Johtaminen ja johtajan ominaisuudet

 

Johtajan on kannettava vastuuta monella tavalla. Hän johtaa organisaatiota ja ihmisiä. Hän johtaa myös yrityksen perustehtävistä nousevia liiketoimintoja. Hyvä johtaja tekee tarkkoja havaintoja, hän ymmärtää havaintojaan ja tietojaan ja hän osaa laittaa toimeksi tietämyksensä pohjalta. Hyvä johtaja on palvelija ja hän on koko yrityksen ahkerin myyntimies. Organisaation ja yrityksen toiminta on kiinni myynnistä, sillä se on organisaation ja sitä rahoittavan ympäristön tärkein rajapinta. Palveluhenkisyys ja palautteen saaminen asiakkailta ovat myyntiin liittyviä seikkoja.

 

Johtaja on työssään usein vastarinnan edessä toteuttaessaan uudistuksia. Ihmiset eivät halua voimakkaita muutoksia. Hyvällä johtajalla on riittävästi voimaa luonteessaan ja tahdossaan ja hän osaa puhua. Puhumalla asiastaan ja itsekin uskomalla asiaansa ja kykyihinsä hän saa aikaan muutoksia. Johtajan tulisi saada aikaan asiansa etenemisen.

 

Uusien hankkeiden vastaanotto voi vaihdella myönteisestä epävarmuuteen. Riskin ollessa suuri tarvitaan huolellisia arvioita. Arviot toiminnan jatkuvuudesta, todellisista tarpeista ja talouden sietokyvystä ovat tarpeen, kun arvioidaan riskinottokykyä. Yllättävät takaiskut voivat tulla kalliiksi. Sen vuoksi asiat on syytä alusta asti punnita ja toteuttaa tarkalleen.

 

Yrityksellä on yhteiskunnassa useita tärkeitä tehtäviä. Yritykset tuottavat ympärilleen yhteiskuntatoimintaa tukevia tekijöitä. Tuotteet ja palvelut ovat välttämättömiä osasia talouden pyörittämisessä ja jokainen tarvitsee monenlaisia tuotoksia ja välineitä, mitä yritykset tuottavat. Yritykset antavat työtä ja palkkaa. Työ antaa ihmiselle syyn pitää itsensä kunnossa ja ajan tasalla ja palkka tunnusmerkkinä tehdystä palveluksesta antaa ostovoimaa, jotta ihminen saisi tarpeisiinsa sopivia hyödykkeitä.

 

Yritykset pitävät yllä kehitystä ratkaisevalla tavalla. Ne ovat ansaintatarkoituksessa liikkeellä monenlaisissa asioissa, kuten tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Yritykset kilpailevat ja sen tuloksena jakelu, myynti ja laatu on viritetty huippuunsa. Yritykset luovat myös uutta kulttuuria. Työntekijät kehittyvät koko ajan ja kuluttavat myös palkkaansa. Tuotteet muuttavat maailmaa. Talous on yhteiskuntia voimakkaasti muokkaava tekijä.

 

Mitä enemmän yritys tuottaa, jos sen tuottavuus on korkea, sitä halvemmalla se voi myydä. Tuottavuus johtaa hintakilpailukykyyn. Yrityksen on myytävä tuotteita ja palveluksia kannattavasti eli myyntitulojen on oltava suuremmat kuin hankinta- ja valmistuskustannukset. Kannattavuus johtaa vakavaraisuuteen eli yrityksellä on omaa rahaa. Vakavaraisella yrityksellä on maksuvalmius kunnossa, se selviää maksuistaan.

 

Yrityksen on hyvä rakentaa toimintansa ydinosaamisensa varan. Kaikkeen toimintaan ei kannata lähteä, mihin pystyisi. Ydinosaaminen on peruskuvio, jonka pohjalta toiminta nousee. Kaksi eri tuotetta saattaa perustua hyvinkin samanlaiseen osaamiseen.

Jos yritys saa myytyä tuotteita, joihin asiakas on tyytyväinen ja jotka kelpaavat myös asiakkaan asiakkaalle, niin yritys saa myyntituloja, hyvän maineen ja menestyvän, pysyvän asiakkaan. Tuotteen pitää olla edullinen, laadukas, hyvämaineinen ja tavoiteltava ja myös niitä on kyettävä tuottamaan kysyntää vastaava määrä. Yrityksen toiminnalla on hyvä olla jatkuvuutta, eli osaaminen, talous ja johtaminen on hyvä olla kestävällä pohjalla.

