Lakien auktoriteetti

 

 

Yhteiskunnan laki

 

Maallisen lain henki on kirjattu perustuslakiin. Perustuslaki on kansalaisten muodostaman valtion ilmaisema oikeuksien ja velvollisuuksien hengen ilmaisu. Lait, asetukset ja oikeuskäytännöt eivät saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa.

Laki on viime kädessä olemassa tarkoituksenmukaisuussyistä – tästä määrää valtio. Laki on valtion edun mukainen. Kansalaiset ovat taho, joka määrää valtion asioista. Laki ei saa olla kansalaisten edun vastainen, sillä lain henki on kansalaisten etu ja hyvinvointi. Laki on voimassa, jos kansalaiset niin tahtovat. Kansalaisia edustaa eduskunta, joka päättää laeista.

Kansalla ovat oikeutensa, vapaus ja hyvinvointi vain jos se kykenee niitä puolustamaan. Kansan on kyettävä puolustamaan ja haluttava puolustaa etujaan, muuten niitä ei ole. Valta on sillä, joka osaa valtaa käyttää.

Valta perustuu hallittujen uskomukseen hallitsijan vallan oikeutuksesta. Valta on tällöin annettua. Valtaa voi ylläpitää myös pakkotoimin ja tällöin tottelevaisuudessa on kyse rangaistusten pelosta.

Oikeusjärjestys sisältää julkisoikeuden ja yksityisoikeuden. Julkisoikeus jakautuu valtio-oikeuteen, rikosoikeuteen, prosessioikeuteen ja kansainväliseen oikeuteen. Yksityisoikeus jakautuu siviilioikeuteen ja talousoikeuteen.

Oikeudenkäynnissä kunkin osapuolen on sallittava ilmaista oma käsityksensä asiasta ja kullekin on annettava tilaisuus vastata vastapuolen esittämiin väitteisiin. Rikosasiassa on syyttäjä ja syytetty. Ratkaisu tehdään todisteiden nojalla ja on olemassa mahdollisuus rangaistukseen, jos syytetty todetaan syylliseksi. Siviilioikeudenkäynnissä on kaksi yksityishenkilöä riitapuolina ja prosessin tulos on esimerkiksi vahingonkorvaus.

 

Lakeihin vaikuttavat:

uskontojen opetukset

poliittiset teoriat

taloudelliset teoriat

oikeustieteen tutkimustulokset

sosiologian tutkimustulokset

kulttuurikohtainen oikeudentaju

käytännön tarpeet

 

Eri määräysten tärkeysjärjestys:

perustuslaki

laki

asetus

ennakkotapaukset

tapa

oikeustieteelliset kirjoitukset

 

Hyväksymme lain, koska se tukee valitsemaamme elämäntapaa. Laki tuo yhteiskuntaan turvallisuutta järjestyksen ja ennakoitavuuden muodossa.

Yksilöllä on synnynnäiset oikeudet vapauteen ja hyvinvointiin. Jos yksilö rajoittaa toisen vapautta tai hyvinvointia, hänelle voidaan langettaa esim. sakko- tai vapausrangaistus.

Oikeudenmukaisuuden periaate tarkoittaa tasapainoa yksilön ja yhteiskunnan tarpeiden välillä sekä tasapainoa yksilön ja muiden yksilöiden välillä. Lain soveltamisessa on otettava huomioon käytännöllisyys, tarkoituksenmukaisuus ja kohtuullisuus eli lyhyesti sanoen terve järki. Voidakseen vaatia kuuliaisuutta lain tulee olla vapaiden kansalaisten omasta vapaasta tahdostaan hyväksymä yhteiskuntasopimus. Lain noudattaminen perustuu kolmeen mahdolliseen motiiviin: halu välttää sanktioita, lainkuuliaisuus on tapa tai lakia pidetään moraalisessa mielessä asianmukaisena.

Muodollinen laki on valtion tahdon ilmaisu. Muodolliset lait ryhmitellään tavallisiin lakeihin, perustuslakeihin ja verolakeihin.

 

Aineellinen laki:

muodolliset lait

asetukset

valtioneuvoston ja ministeriöiden päätökset

tavanomainen oikeus

 

Lainsäädäntö on vakiintunut ja hyväksytty näkemys oikeuksista ja velvollisuuksista. Lain käyttö rikollisuuteen on lain hengen vastaista. Lakien mukaan jotain on tehtävä tai oltava tekemättä. Jotakin saa lain mukaan tehdä, mutta se ei ole pakollista. Jokin lain mukainen teko ei välttämättä ole lain hengen mukaista. Lainsäädäntö on pohja moraalisesti kestävälle toiminnalle, ei itsetarkoitus.

Oikeus on muodollinen prosessi. Sen lopputulos ei aina ole oikein, sillä sen prosessiluonne antaa mahdollisuuden syyttää todisteiden valossa, mutta mahdollistaa myös puolustuksen, syyllisyyden kiistämisen ja todisteiden kritisoimisen.

