LUOKKA: Matelijat (Reptiliat)
LAHKO: Suomumatelijat (Squamata)
ALALAHKO: Käärmeet (Serpentes)
HEIMO: Jättiläiskäärmeet (Boidae)
ALAHEIMO: Boat (Boinae)
LAJI: Constrictor
ELINIKÄ: 20 - 30 vuotta
PITUUS: 0,5m - 4m
RAVINTO: Pienet nisäkkäät ja linnut

LUONNE
Kuningasboa on yleensä hyvin rauhallinen käärme ja ne tottuvat käsittelyynsä melko hyvin. Kuningasboat hyökkäävät harvoin ihmisen kimppuun. Vaaratekijän tulessa se sähisee kita ammollaan. Aikuiset käärmeet eivät häiriinny liikkeistä ympärillään. Kosteaan paikkaan boat hakeutuvat nahanluonnin aikaan, mutta yleensä ne saattavat lökötellä näkyvillä vaikka kuinka kauan. Yleensä pienimmät boat ovat arempia kuin isommat, siksi ne viettävät enemmän aikaa piilossa. Kuningasboat ovat hämäräaktiivisia ja ne lähtevät liikkeelle valojen sammuttua terraariosta.

LEVINNEISYYS
Kuningasboan laaja levinneisyysalue kattaa melkein koko Etelä- ja Väli-Amerikan, sekä saarilajeilla St. Lucian, Sabogan, Dominican ja Pienet-Antillit. Levinneisyysalueeseen kuuluu monenlaisia toisistaan hyvinkin paljon poikkeavia olosuhteita. Sademetsissä vallitsee erittäin tasaiset olot, kun taas savannimetsissä kosteusvaihtelut ovat suuria. Levinneisyysalueen pohjois- ja eteläosissa taas lämpötilavaihtelut ovat suurempia. Kuningasboat elävät useasti maassa, mutta sellaisilla alueilla, joissa on paljon puita, ne kiipeilevät myös paljon ja viettävät aikaansa korkeallakin puissa. Boia tavataan myös monesti ihmisasutuksen lähistöltä sekä jokien rannoilta.

ALA-LAJIT
Boa constrictor eli kuningasboa jaetaan useampaan alalajiin, joiden tunnistus ja nimeäminen on melko epäselvää. Eri lähteiden mukaan alalajeja on viidestä seitsemään. Mannerlajeihin kuuluvat Boa constrictor constrictor, B. c. imperator, B. c. amarali, B. c. Occidentalis sekä saarilajeihin B. c. nebulosus, B. c. orphias, B. c. Sabogae.

Kuningasboan alalajien tunnistaminen on erittäin vaikeata, koska alalajin sisällä kuvioinnin ja hännän värin vaihtelut ovat todella suuria. Saman alalajin edustajilla esiintyy hyvin erilaisia satulakuviointeja, ja joillain yksilöillä saattaa hännän väri olla punainen ja toisilla taas ei. Tämän vuoksi ulkonäön perusteella onkin melko vaikeata määrittää, mihin alalajiin käärme kuuluu, ellei tiedetä tarkkaan sen keräyspaikkaa. Saarilajien alalajin määritys on helpompaa. Myös B. c. occidenntalis on helpompi erottaa muista alalajeista, koska sen perusväritys on selvästi tummempi.

RUOKA
Boat syövät pääasiassa nisäkkäitä, mutta myös lintuja. Ruokalistalle luonnossa kuuluvat mm. opossumit, rotat,oravat ja mungot, sekä matelijat, kuten iguaanit ja jopa nuoret krokotiilit. Boa on myrkytön kuristajakäärme, joka siis tappaa saaliinsa kuristamalla. Terraario-oloissa elävälle Boalle tarjotaan sopivaa ruokaa kokoonsa nähden. Pienet boat syövät hiiriä ja aikuiselle voi antaa suuria rottia, marsuja, kaneja tai kanoja. Sopiva ruokaeläin on kutakuinkin yhtä paksu, kuin käärmeen paksuin kohta.

RUOKINTA
Yleensä kuningasboat ovat hyviä syömäreitä ja harvoin kieltäytyvät ruoasta (totta kai ne myös paastoavat silloin tällöin). Nuoria boia ruokitaan 5–7 päivän välein, ja aikuisille sopiva ruokintaväli on kahdesta viikosta aina kuukauteen asti. Suomen eläinsuojelulainsäädännössä on kielletty elävien jyrsijöiden tarjoaminen saaliiksi käärmeelle. Rotat/marsut/kanit voivat joskus purra käärmettä pahastikkin, ennen kuin käärme tappaa ne. Eläinkaupoista ja kasvattajilta voi ostaa pakastettuna näitä kyseisiä ruokaeläimiä.
Pakasteen täytyy olla täysin sulanut ennen käärmeen ruokintaa. Koska kuningasboat ovat ahneita käärmeitä, kannattaa niitä syöttää erillisessä ruokintaboksissa ja pitkillä pinseteillä jotta vahingoilta säästyttäisiin. Käärme tarraa helposti vahingossa myös liikkuvaan käteen joka haisee saaliille.

KASVU JA RUUMIINRAKENNE
Boan kasvuvauhti on suoraan riippuvainen sen ruokinnan määrästä. Naaras boat kasvavat suuremmiksi ja nopeammin kuin urokset. Kuningasboa on ruumiinrakenteeltaan paksu ja aikuisena sen häntä on lyhyt vartaloon nähden. Kuningasboan pää levenee silmien takaa, ja pää erottuu selvästi vartalosta ohuemmalla kaulalla. Pohjaväri on yleensä harmaa tai vaaleanruskea joskus myös vaaleanpunertava. Selkäpuolella boalla on tummia satulakuvioita, joiden koko ja muoto vaihtelevat paljon. Käärmeen päästä löytyy myös tummempaa väritystä sivuilta sekä päälaelta. Satuloiden väritys tummenee yleensä kohti käärmeen häntäpäätä ja osalla boista väritys muuttuu häntäpäässä punaisemmaksi (red tail). Koiras ja naaras eroavat toisistaan kokonsa puolesta, ja lisäksi koiras-boilla on suuremmat kynnet kloakan aukon molemmilla puolilla. Nämä kynnet ovat jäänteet jaloista.

LISÄÄNTYMINEN
Boaa on viljelty jo vuosia terraario-oloissa. Käärmeet tarvitsevat n. 6-12 viikon talvilepojakson 12-18oC:ssa ennen lisääntymistään. Sammuta siis lämpölamppu/lämpömatto ja vie käärmeet viileämpään paikkaan. Huomioi kuitenkin lämpötilan hidas lasku ja tasaisuus talvilevon aikana. Tällöin pitää myös vähentää ruokintaa. Boat synnyttävät kerralla 15-40 elävää poikasta. Käärmeet saavuttavat sukukypsyyden noin kolmen vuoden iässä. Suomessakin on jo syntynyt useampia poikueita.

POIKASET
Kuningasboa synnyttää eläviä poikasia, jotka pituudeltaan ovat n. 40 - 50 cm.
Poikasia syntyy kerrallaan noin 15-60 kpl.

TAKAISIN