 

Yrityksellä on oltava elintilaa markkinoilla. Tämä seikka on jokaisen työntekijän vastuulla. Yritys tarvitsee toimivan suunnittelun, tuotekehityksen, markkinoinnin ja myynnin. Hallinto ja muu tukitoiminta auttaa omilla palveluillaan myyntiä.

 

Työelämässä tarvittavia henkisiä voimavaroja ovat uudet tiedot, hyvä ammattitaito, monipuolinen luovuus ja yrittäjähenkisyys.

 

Hyvän johtamistyön lähtökohta on henkilön oma halu johtaa. Johtajalla on kyky analysoida. Hän ymmärtää sekä ihmisiä että asioita. Johtaja pyrkii kummallakin alueella saamaan tuloksia aikaiseksi. Hänellä on kyky tehdä päätöksiä. Kyky vakuuttaa toiset ajatuksistaan on johtajan tunnusmerkki.

 

Johtaminen on tietämistä ja päätöksentekoa. Se voi olla myös taitamista ja opettamista. Tiedon vuoksi johtajan on kommunikoitava. Hänen on osattava kuunnella ja ymmärrettävä lukemaansa. Viestiminen eli tiedon jakaminen ja sen kerääminen on johtajalle varsin keskeinen työkalu. Hänen on ymmärrettävä organisaatiota, sen ympäristöä ja organisaation ihmisiä.

 

Oppivaisuus ja avoimuus ovat viestimisen apuvälineitä. Ne mahdollistavat tiedon toimivan kulkemisen johtajalle ja hänestä ulospäin. Oppiminen on kehityksen avaintekijä. Avoimuus herättää luottamusta. Avoimelle luonteelle viestintä on helppoa. Silti voidaan havaita erilaisia luonteita: on kuuntelijoita, lukijoita, näkijöitä ja puhujia. Näitä ei pidä sekoittaa toisiinsa. Oppivaisuus edellyttää valmiuksia ottaa tietoa vastaan ja asennetta, joka edesauttaa tietämyksen ja käytöksen muutosta. Rauhallinen luonne kestää paremmin muutoksen tuomaa epävarmuutta.

 

Tieto edellyttää työstämistä. Tietoa on käytettävä toimintasuunnitelmien laadintaa varten. Tiedolla voi olla myös humaaneja funktioita, kuten luoda tasapainoa lisäämällä ymmärrystä tapahtumien syistä.

 

Ilmiöiden analysointi lisää tietoa ja osaamista. Hyvin analysoitu ilmiö muuttuu tietämykseksi. Kyky analysoida on syvällisen oppimisen eräs edellytys. Perusteellinen analyysi paljastaa rakenteita, jotka ovat ilmiöiden taustalla. Analysointi on opettavaista ja se sisältää yllättäviä mahdollisuuksia yhdistettynä sinnikkyyteen ja kekseliäisyyteen.

Todellisuudentajun säilyttäminen edellyttää oman yrityksen ja ympäristön tuntemusta, analysoinnilla saatua tietämystä. Todellisuus on yhä enemmän kiinni kielikuvista ja symboleista. Eilen olemassaolematon asia on tänään totta, kun joku niin sanoo. Uskomiset, mielipiteet ja julkisuus voivat tulla ja mennä yhden lauseen vaikutuksesta. Totuus on jokin ja sen löytäminen on tulevaisuudessa yhä vaikeampi asia. On erotettava pysyvät asiat ja siltä tuntuvat asiat niistä, jotka ovat päiväperhosia.

