Menandros 

 

 

 

 

(340–290 eKr.), kreikkalainen kirjailija

 

Keräsin muutaman aforismin antiikin Kreikan ajattelijoita käsittelevästä kirjasta. Kyseessä ovat Menandroksen lauseet, joihin laadin oman ymmärrykseni mukaisia kommentteja. Joka kohdassa on ensin kyseisen henkilön ajatus ja sen jälkeinen osa on oma tulkintani. Valitsin kahdeksan arvostamaani ajatusta.

 

 

 

Voitto, jonka vääryys tuo, tuottaa vahinkoa.

 

Menestykseen tulee tähdätä, kunhan vain tajuaa olla antamatta koko elämäänsä haavekuvien tavoittelulle. Sodankäynnissä keinot ovat vapaat, mutta muuten väärä voitontavoittelu on kokonaisuuden kannalta vahingollista. Maailma on täynnä väärän voiton tavoittelua ja siksipä moni asia on mutkallisempi kuin on tarpeen.

 

 

 

Muistuta aina itsellesi, että olet ihminen.

 

Se, että on ihminen tarkoittaa, että on samalla arvokas. Toisaalta ihmisenä olo tarkoittaa sitä, että olet tosiaankin vain ihminen. Arvokas, inhimillinen, erehtyväinen ja osallinen ihmisoikeuksiin. Ihmisyys sisältää velvollisuuksia, mutta myös oikeuksia. Ihmiskulttuuri on monipuolinen ja laajasti meihin vaikuttava ilmiö. Emme elä luonnonlakien mukaan, vaan meidät erottaa siitä ohut kerros ihmiskulttuuria, eli talous, tavat, työnjako, osaaminen ja moraali.

 

 

 

Ihminen on eläimistä juonikkain.

 

Luottamus on tärkeimpiä asioita kulttuurin ylläpitämisessä. Oikeastaan koko yhteisöelämä perustuu luottamukseen. Voi sanoa, että ihmisen juonikkuus ja itsekkyys vaikeuttavat yhteisöelämää. Toisaalta yhteisöjen dynamiikkaan kuuluu omista eduista huolehtiminen ja siksipä meidän kaikkien on tietyllä tavalla juoniteltava. Luottamus kärsii ihmisten tavasta pelata etuja itselleen. Yhteisö kärsii, mutta ihminen on inhimillinen olento ympäristössä, jossa on vain tultava toimeen.

 

 

 

Liiallinen nautinto johtaa vahinkoon.

 

Tuntuu siltä, että elämässä vallitsee tasapaino nautinnon ja kärsimyksen suhteen. Nautinto saa aikaan kärsimystä, mutta kärsimyksen sietäminen mahdollistaa nautintoa myöhemmin. Tätä tasapainon lakia on vaikea huijata. Yritys tuottaa itselleen ansiotonta nautintoa johtaa vieroitushoitoihin. Toisinpäin huomataan, että vaivannäkö ja rasituksen sietäminen johtaa saavutuksiin ja nautintoihin, jotka ovat ansaittuja.

 

 

 

Kätke ystäviesi salaisuudet myös vihaisena.

 

Menandros kehottaa hillitsemään tunteitaan, jotta ne eivät saisi ihmistä äkkipikaisen ajattelemattomaksi. Antamalla tunteille ylivallan ihminen voi menettää konkreettisia ja arvokkaita asioita. Jos sinulle uskotaan asioita, älä anna vihanpurkausten tehdä sinua petturiksi. Sama pätee muihinkin tunteisiin, jotka saavat aikaan vahinkoa. Toinen tulkinta on se, että ystävyys on kestävämpää ja arvokkaampaa kuin hetkelliset mielialat. Vihan tunteen hillitseminen on tärkeämpää kuin mielensä purkaminen vahingoittamalla toisia.

 

 

 

Joka tervehtii kauniisti, sitä rakastetaan.

 

Jos ihminen kokee, että hän on arvostettu ja hänen tapaamisensa on ilahduttavaa, hän tulee hyvälle tuulelle. Tullessaan tervehdityksi aidon myönteisesti ihminen tuntee itsellään arvoa ja hyväksyntää. Kontakti tervehtijään ja hyvien eleiden ja sanojen lähettäjään muodostuu virkistäväksi ja saa aikaan halun osallistua tilanteeseen. Motivoituminen tilanteisiin syntyy osaltaan odotuksista, joita toiset ihmiset luovat.

 

 

 

Kuuntele kaikkien neuvoja ja valitse sopiva.

 

Materia tottelee ajatusta. Ajatuksia syntyy omasta luovuudesta ja sisäisistä malleista, mutta tärkeä lähde ajatuksille on myös toisten ihmisten palaute ja ideamaailma. Oma sisäinen toiminta on taipuvainen pyörimään jonkin satunnaisen mielipiteen ympärillä ja silloin on avartavaa, kun käytettävissä on toistenkin mielipiteet ja käsitykset. Jo muutama uusi ajatus voi kehittää uudenlaisia ideoita ja nämä työstettynä voivat osoittautua hyvinkin viisaiksi toimintamalleiksi. Ympäristöstä saadut vaikutteet rikastuttavat ymmärrystä, jos näitä vaikutteita mielessään oikein työstää.

 

 

 

Ole tasaveroinen kaikkien kanssa, vaikka sinulla olisi enemmän omaisuutta.

 

Elämän tärkein oppi on yhtä aikaa sekä johdonmukainen ja ristiriitainen. On selvää, että ihmiset ovat erilaisia, joten tasaveroisuus ei voi perustua ihmisten samanlaisuuteen tai erilaisuuteen. Tasaveroisuus ei ole luonnonlaeista lähtöisin, vaan se on kulttuurinen ilmiö, vaikkakaan ei kaikissa kulttuureissa samantapainen normi. Tasaveroisuus on moraalinen ja asenteellinen asia, jota tavataan viisaina pidetyillä ihmisillä. He tajuavat yhteisen meidän kaikkien ihmisten välillä. Epätasa-arvo on alkukantainen refleksi, joka liittyy statuskamppailuun ja yhteisön rikkonaisuuteen.

 

 

Etusivulle