Hyvä elämä, hyvinvointi ja oikeamielisyys

 

 

 

 

Hyvä elämä on se, mihin kaikki pyrkivät. Keinot vaihtelevat ja pyrkimystä on yhtä monenlaista kuin on pyrkijöitäkin. Hyvän elämän kaipuu on meillä kaikilla syvällä sielussa. Hyvä elämä ja siihen liittyvä onnellisuus ovat sinällään tavoittelemisen arvoisia asioita. Muut hyveet ja pyrkimykset ovat keinoja niiden saavuttamiseksi.

 

Ihminen voi menestyä monella tavalla ja jokaisen elämänalueen ollessa tasapainoisia ja kyllin hyvinvoivia ihminen voi saavuttaa onnellisuuden, joka on merkki hyvätasoisesta elämästä. Menestys ja onnellisuus, onnellisuus on menestyksen taso, joka riittää itselle, eivät vaadi paljon. Viisaat ihmiset ovat tyytyväisiä vähään, heidän rikkautensa on sisäistä laatua. Ulkoinen vauraus on yhtä työlästä saavuttaa kuin sisäinenkin, mutta sisäinen on laadultaan pysyvämpää ja onnellisuuden vaatimus.

 

Oikeamielisyys on ydinhyve. Sillä on mahdollista saada aikaan hyvinvointia. Hyvinvoinnin eräitä tärkeitä osa-alueita ovat terveys, taloudellinen varallisuus, toimivat ihmissuhteet ja ystävyys, elämän tarkoituksen löytäminen ja turvallisuus.

 

Oikeamielisyys rakentuu aika pitkälle Platonin mainitsemille perushyveille. Oikeamielisyyden kivijalkoja ovat viisaus, urhoollisuus, oikeudenmukaisuus ja ahkeruus. Jokainen mainittu jakaantuu useampaan kykyyn, hyveeseen tai ominaisuuteen.

 

Oikeamielisyys edellyttää paljon. Olen itse määritellyt sanan yhdistämään kaikki käsitteet, joita käsittelen tässä tekstissä. Jopa viisaus on oikeamielisyyden osatekijä, niin keskeinen tekijä kuin se onkin filosofiassa.

 

 

Oikeamielisyys, käsitteen merkitys

 

1         Viisaus

   

1.1   Valppaus

1.2   Myönteisyys

1.3   Osaaminen

1.4   Tieto

1.5   Nöyryys

1.6   Oppivaisuus

1.7   Avoimuus

 

2         Urhoollisuus

 

2.1   Rohkeus

2.2   Keskittyminen

2.3   Tahto

2.4   Vastuunottokyky

 

3         Oikeudenmukaisuus

 

3.1   Kohtuullisuus

3.2   Reiluus

3.3   Ymmärrys

3.4   Rehellisyys

 

4         Ahkeruus

 

4.1   Kestävyys

4.2   Toiminnanhalu

4.3   Toimintakyky

4.4   Tavoitteellisuus

      4.5  Realiteettientaju

 

 

1  Viisaus

 

Viisaus koostuu useista tekijöistä. Viisas on usein kohtalaisen älykäs. Hänellä on kokemusta ja kyky oppia kokemuksestaan. Joidenkin luonne on sellainen, että heidät helposti mieltää viisaiksi. Liian nopeita arvioita toisen viisaudesta ei pidä tehdä, sillä vaikutelma voi olla pettävä. Hyvin käyttäytyvä ei olekaan järin viisas, kun kuorta koetellaan. Viisaus edellyttää ymmärryskykyä ja sietokykyä. Rauhallisuus ja itsehillintä ovat omiaan tuottamaan viisaita ratkaisuja.