 

Raha on sosiaalinen sopimus. Se on merkki tehdystä palveluksesta yhteisölle. Rahaa sanotaan myös vaihdon välineeksi. Taloudellisten ilmiöiden hallinta, kuten säästäväisyys, kyky myydä jotain saadakseen voittoa ja kyky sijoittaa ja kyky arvioida tuloja ja menoja ovat johtajalle merkityksellisiä taitoja. Johtaa voi usein ilmankin resurssitalouden tuntemusta, mutta silti jonkun pitää olla tietoinen tuotannontekijöistä ja resursseista ja valvoa niiden liikennettä. Talouteen liittyy vahvasti myyntityö. Tosiasiassa kaikki organisaation toiminnot ovat riippuvaisia jonkinlaisesta asiakkaasta, jolle myydään tavaroita ja palveluksia.

 

Kekseliäisyys ja innovointikyky ovat nykyajan muuttuvissa olosuhteissa avainkilpailutekijöitä. Näyttää siltä, että jo uudella sinänsä on houkutusvoimaa. Tosiasiassa laatu ratkaisee ja taitava, kekseliäs tuotteistaminen ja osaava, oivaltava markkinointi tukevat laadukkaan tuotteen menestymismahdollisuuksia. Uusien tuotteiden kehittely alkaen tutkimuksesta ja suunnittelusta on toinen menestyksen kulmakivi. Toinen, vieläkin tärkeämpi, on myynti.

 

Ideointi ja uusien ajatusten synnyttäminen on joissakin yrityksissä elinehto. Jotkut toimivat perustekniikan varassa ja niillä innovoinnin merkitys on pienempi. Silti voidaan ajatella, että laadun parantaminen, toimitusaikojen nopeutus ja tuotannon lisääminen vaativat vaivannäön lisäksi kykyä innovoida.

 

Ryhmätyötaidot ovat helppo asia. Aito kiinnostus ihmisiin ja asioihin, ihmisten ideoihin ja yhteiseen projektiin. Jokaisen ideat ja ajatukset voivat olla hyviä, etenkin lähtökohtana kehittelylle ja toisaalta uudelle idealle. Ryhmätyötilanteeseen ei pidä tuoda muodollista asemaa, vaan innostus ja toisten tukeminen. Ideointi on työlästä, varsinkin jos saa voimakasta kritiikkiä ja tyrmäämistä. Sen sijaan on luotava kevyt ja inspiroitunut mieli, joka tarttuu jokaiseen. Ryhmätyössä ei tarvita muita ammatteja kuin filosofeja ja runoilijoita ja säveltäjiä. Ideointi kaipaa luovaa henkeä, yhteistä hekumaa. Yhteinen projekti kaipaa henkeä, joka on metsästäjillä ja kalastajilla, kun he tekevät töitä yhteisen päämäärän eteen.

 

Ihmissuhdetaidot ovat sellainen asia, jota voidaan verrata avain ja lukko- probleemaan. Yhdelle sopii yhdenlainen käytös, toinen tuntee olonsa epämukavaksi samassa tilanteessa. Ihmiset ovat tottuneet erilaisiin kuvioihin. Joku pitää saamastaan arvostuksesta, toiselle se on kiusallista ja kolmas pitää kohteliasta käytöstä suorastaan ärsyttävänä.

 

Ihmiset kilpailevat statuksesta. Ihminen tuntee hyvää oloa, kun hän saa aikaan imua, virtaa, jossa status kulkeutuu itselle. Jos joutuu tilanteeseen, jossa joku kohottaa itseään ilman, että itse saa mitään, monesti ärsyyntyy. Statuksella taitamattomasti itseään kohentava on joistakin raivostuttava. Hyvä itsetunto on toisaalta suoja statuskamppailussa, toisaalta se on statusta itsessään. Itsetunto-ongelmiin statusmielihyvä on kyllä hyvää voidetta. Ihmissuhteissa on tärkeää hallita luotettavuus, huumori ja yleisestikin tunnelman keventäminen. Status ja inspiraatio ovat keskeisempiä pidemmälle menneessä yhteistyössä. Ihmissuhteissa ratkaisevat tunteet. Myös ryhmä voi saada statusimun itselleen, jolloin sen jäsenet tuntevat jokainen jaettua statusmielihyvää: Muistettakoon, että vakaata, nöyrää ja päättäväistä pidetään luotettavana.

