TERVETULOA VELI POHJOLAISEN KOTISIVUILLE
Kotisivuni poistuvat tästä osoitteesta ja ovat käytettävissä uudessa osoitteessa
http://velipohjolainen.nettisivu.org
Sivujen tarkoituksena on esitellä kirjoittamani ja
kustantamani sukukirja.
Kahden keskisuuren suvun sukuhistorian mahduttaminen yhteen sukukirjaan on
aika harvinaista, joskaan ei ainutlaatuista. Tässä sukukirjassa ”Karttulan
Pohjolaisia ja Pielaveden Hujasia” molemmat suvut, sekä Pohjolaiset että
Hujaset, ovat samassa teoksessa.
Isäni Pekka Pohjolaisen ja äitini Senja Pohjolaisen (os. Hujanen)
syntymästä tuli vuonna 2005 kuluneeksi 100 vuotta. Aluksi tavoitteenani oli
tehdä kirja heidän 100-vuotissyntymäpäivänsä ja heidän elämäntyönsä
kunniaksi. Olin yhteydessä lähisukulaisiini saadakseni tietoja heistä
ja heidän perheistään. Totesin pian, että suvun kiinnostus kirjaa kohtaan
oli suuri ja kirjan tekemiselle selkeä tarve. Molempia sukuja on tutkittu,
mutta vastaavaa, nykypäivään asti ulottuvaa teosta ei ole julkaistu. Monet
sukulaiseni kannustivat ja olivat valmiita auttamaan tietojen hankinnassa.
Useat olivat valmiita jopa kirjoittamaan läheisistään, rakkaistaan, isistään
ja äideistään. Vähitellen kirjan sisältö laajentui kahta sukua käsittäväksi
sukukirjaksi.
Kirja sisältää noin 3100 henkilön tiedot ja yli 700 sukutaulua, joista
selviää kunkin perheen ja perheenjäsenen sukutausta. Kirjan pääkohteena ovat Karttulassa asuneet Pohjolaiset ja Pielavedellä asuneet Hujaset sekä heidän
jälkipolvensa.
Tietoja kerätessäni olen tutustunut lukuisiin miellyttäviin ja
ihastuttaviin sukulaisiini. He ovat jaksaneet innostaa hankkeessani, josta
haluan osoittaa heille suuret kiitokset. Joskus illat ja yöt ovat tuntuneet
pitkiltä tietokoneen, kirjojen ja lähdemateriaalin ääressä. Useat viikonloput ovat kuluneet
kirjastossa mikrofilmattujen kirkonkirjojen parissa, mutta lopputulos korvaa
vaivan. Satojen ja taas satojen tuntien työ ei ole mennyt hukkaan. Tämä
kirja auttaa meitä jokaista hahmottamaan ja sijoittamaan itsensä omalle
paikalleen sukupolviemme ketjussa.
Kirjassani olen käsitellyt molempien sukujen elämää useiden satojen
vuosien ajalta ja saanut eri henkilöistä kertovien tarinoiden kautta
muistiin paljon katoavaa sukuhistoriaa. Tämä olkoon osaltani kunnianosoitus
heille ja heidän elämäntyölleen.
Kirjan tavoitteena oli kerätä talteen arvokasta sukujemme historiaa, eikä
sukutaulujen tekemisessä ole pyritty täydelliseen tieteellisyyteen.
Aineiston laajuuden takia kaikkien sukutauluissa mainittujen tietojen
oikeellisuutta ei ole pystytty tarkistamaan alkuperäislähteistä.
Osan sukutaulujen tiedoista, pääasiassa 1900-luvun osalta, sukulaiset ja
omaiset ovat minulle välittäneet, joten näiden tietojen osalta, tietojen
oikeellisuus on suurilta osin tietojen luovuttajien vastuulla. Pääosa
kuitenkin perustuu asiakirjoihin. Kirjan sisältämät tekstit ovat eri
henkilöiden kertomuksiin ja muistikuviin pohjautuvia. Kirjassa on verrattain
kattava yhteenveto Pohjolaisen ja Hujasen suvuista ja niiden historiasta
noin 400 vuoden ajalta. Kirja sisältää 14 sukupolvea, jotka ovat omalta
osaltaan vaikuttaneet elämäämme. Näiden sukupolvien vaiheista olisi
Pohjolaisen tai Hujasen suvun jäsenten hyvä tietää omien lähtökohtiensa
ymmärtämisen ja oman identiteettinsä kehittymisen vuoksi.
Pohjolaisen suvun tarina alkaa 1500-luvulta, Kainuussa Oulunjärven
Oterman kylässä asuneesta Olli (Olof) Pohjolaisesta päättyen nykyhetkeen.
Tässä osassa lähteenä on käytetty muun muassa Leena Niukkasen vuonna 1992
valmistunutta historiikkia ”Pohjolaisia”, josta haluan osoittaa hänelle
suuret kiitokset. Kirjassani on edustettuna useita Pohjolaisen suvun
sukuhaaroja, muun muassa Launon, Lehtosaaren, Viitaniemen, Kehvon,
Pelonniemen, Heinäveden ja Inarin sukuhaarat.