 

1.1  Valppaus

 

Ihmisten edut lankeavat ristiin ja joskus ovat toisilleen vastakkaisia. Myös muu ympäristö voi tuoda ongelmia. Tunnetaan kaksi sanontaa, jotka on hyviä perusteita olla valpas. Toinen sanoo: ”Tuli hakemaan villoja, palasi takaisin itse kerittynä.” Toinen taas sanoo: ”Ensin hänellä oli rahaa ja minulla kokemusta, nyt hänellä on kokemusta ja minulla rahaa.” Lisäksi Raamattu kehottaa: ”On oltava ovela kuin käärme ja viaton kuin kyyhkynen.” Tässä on kolme kommenttia, joiden pitäisi laittaa ajattelemaan. Valppaus monenlaisten uhkien ja myös mahdollisuuksien suhteen on suurta viisautta. Valpas tajuaa mahdollisuuden ja valpas on tarkkana ettei menettäisi hyvinvointiaan. Mahdollisuuksien hyödyntäminen on menestyksen edellytys. Uhkat voivat olla merkityksettömiä tai ne voivat pahimmillaan olla todella vaarallisia. Tiedostaminen ja tarkkuus, yleisesti siis valppaus, ovat vikkeläliikkeisessä maailmassa aikalailla keskeisiä oikeamielisyyden perustekijöitä. On tarkkaan katsottava, mihin lähtee mukaan. Toiset hankkeet ovat korvaamattomia mahdollisuuksia, toiset vaarallista harhailua.

 

1.2  Myönteisyys

 

Myönteisyys on viisaan tunnusmerkki. Hänellä on halua ja uskoa lähteä mukaan hankkeisiin ja hänen sisäinen elämänsä on parempilaatuista. Kielteisyys syö voimia ja lisäksi se kuluttaa uskoa ja motivaatiota. Myönteisyys antaa uskoa elämään, itseensä ja mahdollisuuksiinsa onnistua. Myönteisesti ajatteleva on ratkaisevalla tavalla toisenlainen ihminen kuin kielteinen. Hän on miellyttävämpi, aktiivisempi ja rohkeampi. Myönteisyys on suosittu aihe kirjallisuudessa, syyt ovat selvät. Myönteiset ovat terveempiä ja muutenkin yhteisölle monin tavoin arvokkaampia. Kielteisyys voi olla joskus arvokas ominaisuus, mutta koko elämänsä kielteisyydelle rakentava kalvaa yhteisöään. Tunnustuksen antaminen on myönteiselle helpompaa. Kielteinen voi olla tosin luotettavampi joissakin asioissa.

 

 

 

 

1.3  Osaaminen

 

Osaaminen liittyy viisauteen. Ihmissuhdetaidot, päättelytaito, kyky ennakoida ja harjoitettu intuitio ovat viisaalle ominaisia tunnusmerkkejä. Osaamisen harjoittamiseen ja kehittämiseen sijoitettu aika tuottaa korkean koron. Kykyjä on monenlaisia ja kaikki ne perustuvat jonkinlaiseen osaamiseen. Harjoitettu taito ja kyky muuttuvat automaatioiksi. Opetellessa pitää vielä ajatella ja keskittyä. Osaaminen on teknistyneessä ja sosiaalisesti organisoituneessa maailmassa korvaamaton menestystekijä. Ilman osaamista ei oikeastaan ole paljonkaan jäljellä nyky-yhteiskunnista. Jopa kastemadolla on osaamista, joka tosin on sen perintötekijöissä; se selviytyy vaivattomasti omassa elinympäristössään. Ihmiseltä vaadittava osaaminen on paljon monimutkaisempaa ja laajempaa. Ammattien eriytyminen on merkki siitä, että kokonaisosaamisvaranto on niin suuri, että yksi ihminen ei kykene hallitsemaan montaa alaa. Osaamista on olemassa monenlaista kuten taiteet, kirjallisuus, tekniikka, ihmisosaaminen ja elämäntaito. Filosofia osaamisalueena on mielenkiintoinen, muuta osaamisvarantoa täydentävä ja sitä analysoiva kyvykkyys.

 

1.4    Tieto

 

Tieto on samalla yksinkertainen asia ja varsin vaikea määriteltävä. Tieto tarkoittaa kykyä ymmärtää itseään ja ympäristöään hallitsemalla käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä. Toisaalta, mikä on tietoa ja mikä on uskomusta. Jopa uskomus, joka on tosi, on eri asia kuin tieto. Informaatio on ymmärrettyä tietoa, joka on aiheuttanut muutoksen järjestelmässä. Tiedon varassa teemme päätöksiä, se vaikuttaa ajatuskulkuumme ja ratkaisuihimme. Ajoissa saatu tieto on ratkaisevan tärkeä menestymisen kannalta. On asioita, jotka ovat tiedettävissä, niitä, joista tieto on puutteellista ja täysin tietämisen ulottumattomissa olevia asioita. Tiedän, että olen olemassa tällä hetkellä, mutta huomisen sää on arvailujen ja ennustusten varassa. Nopanheiton silmälukua ei millään voi tietää ennalta ja jos pystyisi, voittaisi monet pelit, mutta pelaamisen mielekkyys siitä tietenkin kärsisi. Tieto on se, mitä kannattaa tavoitella ja tulla taitavaksi tiedon ja varsinkin tietämyksen käsittelijäksi.

