Adam Smith - talouden

uudet tuulet

 

 

 

 

 

 

Adam Smith henkilönä

 

Smith oli skotlantilainen filosofi. Hän syntyi 1723 ja kuoli 1790. Hänen alojaan olivat moraalifilosofia, oikeusfilosofia, logiikka, politiikka ja teologia. Hän kävi matkalla Ranskassa opetustehtävissä, jolloin hän tapasi fysiokratian edustajia ja aikakauden merkittäviä valistusmiehiä, mm. Voltairen.

 

Adam Smith oli tunnettu moraalifilosofian alalla ja hän oli professori Glasgowin yliopistossa. Laajaa julkisuutta hän sai teoksellaan Kansojen varallisuus. Nykyään hänen sanotaan olevan modernin taloustieteen kantaisä.

 

 

Työnjako

 

Hänen oppinsa mukaan materiaali saa arvoa, kun sen muokkaamiseen sijoitetaan työtä. Tämä työ on jaettu osiin, jonka eri tekijät tekevät peräkkäisissä vaiheissa. Työnjako tarkoittaa tehokkuutta, erikoistumista ja harjaantumista. Tosin tällöin työ voi muodostua sisältököyhäksi ja ajan mittaan tylsistyttäväksi. Joka tapauksessa työnjako ja erikoistuminen tuovat huomattavaa tehokkuutta, joten tämä työn organisoinnin malli on säilynyt meidän päiviimme. Tänä päivänä automaatio suorittaa perustehtäviä ja ihminen yleisempiä ja luovempia tehtäviä ja valvontaa.

 

 

Markkinoiden näkymätön käsi

 

Talouden mielenkiintoinen toimintaperiaate on, että kun jokainen tiettyjen sääntöjen puitteissa kerää itselleen mahdollisimman paljon varallisuutta oman työnsä tuloksena ja kuluttaa tätä varallisuutta, koko talous voi hyvin. Oma etu on jokaisen etu pitkällä aikavälillä. Tämä sääntö vaatii muutaman perusteen: hinnan, tehokkuuden, markkinat ja ahneuden. Ahne yksilö tekee laadukasta työtä tehokkaasti, jolloin tuote on hyvä ja halpa. Hän saa myytyä sen markkinoilla kaikille osapuolille sopivaan hintaan. Ostaja saa tarvitsemansa hyödykkeen ja myyjä/tuottaja työstään korvauksen. Kaupassa kaikki saavat mitä haluavat. Markkinat ohjaavat talouden toimintaa, vaikka eivät ole mikään täydellinen näkymätön kontrollikoneisto.

 

 

Merkantilismin kritiikki

 

Merkantilismin mukaan maahan tuli saada runsaasti jalometalleja. Näitä hankittiin siirtomaista. Merkantilismin mukaan valtion on voimakkaasti puututtava ulkomaankauppaan ja muutenkin koko maan taloudellista toimintaa oli holhottava pikkutarkoin määräyksin. Suurella viennillä ja pienellä tuonnilla oli mahdollista kasvattaa jalometallivarastoja. Ilmeisesti idea oli, että kun varallisuutta oli paljon, maan oli mahdollista varustaa suuri armeija ja hallitsijan saada sen seurauksena enemmän valtaa. Tätä vaikuttamista maan talouteen Adam Smith kritisoi. Merkantilistinen talouspolitiikka estää tuotannon ja hyvinvoinnin kasvua.

 

 

Varallisuuden perustana on työ

 

Taloudellinen kasvu tuo talouteen aktiivisuutta. Silloin palkkatyötä on enemmän ja palkat parempia. Tarpeita vastaavia hyödykkeitä on enemmän. Voidaan kuvitella maailma ilman taloudellista kasvua. Silloin osa tuotannontekijöistä jäisi hyödyntämättä. Osa investoiduista pääomista menee kone- ja laitekannan uudistamiseen ja osa toiminnan laajentamiseen. Smithin aikana ei tiedetty mitään nykyaikaisesta teknologiasta, mutta tajuttiin taloudellisen kasvun tarpeellisuus.

 

Pääoma on ideoiden ja osaamisen ohella tekijä, joka mahdollistaa hyödykkeiden tuottamisen. Smith ei laskenut palveluksia tuotantoon, sillä ne eivät olleet samalla tavalla konkreettisia kuin tavarat. Nykyään palveluksilla on tarpeellisen taloudellisen toiminnan arvo, joka niille oikeudella kuuluukin. Koulutus on tärkeää palvelua, jonka arvoa on vaikea edes määritellä. Smith painotti taloudellista kasvua ja ennen kaikkea työnjaon merkitystä kasvun lähteenä. Työntekoa organisoimalla saatiin aikaan tehokkuutta, josta koitui hyötyä jokaiselle.

 

 

 

Hinnanmuodostusoppi

 

Tuotteen hinta voidaan määrätä eri periaatteilla. Se voidaan asettaa korkealle, jotta saadaan suuri voitto ja tuotteelle kalliin ja laadukkaan leima. Kuitenkin tuotteen hintaa määrättäessä tulee ottaa kilpailijat huomioon. Adam Smithin mielestä, siis ajalla, jolloin ei ollut nykyaikaista teknologiaa tuotteen hinnan tuli määräytyä sen tuotantokustannusten mukaan. Tuotantokustannukset määräytyivät siihen käytetyn työn mukaan. Tämä oli sen aikaisena ajatuksena kestävä, sillä se ajatteli kohtuutta, ostajien maksuvalmiutta ja tosiasiassa talouden toimivuutta.

 

 

 

Liberalismi

 

Adam Smithin mukaan valtion ei tule puuttua talouden toimintaan. Poikkeuksia ovat maan ulkoinen turvallisuus, sisäisen järjestyksen ylläpitäminen ja tietyt yksityiselle yritteliäisyydelle kannattamattomien hyödykkeiden tuottaminen.

 

Smith ei pitänyt liberalismia ehdottomana opinkappaleena, vaan oikeasuuntaisena lähtökohtana. Taloudellinen vapaus tarkoittaa tehokasta tavaroiden ja palvelujen tuotantoa niin, että ne ovat tarpeen mukaisia, hinnaltaan edullisia ja niitä on riittävästi. Kaupankäynti ei ole ammattikiltojen tai valtion sääntelemää, vaan tapahtuu vapailla markkinoilla. Ulkomaankauppa olisi yhtäläisesti vapaata, hän ei kannattanut tulleja. Tästä virisi vapaakauppa-aate 1800-luvulla.

 

 

 

Löysin kirjallisuudesta seuraavanlaisia ajatuksia Smithistä:

 

Kaupallista, markkinoiden säätelemää yhteiskuntaa hän ylistää sivilisaation suureksi saavutukseksi.

 

Sivilisaation synnyttämissä yhä uusissa tarpeissa hän näkee maaperän, josta versovat rikkaammat ja vaihtelevammat elämänmuodot ja itsensä ihmisen monitaitoisuus

 

Ihminen kykenee luontaiseen hyväntahtoisuuteen, mutta myös egoismiin. Egoismi on luonnollinen, itsesäilytyspyrkimykseen liittyvä tunne.

 

 

 

 

 Etusivulle