Menestyvä yhteiskunta

 

 

 

 

Toimimalla oikein yhteiskunta voi menestyä. Esimerkkejä menestyneistä ja hyvinvointia saavuttaneista yhteiskunnista löytyy ympäri maailmaa. Valtavalla oikein organisoidulla työmäärällä Suomi on noussut 1900-luvulla kokoonsa nähden merkittäväksi yhteiskunnaksi. Useimpien suomalaisten on hyvä olla siinä mielessä, että perustarpeista on huolehdittu. Kuitenkin menestys tuo kaksi ilmiötä tullessaan. Toinen on itsetyytyväisyys eli tarkkaavaisuus herpaantuu tuodessaan mukanaan monenlaista isompaa ja pienempää ongelmaa. Toinen on itsekkyys, eli menestyvät nuoret alkavat ajattelemaan, että koko maailman tärkeys pyörii heidän uransa ja vauhdikkuutensa ympärillä. Suomea ei rakennettu vahvaksi olemalla itsekäs ja piittaamaton. Kansa jakaantuu monenlaisiin ryhmiin ja tämä on todellisuutta. Kansalaisten välisellä solidaarisuudella ja me-hengellä on ratkaiseva merkitys. En tarkoita, että jokaisella pitäisi olla yhtä vähän tai yhtä paljon, vaan sitä, että hyvinvoinnin jakaminen tuo tullessaan yhteiskunnallista vakautta, turvallisuutta ja on kaikin puolin inhimillisempää. Perustoimeentulo, perusvapaudet ja perusoikeudet kuuluvat mielestäni jokaiselle. En kuitenkaan ole pehmo, sillä ajattelen niin, että jokaisen on hankittava menestystä niin paljon kuin itsestä tuntuu mielekkäältä. Yhteiskunta ei tule toimeen ilman suorituskykyisiä yksilöitä ja organisaatioita. Näiden edelläkävijöiden keräämästä ja luomasta runsaudesta he itse ja ympäröivä yhteiskunta saavat kaiken tarvitsemansa. Luonnon toimintaperiaate on varsin oikeistolainen, mutta ihmisen luoman kulttuurin tulee olla humaanimpi ja tasapuolisempi. Yksi seikka, joka kannattaa huomata tasa-arvon ja perusoikeuksien hedelmäksi on maanpuolustushenki. Rivisotilas ei ole herra tai orja, vaan hän on kansalainen, joka on halukas puolustamaan koko maataan. Jokainen kansalainen on tasa-arvoinen yksilö, jolla on oikeutensa, mutta hän on valmis tekemään paljon oman yhteiskuntansa eteen. Millään ryhmällä tai yksilöllä ei saa olla yksinvaltaisia valtuuksia, eikä kukaan voi sanoa olevansa täysin itseriittoinen ilman minkäänlaista velvollisuutta palvella toisia. Suomalaisen tulee olla sinnikäs, kekseliäs ja nöyrä, mutta kuitenkin niin, että Suomella kansana on lujuutta selviytyä maailmankilpailussa kokonaisuutena.

 

Kokoan 20 menestystekijää, joista yhteiskunta voi alkaa kehittämään hyvinvointia. Jotkin seikoista ovat suositeltavia, jotkut muuten vain olemassa ja jotkin seikkoja, joiden toiminnan tehokkuudesta yhteiskunnan hyvinvointi on kiinni. Lista kokoaa muutamia tärkeitä kohtia, mutta en väitä sen olevan täydellinen.

 

 

Kohta yksi

 

On oltava mahdollisuus luottaa yksilöihin erikseen ja yhteiskuntaan kokonaisuutena. Väärinkäytökset, petollisuus ja epäluotettavuus syövät yhteiskuntaa sisältäpäin. On totta, että mahdollisuutensa on havaittava ja käytettävä niitä hyödykseen, mutta ei ole suositeltavaa kalvaa kenenkään toisen etua.

 

 

Kohta kaksi

 

Yhteiskunnassa on otettava vahvasti huomioon tuotanto- ja hyötynäkökulma. Suunnittelu ja tuotanto sisältäen rakentamisen ovat toiminnan etulinjassa ja muut toiminnot tukevat näitä. Jokaista osaamisenlajia tarvitaan, mutta hyvinvoinnin kannalta tietyt toiminnot ovat välttämättömiä. Eräitä tärkeitä tukitoimintoja ovat laillisuuden valvonta ja mm. kuljetustoimi.