 

Rohkeus on tunteiden ja ennakointien hallintaa. Rohkeus liittyy myös inspiraatioon. Sopivassa mielentilassa on rohkeampi kuin toisessa. Mielenrauha ja toisaalta innostus lisäävät rohkeutta. Liika ajattelu, ennakointi ja itseen keskittyminen syövät rohkeutta. Saadakseen aikaan on oltava piittaamatta piittaamatta itsestään, tunteistaan ja ajatuksistaan ja toisten arvioista.

 

Voisi sanoa, että rohkeus vaatii annoksen piittaamattomuutta. Ei kannata hankkia itselleen vaikeuksia typeryydellä, mutta asetelma on se, että ensin on ajateltava ja päätettävä mitä haluaa ja sen jälkeen tunnottomasti tehtävä mitä tarvitsee tehdä. Kuten äsken sanoin, vaikeuksia itselle tai toisille ei pidä hankkia.

 

Mutta silloin kun on aika toimia, silloin on toimittava. Varsin usein toiminnan ihminen ei ole hyvä ajattelija ja myös on niin, että syvällinen, järkevä ja analyyttinen ihminen ei ole hyvä toimintaa vaadittaessa.

 

Riskinotto kannattaa. Kun tiedät, että olet tekemässä oikeaa asiaa ja tiedät, miten se pitää tehdä, niin toimi. Muista kuitenkin että saat, mitä haet - tekosi palaavat takaisin. Tekemäsi hyvä tulee moninkertaisena takaisin, menestyt. Jos lähdet väärille teille, niin seurauksena on onnettomuus muille ja turmio itsellesi ennemmin tai myöhemmin.

 

Se, joka on kärsivällinen, voi saada kaiken mitä haluaa. Pitkämielisen maltilla, varsinkin jos se yhdistyy inspiraatioon, voi saada aikaan kaiken minkä tarvitsee saavuttaakseen tavoitteensa. Ja yleensä kun asenne on saavutettu, niin matka jatkuu tavoitteiden tuolle puolen. Jos joku ajattelee: kerään miljoonan ja tyydyn siihen, hän ei sitä koskaan saa. Tavoite ei ole kaikki kaikessa, se antaa vain suuntaa siihen asti kun löytyy toinen, vieläkin haastavampi tavoite. Mahdollisuudet avautuvat kekseliäälle, pitkämieliselle ahertajalle.

 

Kärsivällinen saa tosin itsellekin jotain, mutta tärkeintä antia on se mitä muutkin hyötyvät hänen matkastaan menestykseen. Kärsivällinen ja pitkämielinen kylvää runsaasti hyvää ympärilleen matkalla menestykseen. Malttava mieli on jo menestystä sinällään. Pitää olla oikea suunta, jota tarvittaessa korjaillaan. Ydinosaamisen ympärille työllä rakennettu elämänura johtaa vääjäämättä menestykseen. Kun suunta on oikea, välitavoitteita aletaan saavuttaa ja menestys on luonnollista seurausta. Ole tyytyväinen vähään, tavoittele suuria, niin olet onnellisempi.

 

Jos asetat tyytyväisyydelle liian korkeat rajat, niin uuvutat itsesi. Jos et etsi todella haastavia tavoitteita, et jaksa säilyttää innostustasi. Oikea suunta, työtä, kärsivällisyyttä ja jatkuvaa oppimista, niin on odotettavissa, että menestyy, ainakin matkasta sitä kohden tulee mielenkiintoinen.

 

Menestyksen tavoittelu on palkitsevaa itselle ja siitä hyötyy varsin moni muukin. Menestystä tavoittelevat, moraalisesti korkeatasoiset yksilöt ovat siunaus koko yhteiskunnalle. Yksi menestyjä kylvää matkallaan hyvää ympärilleen koko ajan. Tämän päivän maailmassa ollaan tilanteessa, jossa yksi todella osaava voi tuoda yhteisölleen jotain hyvää, josta tosiasiassa hyötyy koko maailma. Osaajat ovat etujoukkoa, jonka työn seurauksena muidenkin on mahdollista vaeltaa eteenpäin.

 

Menestyksen tavoittelu ei ole piittaamattomuutta tai suuruudenhulluutta. Menestyksen tavoittelu ja onnistuminen ovat korvaamaton palvelus jokaiselle ihmiselle. Elämässä on tapahtunut murros varmuudesta ja tasaisesta, ylläpitävästä maailmasta uuteen nopealiikkeiseen, haasteelliseen, arvaamattomaan kilpailuyhteiskuntaan. Koko maailma on muuttunut liikkuvaksi, kilpailevaksi ja innovoivaksi osaamisympäristöksi.

