattelemiseen ja pohtimiseen on varattava aikaa.

 

Luota ihmisiin ja pidä huolta, että heillä on syytä luottaa sinuun. Ihmisiin uskominen kasvattaa heitä ja esimerkillä johtaminen osoittaa, että pomotkin ovat tosissaan. Erehdykset eivät ole vaarallisia, mutta oppimattomuus on vaarallista. Siksi kannattaa hyödyntää omat oppimistilanteet, mutta varsinkin katsoa, mitä muut ovat oppineet omista virheistään. Työelämä muuttuu ja tässä muutoksessa pitäisi oppimisen lisäksi tehdä päivittäinen työnsä ja saada koko yritys saavuttamaan tuloksensa.

 

Etusivulle