 

 

Kohta kolme

 

Kaupankäynti tapahtuu markkinoilla, joita ohjaavat huomio ja mielikuvat. Kaupankäynnin keskeisiä kilpailukeinoja ovat hinta, laatu, saatavuus ja mielikuvat. Kaupankäyntiin liittyvät läheisesti tuotanto ja kuljetus.

 

 

Kohta neljä

 

Koulutuksella ja sen antamilla tutkimusvalmiuksilla on nykymaailmassa keskeinen kehitysdynamon rooli. Lähes kaikki toiminnot tarvitsevat osaamista, eli sitä tulee luoda, omaksua ja siirtää.

 

 

Kohta viisi

 

Terveydenhuolto on yhteiskunnan perusta. Terveydenhuoltoa tarvitsevat kaikki ihmiset kehdosta hautaan. Erityisen tärkeää terveydenhuolto on niille, jotka eivät ikänsä tai terveytensä puolesta oikein kykene tulemaan toimeen. Terveydenhuoltoon liittyy perustoimeentulon turvaaminen.

 

 

Kohta kuusi

 

Yhteiskunnan tulee kyetä järkevään taloudenhallintaan niin yksilö-, yritys- ja yhteisötasolla kuin valtionakin. Talousjärjestelmä on nykyaikaisen yhteiskunnan välttämätön osa. Toimimaton talousjärjestelmä heikentäisi toimintoja ja isompaa ja nykyaikaista yhteiskuntaa olisi vaikea pyörittää keskiaikaisen vaihdantatalouden varassa.

 

 

Kohta seitsemän

 

Tietoa ja osaamista on välitettävä sekä koulutuksen että viestinnän keinoin. Osaamista tulee kehittää ja vaalia yhteiskunnan tärkeimpänä jalokivenä. Osaaminen on Suomelle ehdoton menestystekijä nykyaikaisessa maailmankilpailussa. Kansallisen osaamispääoman kasvattaminen, jalostaminen ja hyödyntäminen ovat menestyksen ehtoja.

 

 

Kohta kahdeksan

 

Toinen tiedollisen toiminnan laji, joka on välttämätöntä, on tiedustelu eli tiedon kerääminen, jalostaminen ja hyödyntäminen. Tiedustelu on keskeinen osa varautumista sotilaallis-poliittisessa ympäristössä.

 

 

Kohta yhdeksän

 

Menestys pohjautuu organisaatioihin ja niissä oppiviin ihmisiin. Toiminnan kannattaa olla järjestelmällistä, suunnitelmallista ja yhteistyöhön pyrkivää. Avoin oppiminen, mutta myös kohtuullinen kriittisyys, ovat henkisen toiminnan tärkeitä piirteitä.

 

 

Kohta kymmenen

 

Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan teorian ja intuition soveltamista, järjestelmällistä ja aktiivista innovointia. Luovuus, ideointi, kekseliäisyys ja nokkeluuskin ovat monien alojen elinehtoja. Ideoivan aivoriihen toiminta voi toimiessaan olla yrityksen tuotavinta ajankäyttöä.

 

 

Kohta yksitoista

 

Kansallisena missiona on oltava kilpailukyky markkinoilla ja kaupankäynnin etujen turvaaminen.

 

 

Kohta kaksitoista

 

Ravinnontuotanto ja jalostus on säilyttävä kotimaassa siinä määrin kuin on taloudellisesti mahdollista. Kotimainen ravinto on puhdasta ja luotettavaa, muta varsinkin on syytä varautua kriisitilanteisiin. Suomalaisten etuja ajattelevat tosiasiassa vain suomalaiset itse.

 

 

Kohta kolmetoista

 

Yhteiskunta voi paremmin, jos siinä vallitsee suvaitsevaisuus ja moniarvoisuus. Suvaitsevaisuus ei ole passiivista piittaamattomuutta, vaan aktiivinen ja hyväksyvä elämänasenne. Moniarvoisuus ja suvaitsevaisuus tuottavat henkistä hyvinvointia.