 

Hyvinvointi on jokaisen oikeus. Tämä lause kätkee sisälleen suuren määrän yksityiskohtia. Hyvinvoinnista voisi kirjoittaa paljonkin, mutta nostan esille yhden seikan. Hyvinvointiin kuuluu erottamattomasti oikeus tehdä mitä haluaa niin kauan kun ei aiheuta vahinkoa tai rajoita toisten oikeutta tehdä niin kuin haluavat. Tämä vapaus sisältää olennaisena osana vastuuntunnon. Tämä on hyvin tärkeä osa hyvinvointia. Sosiaalisuus, toisten auttaminen ja lähimmäisenrakkaus ovat varsin tärkeitä asioita, mutta henkilökohtainen vapaus tehdä mitä haluaa on hyvinvoinnin ydin.

 

On hyvä asia ja luonnollista, että tulee takaiskuja, epäonnistumisia. Ne osoittavat, että emme osanneet tai yrittäneet riittävästi. Ne voivat osoittaa myös, että yritimme väärää ja kestämätöntä asiaa. Epäonnistuminen antaa tilaisuuden korjata suuntaa. Tavoite täytyy olla mielekäs. Epäonnistuminen on samalla kehitysimpulssi.

 

Kaatumisen jälkeen tiedämme rajamme, sen hetkiset. On saatava itsensä jaloilleen, varustauduttava paremmin. Varmuus on sisäinen mielentila, joka nostaa meidät uudelleen uralle. On uskottava itseensä ja asiaansa, sitä on varmuus. Varmuus on asia, jota ei tarvitse ajatella; se on asenne, näkemys ja mielentila.

 

Paras lähtökohta pitkälle tielle kohti menestystä on itsemotivoituminen. Aina ei löydy niitä, jotka kannustaisivat eteenpäin. Jos pystyt motivoimaan itseäsi, kannustaja on aina läsnä.

 

Johtajan vahvuus on keskittymiskyky yhdistettynä avoimuuteen. Saadakseen tietoa pitää olla oikealla aaltopituudella ja pystyäkseen tekemään sillä jotain tarvitsee keskittymiskykyä. Joskus pitää olla nopea ja silti olla valmistautunut. Joskus aikaa on enemmän. Toisinaan tilanteet tulevat kohdalle yllättävinä, ne voivat toisaalta olla ennemmin tai myöhemmin hoidettavia välttämättömyyksiä tai ne voivat olla omasta aloitteesta tulevia kehitysimpulsseja. Harvoin voi olla tekemättä mitään, silti tilanne on merkki organisointivajauksesta.

 

Johtajan keskeisimpiä tehtäviä on saada asiat luistamaan. Eräs ominaisuus, josta on apua, on järjestelmällisyys.

 

Projektit on saatava alkuun tai muuten on juokseva asioita niin paljon, että johonkin on tartuttava. Kyky aloittaa on osa järjestelmällisyyttä.

 

Järjestelmällisyyttä ruokkii kokonaisnäkemys. Tämä ominaisuus edellyttää nöyryyttä, ahkeruutta ja kykyä aloittaa. Kyvyssä aloittaa on paljon sitä, mitä järjestelmällisyys on. Kyky ja halu jatkaa eteenpäin osa osalta on järjestelmällisyyden ydin.

 

Kokonaisuutta voi hallita suoriutumalla yksityiskohdista. Yksityiskohtien saaminen järjestykseen luo eheän kokonaisuuden. Ei riitä, että osat ovat sopivia ja pelaavat, myös kokonaisuuden täytyy olla toimiva niissä tehtävissä, joihin se on tarkoitettu.

 

Johtaja luo tavoitteita ja parhaassa tapauksessa kaikki työskentelevät niiden saavuttamisen suunnassa. Tavoite on visio tuloksesta. Tavoite on saatava kaikkien tietoon. Hyvä olisi, jos kaikkien ideoita käytettäisiin ongelmien ratkaisussa. Lisäksi tavoitteiden pitäisi olla yhteisesti hahmotettuja. Johtaja ei yksin tiedä kaikkea, hänellä on henkilökuntansa osaamassa ja tekemässä. Eräänä tavoitteena voivat olla toimintaa säätelevät arvot. Arvot pitää ensin sisäistää, jonka jälkeen ne antavat voimaa organisaatiolle.