 

1.5    Nöyryys

 

Nöyryys on viisaalle tärkeä ominaisuus, se tekee viisaan. Tosiasioiden tunnustaminen tekee viisaan viisaaksi. On asiantiloja, jotka ovat vaikeasti muutettavissa ja siksi menestyäkseen kannattaa oppia elämään niiden kanssa ja peräti hyötymään niistä. Nöyrä on harkitseva. Viisas tutkii tilannetta ja suhteuttaa sen kokemuksiinsa ja analysoi sitä tietämyksensä varassa. Nöyrä ei ole nopeimmasta päästä, sillä hän ei halua tuoda itseään voimakkaasti julki. Nopeat ratkaisut ovat merkkejä aggressiivisuudesta ja jopa pöyhkeydestä. Nöyrä antaa itselleen ja toisille aikaa. Viisas on nöyrä siksi, että siitä on hänelle hyötyä, hän on oppinut käyttämään harkintaansa, jota kykyä nöyryys edesauttaa. Toisaalta nöyryys saa aikaan sinnikästä ponnistelua. Tosiasiat ovat ne, että helpolla saavutettava tulos on kaikkien saatavilla ja usein harvinainen saavutus on arvokkaampi. Nöyrä tekee työnsä tunnollisesti ja hänen saavuttamansa asiat eivät välttämättä ole kaikkien saatavilla.

 

1.6    Oppivaisuus

 

Oppiminen on tärkeää osaamisen kannalta ja ilman osaamista ei tule toimeen. Osaamiselta odotetaan yhä enemmän ja siksi on opittava nopeampaan tahtiin. Oppivainen on myönteinen, avoin ja jopa rohkea. Uudet asiat ovat ensin tuskallisen vieraita ja aiheuttavat ehkäpä ahdistustakin. Rohkeus tarttua uusiin oppimistehtäviin on viisautta. Oppivainen tutustuu asioihin ja alkaa harjoitella. Hän kuuntelee toisia ja lukee. Hän ajattelee aluksi haparoivasti uutta tehtävää, kunnes ote asiaan alkaa löytyä. Oppivaisuus on ehdoton menestystekijä nykymaailmassa. Nopeasti sopeutuvat hallitsevat järjestelmää. Ennakkoluuloton oppimisasenne ruokkii oppivaisuutta ja saa prosessin mutkattomasti käyntiin. Oppimiseen on oltava motivaatiota, sillä silloin oppimistulokset ovat hyviä. Syvällinen oppiminen vaatii aikaa ja harjoitusta. Viisas hyödyntää kokemusta, jota hänellä on. Oppiminen kokemuksen kautta on puolet ammattitaidosta.

 

1.7    Avoimuus

 

Ihmiset ovat useimmiten tekemisissä toisten ihmisten kanssa. Myös oppimistilanteet seuraavat elämässä toinen toisiaan. Avoimuus auttaa viestimään ja oppimaan. Kykyä ilmaista ajatuksiaan ja oppimistaitojaan voi kehittää. Avoimuus edellyttää ennakkoluuloisuudesta ja kaikenlaisista peloista vapautumista. Avoimuus on enimmäkseen hyvä asia, mutta siinäkin on vaaransa. On oltava varovainen, ettei puutu jonkun pyhänä pitämiin asioihin. Avoimuus on asenne ja se on myös oppimisen tulosta. Avoimuus on kokonainen elämäntapa, jota on harjoitettu ja jonka tulokset on nähty myönteisiksi. Avoimuus on rentouttavampaa kuin ilmaisemisessa noudatettu liian tiukka kuri. Toistan vielä, että tässäkin asiassa valppaus on tärkeää käytännön kannalta.

