Apinateorian dynaamisuuskurssin luentomateriaali

 

 

 

 

Apina tarkkailee olosuhteita. Hän tarkkailee oksistoa, muuta laumaa ja havaitsee petojen liikkeet. Apina asettaa tietyt asiat tärkeysjärjestyksessä etusijalle. Hän kykenee joustavuuteen.

 

Apina ei ole aina täysi apina, vaan hän on myös muutosherkkä. Hän seurailee olosuhteiden muutoksia ja elää niiden mukaan. Kulloisenkin tärkeysjärjestyksen sanelee banaanien löytämisen korkea periaate.

 

Apina tietää kykynsä. On eri asia olla ketterä oksistossa kuin olla taitava pähkinän avaaja.

 

Selviytyvä karvapää on valpas ja nopea. Sillä on kykyjä pelastautua ja myös kykyjä ryhtyä toimiin, kun muuttuvat tilanteet sitä vaativat.

 

Menestyvän apinan loikat osuvat kohdalleen. Se ei ota kohtuuttomia riskejä, mutta on luja kiipeilijä ja riippuja, kun se on tarpeen.

 

Karvakintun koko elämä on yhtä ketteryysharjoitusta. Siksi se tulee taitavaksi liikkujaksi ja koko lauma arvostaa apinaa, joka liaaneja käyttäen taitavasti liikkuu.

 

Kunnon apina tajuaa kerrasta. Sen ei tarvitse saada kahta selkäsaunaa eikä pudota kahdesti oksalta. Se pohtii kokemuksiaan ja on näppärä oppimaan.

 

Tarkka katse ja herkät korvat kertovat karvakintulle missä mennään. Se tajuaa selkeästi ja nopeasti. Se välttää turmion, kun tekee tarkat varoittavat havainnot käärmeestä.

 

Luja luonne pitää karvapään banaaneissa ja sisu antaa sille statusta.

 

Apina etsii muurahaispesiä ja pulskia matoja. Utelias luonne antaa sille kilpailuetua ja sen ei tarvitse makoilla nälissään.

 

Vanha apina on nähnyt monta ovelaa petoa, siksi se ei usko jokaiseen jekkuun.

 

Taitavalla yhteistyöllä apinalauma löytää banaanitertut ja karkottaa pedot.

 

Nuori ja voimakas apina on nopea ja siksi se välttää petojen ansat ja saa rosvottua parhaat linnunpesät.

 

Nuori apina ei töni vanhempaa johtaja-apinaa, sillä sen kokemus ja taidot varjelevat muuta laumaa. Emerituskarvapää tietää, miten pähkinät avataan ja siitä hyötyy koko lauma.

 

Pieni apinanvintiö vie toisen kovakuoriaiset, sillä se on ketterä. Isommat apinat suhtautuvat niihin ymmärtäväisesti.

 

Hyvä apina tuntee toisten apinoiden tavat, mutta pyrkii silti olemaan rehellinen. Rehellinen apina saa toiset mölypäät luottamaan itseensä ja sille annetut banaanit ja madot ovat arvokkaita lahjoja.

 

Terävä apina tuntee tosiasiat ja elää niiden mukaan. Se laskelmoi hyötynsä eikä anna pudottaa itseään oksalta.

 

Kovapäinen apina uhmaa isompiaan ja saa selkäänsä aika ajoin. Nokkela apina elää laumassa ja hyötyy sen moninaisuudesta.

 

Älykäs apina ei murehdi kaatosadetta, vaan käyttää aikansa oksien ja liaanien tutkimiseen. Hyvällä säällä se on valmis kulkemaan parhaiksi katsomiinsa kovakuoriaisapajiin.

 

Apinajohtaja palkitsee uskollisimmat seuraajansa jakelemalla näille päärynöitä ja persikoita. Laumanjohtaja tuntee väkensä ja tietää näiden arvon omalle asemallensa.

 

Vanha apina ei suuresti murehdi, mutta tietää, että sen on koko ajan oltava valmis taistelemaan hengestään. Vanha kunnon karvakinttu tuntee viidakon lait.

 

Hullu apina hajottaa laumaa ja siksi laumanjohtaja punoo juonia sen taltuttamiseksi.

 

Sateenjälkeinen päivänpaiste saa trooppisen metsän hehkumaan lämpöä. Tällöin asukit asettuvat mukavaan oksanhaaraan heiluttelemaan varpaitaan.

 

Kiipeiltyään ja vaelleltuaan päivän apina menee mukavalle oksalle ja antaa linnun laulun tuudittaa itsensä uneen. Lepääminen antaa voimia taaperrella seuraavana päivänä uusien muurahaispesien toivossa.

 

 

 

Etusivulle