 

Työelämässä on lähes itsestään selvää, että ahkeruus vie eteenpäin. Onhan tosin ammatteja, jotka perustuvat ymmärtämiseen tai kekseliäisyyteen. Näkemys toiminnan olemuksesta ja päämääristä saattaa olla joillekin ratkaisevaa. Silti juuri ahkeruus tuo monia muita kykyjä ja ominaisuuksia.

 

Työkään ei aina riitä motivoimaan itseään ja oma motivaatio vaihtelee. Mutta omaksuttu arvo, ahkeruus, on kestävää lajia. Tämä arvo kestää motivaation vaihteluja. Ahkeruus näkyy kaikessa. Silti ei kannata olla yksinomaan ahkera, myös luovuus, kekseliäisyys, jopa innostava hulluttelu kantavat pitkänpäälle satoa.

 

Ahkeruus ei riitä yksin sikälikään, että myös tuloksia pitää syntyä. Suunnittelu, kekseliäisyys ja ahkeruus, kaikenlainen sinnikkyys ovat ne, jotka  tuovat tuloksia. Tavoitteet ovat ratkaisevia, ei pelkkä päämäärätön työnteko. Työ, joka perustuu viisaisiin ja harkittuihin tavoitteisiin, on yrityksen elämänlähde.

 

Johtajien on elettävä tosiasioiden kanssa. Kun tietää mikä on totta, on helpompi tehdä korjaavia liikkeitä. Ilman tosiasioita ja realistista mielenlaatua asioita jää tekemättä, tulee tehtyä usein elämää vaikeuttavia päätöksiä ja ratkaisut voivat usein olla puutteellisia tai suorastaan vahingollisia. Realismi edellyttää sopusointua todellisuuden kanssa. Tietäminen ja todellisuudentaju ovat edellytys tulevaisuudensuunnitelmien onnistumiselle. Haaveet ovat suunnitelmien alku, mutta päätösten tulee perustua siihen, miten asiat todellisuudessa ovat.

 

Jotta olisimme rohkeita, ahkeria, kekseliäitä ja muutenkin motivoituneita, tarvitsemme asenteisiimme jotain, joka pitää yllä näitä kestäviä ominaisuuksia. Me tarvitsemme yksinkertaisesti myönteisyyttä. Suoriutuja tarvitsee myönteisiä ajatuksia, sanoja ja malleja. Myönteisyys elämänasenteena luo monia ominaisuuksia, etenkin inspiraatiota.

 

Myönteisyys on meillä synnynnäistä. Se on koko kehityksen alulle paneva voima. Itseensä ja ideoihinsa uskova tekijä, suoriutuja, on hän, joka laittaa asioita alulle ja tekee ne valmiiksi. Sinnikäs itseensä luottaja menestyy. Menestyjät ovat hyvin usein myönteisiä. Usko, kunnioitus, maailmassa vallitsevia periaatteita kohtaan saa aikaan vääntövoimaa. Kun tekee tarvittavan työn, niin tuloksiahan tulee.

 

Jos uskot myönteisyyteen ja olet sellainen luonteeltasi, sinulla on hyvät mahdollisuudet tehdä varsin monia asioita. Ratkaisuja löytyy aina, pitää vain tutkia ja suunnitella. Kunnioita työn ja kekseliäisyyden voimaa, sillä silloin menestyksesi ja sitä kautta hyvinvointisi tulee olemaan johdonmukainen seuraus. Mitä haluat, sen saat. Mitä teet, sitä opit. Tarvitset vain myönteisyyttä aluksi ja sen jälkeen lähes kaikki on mahdollista.