 

2          Urhoollisuus

 

Urhoollisuus on se, joka kannattaa, sillä kolkuttavalle avataan. Se on myös varsin velvoittava hyve, sillä urhoollinen kykenee vastustamaan haluaan tehdä pahojaan. Urhoollisuus on keskeinen tekijä oikeamielisen luonteessa, se tekee ihmisestä vakaan, turvallisen ja lujan. Itsehillintä kuuluu nöyryyden ja urhoollisuuden sisäistäneen ihmisen kykyihin.

 

2.1    Rohkeus

 

Rohkeutta ei ole toimia kovin ottein silloin, kun se on turvallista ja helppoa. Rohkeutta on toimia vastuuntuntoisesti silloin kun pelottaa. Toisinaan vastuuntuntoinen ja rohkea asenne johtaa siihen, että ei toimi, kun olisi pakottavaa toimia. Pelottomuus on ehkä rohkeutta sekin, mutta luokittelisin sen lähinnä tunnekylmyydeksi. Päättäväinen toiminta vaatii sitkeyttä, älyä ja rohkeutta. Varmaankin jokaisella on mukavuudenhalua, lyhytjännitteisyyttä ja ajattelemattomuutta. Silloin tulee ehkä tehneeksi jotain typerää. Tosiasiassa, jos rohkeasti ja avoimesti tarkastelee asioita, monet asiat eivät ole niin tavattoman suuria, vaan ne koetaan isompien asioiden puutteessa järisyttävinä. Luja luonne hyödyntää tietojaan ja kokemuksiaan ja siten osaa suhteuttaa asiat todellisuuteen. Rohkeus urhoollisuuden osatekijänä on sitä, että on vakaa ja luja.

 

2.2  Keskittyminen

 

Ollakseen urhoollinen on hallittava tunteensa, kuten viha, pelko ja kateus. Keskittymiskyky on tässä tärkeä osatekijä siksi, että se auttaa keskittymään olennaiseen, omaan tehtäväänsä. Jos ajattelee liikaa kaikkea, niin se kuluttaa voimia. Tyyneys ja keskittyminen kirkastavat mieleen ne asiat, jotka ovat tärkeitä ja sillä hetkellä ajankohtaisia. Tosiaankin liika vellominen ja murehtiminen tuhoavat urhoollisuuden. Keskittyminen oikeaan asiaan, sen ajatteleminen tekevät lujan ja sitä kautta ruokkivat urhoollisuutta. En tiedä voiko keskittymiskykyä harjoitella, mutta joka tapauksessa se vaatii henkisiä ponnisteluja. Joillekin keskittyminen ja asiaan tarttuminen ovat mutkattomia asioita.

 

2.3  Tahto

 

Ollakseen urhoollinen on oltava muiden kykyjen lisäksi tahtoa. Päämäärä tietoinen tahtominen on se, joka vie tosissaan eteenpäin. Tahtomiseen liittyvät tosiaan vastuuntunto, tavoitteet ja keinot. Kova tahto itsessään voi tehdä ihmisestä typerän. Tahto on energianlähde, kun tietää, mitä haluaa. Pitää harkinnalla valita, onko jotain järkeä haluta ja onko se muutenkin vastuuntuntoista. Keinot ovat tavoittelemisessa tietenkin se työkalu ja tahto auttaa käyttämään niitä. Ilman riittävää tahtotilaa ei ole motivaatiota. Toiminta ja sen onnistunut päätökseenvieminen edellyttävät voimaa eli tahtoa, motivaatiota. Tahtokaan ei ole vakaa, vaan se vaihtelee. Erikoinen ilmiö on se, että ihminen tekee kaiken mallikkaasti ja juuri kun on onnistumassa, hylkää koko projektin. Hankkeiden eri vaiheissa tarvitaan erilaisia kykyjä ja ominaisuuksia. Tahtominen ilmenee eri tavalla aloittamisessa ja hankkeiden päätösvaiheessa. Halu ja tahto onnistua ruokkii onnistumista, mutta alkuvaiheessa se on liian kaukainen motivaattori. Ehkä se on unelmointi, mikä saa asiat alkuun, pikkutarkkuus, mikä saa sen luonnistumaan ja hankkeen valmistumisen lähetessä loppuaan tarvitaan sisäistä hehkua, tahtoa paahtaa, kunnes korjaa potin. Uskon, että eri ihmiset kokevat nämä vaiheet omalla tavallaan. Tilanne on usein se, että hankkeen loppuunsaattaminen on vaikeaa puurtamista. Tässä vaiheessa tarvitaan tahtoa eli sisäistä voimaa ja lujuutta.

