Oppivan organisaation keskeinen ajatus

 

Oppiminen tuo kilpailuetua. Tulevaisuuteen pitää sijoittaa pitkäjänteisesti kouluttamalla henkilöstöä ja omaksumalla uutta tekniikkaa ja uusia arvokkaita ideoita. Organisaatio oppii, kun siinä olevat ihmiset oppivat, kehittyvät ja kasvavat. Ajatteleminen säästää vaivaa ja tuottaa korkealla korolla.

Oppiva organisaatio ottaa kaikki mukaan ja luo kannustavan ilmapiirin. Tärkein voimavara on tavoitteellisesti oppiva ihminen, jota kannustetaan kokeilemaan, ideoimaan, uudistumaan ja ottamaan vastuuta.

Oppimisen pitäisi olla yhteydessä muutokseen, muuttumiseen ja innovointiin. Johtamiselta edellytetään delegointia ja tarvittaessa käytäntöjen syvällisiäkin muutoksia.

Organisaation tulisi olla matala, henkilöstön osallistuvaa ja näkemyksen toiminnan päämääristä yhteinen. Avoimuus ja toiminnan kriittinen arviointi ovat tärkeitä.

Oppivalle organisaatiolle on ominaista tulevaisuutta koskevat visiot, näkemys oman toimintansa tarkoituksesta eli missio ja suunnitelma miten visio toteutetaan, millaisin toimenpitein.

Tavoitteissa ja strategioissa oppimisen tulisi olla keskeisellä sijalla.

Oppivassa organisaatiossa työn ja yrityksen tulevaisuutta pohditaan osaamisen näkökulmasta. Siinä osaamista levitetään kaikkialle yritykseen. Organisaation on opittava ympäristöstään ja organisaation työntekijöiden sekä omasta että toisten kokemuksista. Ympäristöstä oppiminen tarkoittaa ulkopuolisten kokemusten oppien siirtämistä omaan tietämykseen sovellettavaksi organisaation ja sen jäsenten toimintaan. Työntekijät kehittävät itseään kritisoimalla omia toimintatapojaan ja yritys kokonaisuutena kritisoimalla omiaan.

Yrityksen pitää olla proaktiivinen eli sillä pitää olla kyky vaikuttaa ympäristöönsä ja tulevaisuuteensa.

Organisaatiotoiminnassa on kyse useiden henkilöiden oppimisesta sekä heidän osaamisensa yhdistymisestä. Yksilön tulee yhdistää oma työnsä toisten työhön. Pitää saada aikaan tavoitteellinen ja säännöllinen yhteistyö riittävän pitkään. Kokonaisuus on kehittymiskykyinen ja pitkäjänteinen ihmisten yhteistyö saa aikaan kehitystä.

Oppiva organisaatio luo, hankkii ja siirtää tietoa. Se kykenee muuttamaan omaa käyttäytymistään uuden tiedon ja uusien käsitysten mukaan.

Organisaation tulee muuttua jatkuvasti pyrkiessään vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin ja muutoksien tuomiin haasteisiin. Hyvä organisaatio osallistuu itse myös toimintaympäristönsä muokkaamiseen.

Organisaation oppiminen näkyy muutoksina sekä henkilöstön yhteisissä käsityksissä että ulkoisessa työtoiminnassa. Oppimisprosessi on luonteeltaan kollektiivinen ja pitkäkestoinen tapahtuma.

Pieni häiriö, ongelma organisaatiossa saa innovoinnin käyntiin. Muutos käynnistyy muutostarpeiden tiedostamisella. Analyysi tuo esiin ristiriidat, jotka johtavat ratkaistuna muuttuneeseen, oppineeseen organisaatioon.

Muutos alkaa suunnittelulla. Pienistä häiriöistä ja keksinnöistä kasvaa uusi kollektiivinen rakenne. Muutoksen tarvetta voidaan lietsoa jo ennakolta luomalla organisaatioon asianmukaisia paineita muutokselle. Kriittisyys, uudet ajatukset ja toimintamallien kyseenalaistaminen saavat muutoksen tarpeen aikaan ja näin voidaan ennakoida joka tapauksessa välttämättömiä muutoksia. Muutos alkaa suunnittelusta ja johtaa lopulta uuteen vakiintuvaan toimintamalliin.

Oppiva organisaatio lyhyesti sanoen on avoin, oppiva, innovoiva ja kilpailukykyyn tähtäävä organisaatio. Kepeys ja nopeus, muutosherkkyys antavat sille sijan kireässä kilpailussa. Jos yritys voi hyvin, sillä on varaa maksaa palkkoja ja muita etuja. Hyvinvoiva yritys täyttää tehtävänsä yhteiskunnassa ja sen jäsenenä on ilo työskennellä.

 

Etusivulle