 

Viisaus on tosiasioiden tunnustamista. Viisaus on kokemusta ja järkeä. Viisas tietää, milloin toimia ja milloin olla toimimatta. Hän on tasapainossa itsensä kanssa, tekee sen, mikä on tarpeen tehdä ja hän tietää milloin olosuhteet ovat häntä myöden tai vastaan. Viisaat ovat usein nöyriä ja rauhallisia, mutta valppaita. Itseluottamus mahdollistaa vaikka aloittaa uudelleen alusta, sillä me emme ole luovuttajia vaan menestyjiä.

 

On kolme asiaa ylitse muiden: ihmiset ja heidän osaamisensa, ihmisten sitoutuminen ja laatu. Yritys on sitä, mitä sen ihmisten motivaatio ja heidän osaamisensa on. Yritys ei ole muuta kuin sen osaavat ihmiset. Heidän motivoituneisuutensa ja sitoutuneisuutensa saa aikaan tuotannon ja myynnin. Tutkimus, suunnittelu, kehittäminen ja tuotteistaminen ovat kiinni motivaatiosta, osaamisesta ja sitoutuneisuudesta. Laatu on seurausta arvoista ja mittauksesta, joka tarkkailee laatua. Tähänkin tarvitaan tekevää ja osaavaa ihmistä.

 

Johtamisen täytyy saada aikaan laadun arvostamisen, sitoutumisen ja itsensä kehittämisen. Organisaatiot tarvitsevat osaajia, monenlaisia osaajia, sillä tehtäviäkin on kaikenlaisia.

 

Menestys on kiinni ajatuksista. Tarvitsemme arvoja: laadukkuus, uskollisuus, rehellisyys, ahkeruus, valppaus, myönteisyys. Tarvitsemme muitakin arvoja, kuten ihmisten hyvän kohtelun.

 

Johtaminen vaatii annoksen nöyryyttä ja toisaalta myös rohkeutta, jotka ovat yllättävän paljon samankaltaisia asioita. Työn jäljen on oltava hyvää, sen pitää sopia kokonaisuuteen. Työn täytyy olla tuottavaa. Tee parhaasi ja sen jälkeen mieti, miten voisit kehittyä ja tehdä vieläkin paremmin. Sitä opit, mitä teet.

 

Jos johtaja saa aikaan todellista sitoutumista tavoitteisiin, niin hän on todellinen johtaja. Raaka peli vaatii sitä, että tekee enemmän, parempaa ja halvemmalla.

 

Oikea tieto, oikeaan aikaan, oikealle ihmiselle - ajoissa saatu tieto mahdollistaa nopean ja hallitun riskinoton. Liike-elämä ja armeija ovat aina hyötyneet tiedosta. Toiminta edellyttää osaamista ja tietoa. Nykyään elämme tiedon ja tietämyksen maailmassa. Lisäksi organisaatiot kilpailevat ankarasti elintilasta ja menestyksestä. Laatu on tärkeä imagon takia. Lisäksi laadukkaita tuotoksia tekevä organisaatio voi olla ylpeä itsestään.

 

Sotia kautta aikojen on johdettu tiedustelulla. On tehty strategioita ja taktiikoita, on koulutettu miehistöä. Markkinatalouden laeilla toimii moni organisaatio. Vahvoille, nopeille, tietäville ja osaaville on elintilaa. Osaava on aina pärjännyt. Sattuma on harvinaista. Kekseliäisyys, osaaminen ja rohkean viisaat ratkaisut ovat aina olleet menestyksen takana. Erinomaisuuden voidaan sanoa olevan viisaan työnteon tulosta. Koulutus, kyky etsiä tietoa ovat oppimisen lähtökohta. Osaava tietää, mitä ei osaa ja yrittää oppia sen.

 

Mielenkiintoinen taito on muuttaa osaamisensa oppimateriaaliksi. Se voi olla vaikeaa aluksi, mutta nuoret kisällit tarvitsevat vanhoja mestareita. Tieto ja tietämys liikkuvat uusille sukupolville. Toisaalta tiedemaailman tutkijat kehittävät kokonaan uutta tietoa ja osaamista. Oppivaisella ja tietoa etsivällä on nykyajan muuttuvassa maailmassa vahva asema. Tulevaisuus tuo suuria muutoksia. Sopeutuva ja uutta teknologiaa hyödyntävä tulee selviytymään. Jos pysyt myönteisenä ja avoimena, teet itsellesi suuren palveluksen.

 

Etusivulle