 

2.4    Vastuunottokyky

 

Vastuun kantaminen on tahtoa täydentävää ja sitä myös ruokkivaa henkistä toimintaa. Vastuuttomuus ja huono johtaminen on monien ongelmien taustalla. Lisäksi ongelmia aiheuttaa edellisiin liittyvä seikka, jossa ratkaistaan ja toimeenpannaan ratkaisu, erinomainen ratkaisu, joka on vastaus väärin asetettuun kysymykseen, väärään ongelmaan. Vastuuseen liittyy järjenkäyttö, toimiva tunne-elämä ja pikkutarkkuus. Vastuu on kokonaisuuden täysipainoista ymmärtämistä ja sen edun ajamista. Vastuuta ei ole mielletty oikein, jos joku joutuu kärsimään. Vastuu toisesta ihmisestä on aivan yhtä tärkeää kuin vastuun ottaminen projektin loppuunsaattamisesta. Vastuuta on monentyyppistä siis. On vastuuta ihmisistä ja asioista. Tosiasiassa vastuunottokykyinen tajuaa kokonaisuuden ja sovittaa toimintansa järkevällä tavalla. Myönnän, että vastuunkanto ei ole pelkästään hillitsevä arvo, vaan joskus tarvitaan rajujakin tempauksia, jotta asiat tulisivat kuntoon ja sujuisivat. Lähimmäisenrakkaus perustuu aika pitkälti vastuuntunteeseen.

 

3          Oikeudenmukaisuus

 

Oikeudenmukaisuudesta on eri ihmisillä eri käsityksiä. Se ei ole kostamista ja rankaisemista. Se ei ole asioiden huonompaan suuntaan viemistä. Kuvailen oikeudenmukaisuutta Platonin käsitteellä kohtuullisuus ja lisäksi rehellisyydellä, ymmärryksellä ja reiluudella. Oikeudenmukaisuus edellyttää melkoisen paljon älyn käyttöä, sillä sitä vahingoittavat tunteet ja kaikenlaiset ennakkoluulot. Oikeudenmukaisuus edellyttää tarkkuutta, suhteidentajua ja älyä. Kokemus tekee ihmisestä oikeudentuntoisen. Oikeus on yksinkertaisesti sanoen oikeutta, ei vääryyttä. Yhteisöllä on tukenaan laki ja lain henki kertomassa, mikä on oikein. Moraalitaju sanoo kenelle tahansa, milloin joku yksilö tai ryhmä on yhteisölle niin vaarallinen, että vapauksia toimia on rajoitettava. Ihmisillä on oikeutensa elää ja voida hyvin, jos tätä oikeutta rikotaan, niin on oikeudenmukaista puuttua asioiden kulkuun.

 

3.1    Kohtuullisuus

 

Kohtuullisuus tarkoittaa sopivuutta. Ei liikaa, eikä liian vähän. Ihmisellä on kauneudentaju. Tämä ymmärryksen laji auttaa tajuamaan myös, mikä on kohtuullista. Ei vesilasia kaadeta yli laitojen, mutta ei ole järkeä jättää sitä tyhjilleenkään. Kohtuullisuus vaatii ymmärrystä ja kokemusta, siitä, mikä on sopivasti. Oikeat suhteet asioiden välillä ovat kohtuullisuutta. Menestyksen tavoittelussakin kannattaa mitoittaa sopivat tavoitteet ja sopivat raamit, millä keinoilla niitä tavoitellaan. Oikeamielinen, siis tavallinen asiallisen järkevä ihminen tajuaa mikä on riittävästi. Jos ajaa itsensä huumaan asti, ei ehkä tajua mikä on sopivasti. Toisaalta kohtuulliset ihmiset eivät saavuta niin paljon kuin lennokkaammat, mutta menestyksen tavoittelullakin on jotkut mielekkäät rajansa. Historia on täynnä kohtuuttomuuksia. Diktaattorit eri maissa aivan näihin päiviin saakka ovat olleet kohtuuttomia. Se on tiennyt paljon kärsimystä. Kaupallisissa ympyröissä ajatellaan muuta kuin kohtuullisuutta ja solidaarisuutta. Vastuun kantava ja menestyvä ihminen on hyödyksi yhteisölle. Silti kannattaa pitää mielessä valppaus ja itsehillintä. Oikeudenmukaisuus ja muut hyveet velvoittavat katsomaan, miten kohtelee lähimmäisiään. Yhteiskunnallinen vastuu ja lähimmäisenrakkaus ovat varsin merkittäviä asioita. Ne mahdollistavat hyvinvoinnin ja sen hyvän, mikä siitä seuraa. Hyvän elämän.