 

 

Kohta neljätoista

 

Tasa-arvoon ei kuulu tasapäistäminen, vaan tasa-arvoiset mahdollisuudet kehittyä ja toteuttaa itseään. Tasa-arvoisuus versoo myönteisestä ihmiskuvasta. Syrjäytymisen estäminen on tasa-arvoisuuden eräs hedelmä. Ihmisen on saatava osakseen mahdollisuuksia ja kannustusta. Tasa-arvoa on ihmisten moninaisuuden hyväksyminen ja hyödyntäminen.

 

 

Kohta viisitoista

 

Länsimaiseen yhteiskuntaan kuuluvat ihmisoikeudet. Tämä tarkoittaa mahdollisuutta ajatella, toimia, kehittyä ja kokoontua. Toisaalta siihen kuuluu vapaus, koskemattomuus ja suoja kaikkea vahingontekoa kohtaan. Eräs tärkeä seikka on oikeus hyvään maineeseen, sillä ihmisistä tehdään arvioita varsin vähäisin tiedoin ja on hankalaa hänelle, jos nuo vähäiset tiedot on turmeltu jonkun kolmannen osapuolen toimesta.

 

 

Kohta kuusitoista

 

Yhteiskuntarauhan ja turvallisuuden kannalta on täysin välttämätöntä, että turvallisuudesta vastaavat tahot tekevät työnsä oikein ja ajallaan. On tehtävä riskikartoituksia, jotka ovat monipuolisia ja perusteellisia. Näiden pohjalta laaditaan skenaarioita. Skenaariot tuottavat varustautumista ja suunnitelmia, jotka tarvittaessa toteutetaan. Turvallisuusriskeihin on puututtava ajoissa ja tehtäviin on valittava toimintakykyisiä henkilöitä.

 

 

Kohta seitsemäntoista

 

Ennakointi, skenaariot, varautuminen ja toimintakyky on toteutettava kaikilla yhteiskunnan toiminnan aloilla. Ongelmat johtuvat vääränlaisesta johtamisesta, jota ei saa esiintyä. On ratkaistava oikea ongelma ja oikein. Jos väärä ongelma ratkaistaan perusteellisesti tai jokin syntyvä ongelma jätetään kyvyttömästi selvittämättä, seuraa suurempia ongelmia ja syy on huonossa johtamisessa.

 

 

Kohta kahdeksantoista

 

Valtakunnan on oltava sopivasti yhtenäinen ja kansalaisten ja johtajien välillä on vallittava perusteltu keskinäinen luottamus. Menestyvän yhteiskunnan rakentaminen vaatii lähtökohdikseen turvallisuutta ja järjestystä.

 

 

Kohta yhdeksäntoista

 

Taloudellinen toiminta sekä rauhan aikana ja erityisesti kriisitilanteissa vaatii kestävän energian tuotannon. Energiatalous on laadittava varmaksi, sillä nykyinen yhteiskunta vaatii varmaa ja edullista energiaa. Monimutkainen yhteiskunta juuttuu nopeasti toimimattomaksi, jos energiahuollossa ilmenee katkoja.

 

 

Kohta kaksikymmentä

 

Toimiakseen yhteiskunnan on kyettävä toimimaan poliittisesti ja hallittava poliittinen peli niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Peruskuvioina ovat edut, pelot, suunnitelmat, liittoutumiset, verkostostrategiat, diplomatia, neuvottelut ja puolustusvoimat.

 

 

Ja vielä yksi tulevaisuuden maailmaan vaikuttava skenaario. Elämme tietokoneiden kehityksen kivikautta. Niitä on kehitetty vasta puoli vuosisataa. Uskokaamme, että sadan vuoden kuluttua ne ovat aivan toisenlaisia kuin nykyään. Uskotaanpa sekin, että kymmenen tuhannen vuoden kuluttua ne ovat sekä suorituskyvyltään että toimintaperiaatteiltaankin aivan toisenlaisia kuin nykyään. Tietokone ei kehity nykyään ilman ihmisiä, joten on oltava innovatiivista väkeä, jotka kehittävät tietokoneita ja tiedonsiirtoa eteenpäin. Tulevaisuudessa tietokoneet huolehtivat tästä kehitystyöstä itse.

Etusivulle