Gandhi ja hengen voima

 

 

 

 

Eurooppalaisten vaikutusvallan kasvu Intiassa alkoi 1498 Vasco da Gaman löydettyä meritien sinne. Kohta maan rikkauksia olivat kahmimassa portugalilaiset, englantilaiset ja ranskalaiset. 1755–1763 käytiin Ranskan ja Englannin välillä siirtomaasota. Englantilaiset voittivat ja lujittivat asemansa alueen isäntinä.

 

Vuonna 1600 englantilaisten Itä-Intian kauppaseura sai Intiassa täydet valtuudet. Tämä merkitsi valloituksia ja uudistuksia. Nämä ja lisäksi piittaamattomuus intialaisten uskonnollisista käsityksistä aiheuttivat rajun Sepoy-kapinan 1857–1859. Kapinan kukistuttua Intia julistettiin Iso-Britannian hallitsijan siirtomaaksi.

 

1900-luvun alussa kansallinen liikehdintä laajeni hindujen poliittiseksi liikkeeksi. Liikkeen johtajaksi nousi Mohandas Gandhi, joka suositti toimintaohjeeksi pidättäytymistä yhteistyöstä brittien kanssa. Gandhi ja Nehru vastustivat osallistumista Toiseen Maailmansotaan ja joutuivat tämän vuoksi vankilaan. 1947 Intia itsenäistyi ja jakautui hindulaiseen Intiaan ja muhamettilaiseen Pakistaniin.

 

Mohandas Karamchand Gandhi eli vuosina 1869–1948. Hän oli intialainen kansanjohtaja ja koulutukseltaan englannissa tutkinnon opiskellut lakimies. 1893 hän ajoi intialaisten oikeuksia Etelä-Afrikassa. Hän kehitti opin, jonka mukaan luovutaan väkivallasta ajettaessa omaa ja oman kansan etua. Käsite satyagraha tarkoittaa väkivallasta luopumista. Toimintansa vuoksi Gandhi vangittiin ensimmäistä kertaa vuonna 1908. Hän muutti Intiaan 1914 ja jatkoi oppinsa mukaista väkivallattomuutta ja kieltäytymistä yhteistyöstä brittiläisten siirtomaavaltiaiden kanssa. Vaikka Gandhi oli ujo, hän toimi johdonmukaisesti ja rohkeasti. Tämän vuoksi hän sai istua aika ajoin vankilassa. 1920 käynnistyi maanlaajuinen yhteistyöstä kieltäytymiskampanja ja vastaavia operaatioita seurasi jatkossakin. 1947 britit luopuivat siirtomaastaan ja tämä itsenäistyi. Gandhi yritti turhaan estää väkivaltaisuuksia hindujen ja muhamettilaisten välillä. Äärihindu murhasi hänet 1948.

 

 

 

Gandhin ajatuksia:

 

Satyagrahi luopuu pelosta ja ahneudesta. Hän tavoittelee totuutta ja vapautta väkivallattomuudella.

 

Meidän tulee säilyttää mielessämme ymmärrys ja karkottaa mielestämme epäsuotavat ajatukset.

 

Ahimsan eli väkivallattomuuden periaatetta loukkaavat kaikki ilkeät ajatukset, liiallinen kiire, valheet, viha ja pahan toivominen muille.

 

Rakastakaa lähimmäistänne, mutta rakastakaa myös sortajaanne. Vaikkette tekisi hänen kanssaan yhteistyötä, älkää myöskään saattako häntä sietämättömään ja nöyryyttävään tilanteeseen.

 

Jos jokainen tyytyisi omistamaan vain sen, mitä tarvitsee, kukaan ei kärsisi puutetta ja kaikki eläisivät tyytyväisinä.

 

Jos omaa todellista tietoa, ei koe tarvetta ylpeillä sillä.

 

Satyagraha eli totuuden ja väkivallattomuuden tie ei tunne tappioita.

 

On ehdottoman tärkeää, että rohkaisemme kaikkia täydelliseen ajatuksen vapauteen.

 

Väkivallasta kieltäytyjä yrittää aina voittaa pahan hyvällä, vihan rakkaudella, vääryyden totuudella ja väkivallan siitä kieltäytymisellä.

 

Pahantekijä ja pahuus ovat eri asioita. Pahantekijän voi onnistua parantamaan rakkaudella.

 

Hyveeni ovat totuus ja väkivallan tekojen välttäminen.

 

Erehdyksensä on kyettävä tunnustamaan.

 

Haluan, että kaikkien maiden sivistystuulahdukset puhaltavat vapaasti kotiini, mutta en salli sitä, että ne puhaltaisivat minut kumoon.

 

Minun uskonnossani on sijaa pienimmillekin.

 

En ole koskaan pitänyt imarteluista enkä kunnianimistä.

 

Näennäisesti erilaiset totuudet ovat kuin lukemattomat erilaisilta näyttävät lehdet, jotka ovat samassa puussa.

 

 

Etusivulle