Hujasen suvun tarina alkaa 1600-luvulta. Vuonna 1664 maakirjan
luettelossa, joka oli laadittu 1664 verotarkastuksen kohteeksi joutuneista
talollisista, mainitaan Olli Ollinpoika Hujanen Pielaveden Lampaanjärven
Hiidenniemessä. Kirkonkirjoista löytyy varmaa tietoa myös Pielaveden
Lampaanjärvellä vuonna 1680 syntyneestä ja myöhemmin Iisalmen pitäjän
Alapitkällä asuneesta Hans Ollinpoika Hujasesta. Hänen katsotaan varmuudella
olevan Savossa, muun muassa Pielaveden Kantokoskella ja Maaningan Haatalassa
eläneiden Hujasten kantaisä.
Naisten sukunimien käyttö oli vielä 1800-luvun alkupuolella varsin
kirjavaa. Nainen saatettiin kirjata joko miehensä tai isänsä sukunimelle,
esimerkiksi ”Pohjotar”, ”Hujatar”. Vuosisadan loppupuolella käytäntö
yhtenäistyi ja avioiduttuaan nainen alkoi yleensä käyttää aviomiehensä
sukunimeä. Yhtenäisyyden ja selvyyden vuoksi olen merkinnyt molemmat
sukunimet kaikissa sukutauluissa, vuosisadoista riippumatta.
Olen saanut paljon perustietoa myös Suomen Sukututkimusseuran internet-
tiedostoista, ”http://www.genealogia.fi”, jossa varsinkin Savossa asuneista
Pohjolaisista ja Hujasista on löydettävissä varsin kattavat tiedot. Kirjassa
käytetyistä lähteistä on lähdeluettelo molempien sukujen osalta. Yhteensä
noin 3100 nimeä käsittävä aakkosellinen henkilöhakemisto on sijoitettu
molempien sukujen lähdeluetteloiden jälkeen. Valokuvat ovat pääasiassa
peräisin kirjassa esiintyvien henkilöiden arkistoista. Henkilökuvia ja
tarinoita eri henkilöiden elämästä on lähes sata. Osan teksteistä
ovat kirjoittaneet kirjassa esiintyvien henkilöiden lapset tai lapsenlapset
esi-isiensä muistoksi. Osan olen itse kirjoittanut haastattelujeni pohjalta.
Näiden kirjoitusten kautta on saatu pelastetuksi paljon kallisarvoista
sukuperintöä tulevien sukupolvien käyttöön.
Innostukseni sukukirjan kirjoittamiseen sain vuoden 2003 alkupuolella.
Opiskelin sosiaalipsykologiaa Kuopion avoimessa yliopistossa 1999-2002.
Sosiaalipsykologia tieteenalana tutkii sosiaalista vuorovaikutusta yksilön
ja hänen sosiaalisen ympäristönsä välillä. Sen historialliset juuret
juontavat psykologiaan ja sosiologiaan ja sen kiinnostuksen kohteena ovat myös
ihmismielen sosiaalinen muotoutuminen sekä ryhmien väliset suhteet. Mikä
onkaan sen kiinnostavampi ryhmä tutkimuskohteeksi kuin perhe ja suku. Vuonna
2003 aloin kerätä materiaalia ja samalla aloin kirjoittaa. Tämän kirjan olen
tehnyt päivätyöni ohella. Kolme vuotta on kulunut ja nyt
kirja on valmis. Kirja on omakustanteinen, joten vastaan itse kaikista
kirjan tekemisestä aiheutuneista kustannuksista. Näiden kolmen vuoden aikana
olen elänyt henkisesti ehkä elämäni parasta ja antoisinta aikaa. Tänä aikana
olen oppinut tuntemaan sekä itseni että suuret sukuni.
Lämpimät kiitokseni kaikille, jotka ovat myötävaikuttaneet kirjani
valmistumisessa. Kiitän myös kaikkia niitä henkilöitä, jotka ovat
kirjoittaneet tarinoita tai henkilökuvia läheisistään. Sisareni Anna Leena
Andersen ja veljentyttäreni Helena Pohjolainen ovat auttaneet ja tukeneet
minua monin tavoin työssäni, siitä heille lämpimät kiitokseni. Kiitokset
myös Hilkka Piriselle useista mukavista haastattelutuokioista ja Seppo
Räsäselle, joka on opastanut ja auttanut minua monien atk-pulmien
ratkaisemisessa. Erityisesti haluan kiittää suurenmoista perhettäni, joka on
tukenut ja kannustanut minua vuosia kestäneessä hankkeessani.
Antoisia lukuhetkiä!
Kuopiossa 29.6.2006
Veli Pohjolainen
| Olet
|
 |
vierailija sivuillani, kiitos käynnistäsi.
|
Sivun alkuun
|