 

3.2    Reiluus

 

Reilu ihminen toimii toisen ihmisen hyväksi. Hänellä on kestävä ja selkeä elämänfilosofia. Reiluus on tärkeämpi asia kuin rehellisyys. Rehellisyyden nimissä voidaan tehdä kaikenlaista, mutta reiluus on selkeämpi ja jotenkin ymmärrettävämpi perushyve. Reilu osaa arvostaa asioita. Reiluus liittyy jollakin tavoin henkiseen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Reilu ihminen on perillä kohtuullisista tosiasioista. Aina kun on tavannut reilun ihmisen, tuntee jollakin tavoin itsensä vapautuneemmaksi ja arvostetummaksi. Oikeamielinen, ymmärtävä ja vaikkapa huumorintajuinen ihminen osaa olla reilu toista kohtaan. Kokemuksena sellainen ihminen on niin myönteinen, että se jää mieleen. Reilu ihminen osaa käyttäytyä oikeudenmukaisesti myös kohtuuttomia, jopa pahojakin kohtaan. Reiluus on selkeä ja pätevä keino pärjätä ihmisten kanssa ja toimia yhteisöissä.

 

3.3  Ymmärrys

 

Ymmärrys liittyy todellisuuteen ja tietoon. On sanottu, että tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Tämä on esimerkki ymmärryksestä. Ymmärrys tavoittaa terävästi todellisuuden asiantiloja. Todellisuuttakin on monenlaista. Tarkoitan todellisuutta, jossa ihmiskunta on joutunut koko historiansa elämään eli kilpailua, työtä, yrittämistä, onnistumista ja menestystä. Näitä seikkoja on todellisuudessa, yrittämistä ja onnistumista. Tämä on se ympäristö, missä ymmärrys joutuu liikkumaan ja etsimään kiintopisteitä eli oivalluksia ja tietoa. Ymmärrystä tarvitaan siinä, että elämän tarkoitus ei ole sen enempää mielihyvä kuin mielipahakaan. Jalo luonne on tyyni ja hänen seurassaan on tyyniä ihmisiä. Ymmärrys tavoittaa myös sen asian, että yhteisöllä pitää olla toimintakykyä, jotta se selviytyisi. Nämä ovat esimerkkejä ymmärryksen toiminnasta niin kuin minä sen koen. Ymmärrys tavoittaa realiteetit ja kokonaisuuden. Ymmärrys auttaa myös käsittelemään tietoa eli ottamaan vastaan tiedon, arvioimaan sitä ja tarvittaessa sisäistämään sen.

 

3.4     Rehellisyys

 

Rehellisyys voidaan ymmärtää kahdella tavalla. Hankalampi tapa on se, että yksinkertaisesti sanotaan kaikki, mitä mieleen juolahtaa. Onhan se rehellistä tietyllä tavalla. Toinen tapa on se, että rehellisyyteen liitetään vastuu ja näin saadaan reiluus. Rehellisyys on tässä kuviossa vastuuntuntoista, aitoa rehellisyyttä eli suoruutta vastuuntuntoisella ja ymmärtävällä tavalla. Sanat ovat väkeviä ja teoilla saadaan aikaan kaikenlaista ikävää. Rehellisyys osana reiluutta, vastuuntuntoinen rehellisyys, on vastalääke moniin ongelmiin. Se pakottaa suoriutumaan asioista paremman ja usein helpomman tien kautta. Rehellinen ihminen on siunaus yhteisölleen. Hän tekee tehtävänsä ja tarvittaessa auttaa toisiakin ja tyytyy siihen. Rehellisyys auttaa myös korjaamaan virheet ajoissa. Niiden havaitseminen ja korjaaminen on suurta viisautta ja oikeamielisyyttä. Virheiden korjaaminen ajoissa on pieni ja huomaamaton teko, mutta myöhempien tapahtumien kannalta se voi olla arvaamattoman tärkeää.