 

Jumalan laki

 

Raamatussa käsitellään juutalais-kristillisen perinteen mukaista Jumalan lakia.

"Kantakaa toistenne kuormia, ja niin te täytätte Kristuksen lain."

Eli Jumala ei halua, että ihmiset taistelevat vallasta. Jumala haluaa, että ihmiset elävät hyvää elämää yhdessä toisten ihmisten kanssa hyväksyen ilolla moninaisuuden, mikä maailmassa on. Jumalan laki rakkaudesta vahvistaa yhteisöjä ja tuo turvaa. Velvollisuudentunto lähimmäistä kohtaan on arvokkaampaa kuin parhainkaan uhri Jumalalle. Jeesus sanoi: "Sen, minkä te teette yhdelle näistä, sen te teette minulle."

"Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä."

Jumalalla on varattuna ihmiselle anteeksianto ja vapaus. Uskominen Jumalaan ja mahdollisuuteen saada armo osakseen antaa odotuksen vapaudesta. Tämä tarkoittaa, että kun kumarrut ja nöyrryt, saat osaksesi arvoa ja voimaa elää. Nöyrtymisen kautta saat vapautuksen synneistäsi.

Jumala vaatii, ettei palvota muita henkiolentoja, vain Häntä. Jumalan nimeä ei saa lausua turhaan. On pyhitettävä lepopäivä, joka varataan Jumalan palvelemiselle ja levolle.

Vanhempien kunnioitus on lähimmäisenrakkauden alkukohta. Silloin sosiaalisella toiminnalla on kestävä pohja. Jumalan lain mukaan tappaminen, siveettömyys ja varastaminen ovat kiellettyjä. Kadehtiminen ja valehteleminen ovat yhteiskunnallisesti kestämättömiä tekoja. On aikansa suoralla totuudella, mutta rakkaudellinen totuus on järjestyksen perusta.

Rakkauden laki sanoo, että ihmisen tulee rakastaa Jumalaa. Se sanoo myös, että on rakastettava itseään ja lähimmäistään. Ihmisen on oltava rakkaudellinen itselleen, silloin hän kykenee olemaan todella rakkaudellinen myös toisille. Kohtuuttomuus on yhtä lailla kohtuuttomuutta jos se kohdistetaan itseen tai toisiin. Hyvinvoiva kykenee auttamaan ja rohkaisemaan muita, hän sallii hyvinvoinnin jokaiselle. Rakkaus tekee elämän rikkaammaksi ja ihmisestä hyvän lähimmäisen.

Martti Lutherin mukaan syntiä on se, mikä erottaa meidät Jumalasta ja lähimmäisestä. Jumalan tahto ihmistä kohtaan on hyvä elämä ihmisenä ja kuuliaisuus Jumalaa ja hänen tahtoaan kohtaan. Tässä meillä on auktoriteettina Raamattu ja sen tulkinnat. Raamatun sanotaan olevan Jumalan tahdon ja Hänen lakinsa kirjallinen ilmentymä.

Uskovaisen omatunto on herkkä Raamatun opetuksille ja hän toimii omantuntonsa mukaan. On väärin ja turmiollista toimia omaatuntoaan vastaan.

"Synti on sydämen luopumista Jumalasta ja kapinaa häntä vastaan. Syntiinlankeemuksessa Jumalan kuva ihmisessä turmeltui. Ihminen mieltyi pahaan. Hänellä ei enää ole halua eikä voimaa hyvään. Hän ei rakasta Jumalaa, vaan itseään ja maailmaa. Tämä jumalanvastainen taipumus kulkee perintönä koko ihmissuvussa, ja sitä sanotaan perisynniksi."

 

 

Yhteenveto

 

Maallinen laki on olemassa valtion toiminnan takaamiseksi ja yksilön oikeuksien varmistamiseksi. Auktoriteetti on kansasta muodostetun valtion tahto. Jumalan lain auktoriteetti on Raamatussa ilmoitettu Jumalan tahto ja suunnitelma. Molemmat ovat hyvinvointiin tähtääviä, mutta kumpaakaan ei tunnusteta itsekkäässä ja maallisessa maailmassa. Lain noudattaminen molemmissa tapauksissa perustuu rangaistuksen uhkaan. Oma tahto on lainmukaisessa suoriutumisessa ratkaiseva tekijä. Vapaan kansalaisen velvollisuus ja mahdollisuus on noudattaa hengellisiä että maallisia lakeja. Velvollisuus syntyy järjestyksen tarpeesta. Oikeudet antavat mahdollisuuksia, mutta asettavat myös velvollisuuksia. Mahdollisuus lakien noudattamisessa on se, että saa elää turvallisessa ja hyvinvoivassa yhteiskunnassa.

 

Etusivulle