 

 

 

4          Ahkeruus

 

Ahkeruus on omituinen asia. Ihminen pyrkii henkiseen tasapainoon koko elämänsä. Tämän tasapainon saavuttamiseksi hän tekee vaikka mitä. Silti yhteiskunta on täynnä toimeliaisuutta. Joitakin omat tehtävät miellyttävät ja kiinnostavat, jotkut kokevat tekemisen ja työn pitkästyttäväksi, uuvuttavaksi tai ärsyttäväksi. Ihmisen psyyke on tasapainoon pyrkimisen ja välttämättömän työn ja toiminnan ristipaineessa. Toimeentulo on hankittava, jos et sitä itse hanki, jonkun on se kuitenkin hankittava. Ilmeisesti nykyaikainen yhteiskunta ei selviäisi ilman työtä. Tarvitaan oppimista, innovatiivisuutta, ahkeruutta, vastuunkantamista ja jonkinlainen toimiva taloudellinen järjestelmä, jotta yhteiskunta raksuttaisi eteenpäin. Oikeamielinen ihminen tässä ympäristössä on halukas ottamaan osaa. Sen voi tehdä monella tavalla.

 

4.1    Kestävyys

 

Tavoitteiden asettaminen ja sisäisten palkkioiden kytkeminen niiden saavuttamiseen on kestävän toiminnan edellytyksiä. Pyyteetön ahertaminen sekin perustuu sisäisille palkkioille. Työ ilman mitään palkkiota ja mielihyvää on osa, jota on vaikea kantaa. Kestävyys on pitkäaikaista motivaatiota. Tämä on yksi harvoja keinoja saavuttaa todellista menestystä ja hyötyä myös ympäröivälle yhteisölle. Kestävyys edellyttää väliaikaisten vastoinkäymisten voittamista ylimääräisillä henkisillä voimavaroilla. Kuulin sanottavan kerran eräästä työstä, jossa piti olla paljon jaloillaan: ”Kyllä ne jalat kestää, kun niiden on pakko kestää.” Harjaantuminen tuo tarvittavia kykyjä niin henkisesti kuin fyysisestikin. Liiallinen vaatiminen ei ole hyvästä, eikä oikeamielinen ihminen niin teekään. Pitkäaikainen, kestävyyttä vaativa ponnistelu on sama asia kuin kestävyysjuoksu. Voisi luulla, että ei siinä paljon tarvitse ymmärtää, mutta asia onkin juuri päinvastoin. Pitkäaikaisessa, kestävyyttä vaativassa hankkeessa on jaettava voimansa oikein ja säästettävä voimia vielä kovaan loppukiriin. Kestävyys on pitkälti henkinen ominaisuus.

 

4.2    Toiminnanhalu

 

Toiminnanhalu on aika pitkälle sama asia motivaatio. Toiminnalla on oltava suunta, jos aikoo saavuttaa jotain. Jos ei tiedä minne on menossa, toiminnanhalu on vain henkilökohtainen kiusa, olisihan helpompaa ottaa rennosti. Toiminnanhalu on eteenpäin ajava voima, palkkion toivo on tavoitteeseen vetävä voima. Ihmisen henkinen tasapaino on omituisesti kytköksissä toimintaan. Pelkkä lepo ei kauan miellytä, vaikka silloinhan on eräänlaisessa tasapainossa. Motivaatio ajaa liikkeelle tai työstä suoriutumisen pakko vetää perässään. Toiminta kokonaisuutena on selviytymisen ehto. Halu tehdä jotain hyödyllistä, harrastuksetkin ovat varsin hyödyllisiä, tuottaa ahkeruutta. Toiminnalla voi olla muitakin syitä kuin ilmeisen tavoitteen saavuttaminen. Toimet tuottavat mielentiloja, tunteita ja kehittymistä. Jokin toiminta voi olla yksinkertaista ja sen tavoitteet ovat vaatimattomia, mutta tekemisenä se kehittää tai rentouttaa. Oluen juomisen arvoa harva kiistää ja varmaan tiskaaminenkin voi olla hengenmaailman kannalta hyödyllistä harjoitusta.

 

4.3    Toimintakyky

 

Kyky toimia edellyttää riittävää terveyttä, riittävää osaamista, motivaatiota ja ympäristöä välineineen ja tavoitteineen missä toimia. Toimintakyky on henkilökohtaista varallisuutta jo sinällään ja se tuo tullessaan usein taloudellistakin hyvää. Oikeamielinen ihminen ollessaan toimintakykyinen myös hyödyntää taitojaan. Tähän on syytä itsensä takia ja yhteisön takia, jossa elää. Toimintakykyä on kyky toimia tarkoituksenmukaisesti. Yhteisö voi olla kyvytön toimimaan tarkoituksenmukaisesti esimerkiksi huonojen ihmissuhteiden vuoksi. Silloin motivaatio on heikko, tuotokset huonolaatuisia ja viestintä ei toimi. Kyky toimia on ihan hyvä syy toimintaan. Laadukas työnjälki on kunniaksi sille, joka kykenee sitä tekemään. Osaaminen jollakin alalla on merkittävää aivan kansallisellakin tasolla. Maat ja niiden eri alueet ovat usein profiloituneet jonkin asian osaamisen kautta. Osaamisen hyödyntäminen toiminnalla on tuonut monenlaista hyvinvointia alueelle. Toimintakykyyn liittyvä osaaminen on kehitettävissä koulutuksen ja omakohtaisen opiskelun ja harjoittelun kautta. Toimintakykyyn sijoitetut varat tuottavat usein itsensä takaisin välittömästi tai pidemmän ajan kuluessa välillisesti.

 

4.4    Tavoitteellisuus

 

Ahkeruus ja sen hyödyntäminen koituu tuloksekkaaksi tavoitteellisuutta hyödyntämällä. Tavoitteita on maailma täynnä. Ulkoisia syitä, sisäisiä syitä ja oheisena hyvänä koituvia etuja on lukuisia. Tavoite liittyy siihen, että on syy saada jokin asia valmiiksi. Jos haluaa päteväksi jollakin elämänalueella, kannattaa laatia tavoitteita, aluksi pienempiä ja sitten laajempia. Ihminen oppii sitä, mitä hän tekee. Tavoitteiden suuntainen toiminta harjoittaa kykyjä monella tavalla. Aluksi tavoite on etäinen, mutta kohtapa alkaa jo osata vähän ja sitten tavoite alkaa toteutua vauhdikkaammin. Monenlaisia kykyjä kannattaa kehittää. Harrastuksen voi valita läheltä omaa alaansa tai jos on ennakkoluuloton, voi ottaa jonkun aivan uuden harrastuksen, joka ei olekaan osa ammattitaitoa. Kaikenlaiselle osaamiselle on kysyntää, markkinoita on moneksi.

 

4.5    Realiteettien taju

 

Oikeamielinen ihminen ahkeruutta harjoittaessaan ottaa huomioon useita asioita. Toiminnan monet oheisilmiöt ja seuraukset voivat vaikuttaa moneen seikkaan. Vahingon tekemisestä tulee vahinkoa ja mielenkiintoinen puoli asiassa on se, että ennen pitkää siitä koituu itselleenkin ongelmia. Sanotut sanat kiertävät ympäriinsä ja sopii katsoa, ettei tahraa omaa mainettaan puhuessaan jotain toisesta. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon luottamus. Liian usein pettymyksiä tuottavat ihmiset menettävät luottamuksensa. Turhan suuret hankkeet ovat merkkejä realiteettien tajun pettämisestä. Omaan elämäänsä voi vaikuttaa tiettyyn rajaan saakka, sitä ei kannata yrittää kontrolloida liikaa. Yhteisöstään ihminen on kuitenkin riippuvainen. Hyväntahtoinen ihminen suhteuttaa tekemisensä omaan kulttuuriinsa ja oman yhteisönsä ehtoihin.

 

 

 

Etusivulle