Tehin koulutus

TARINAA TEHIN KOULUTUKSESTA eli

MITÄ MINÄ OLEN OPPINUT

Johdanto pennun maailmaan
Tehi on ensimmäinen koira, jota koulutan ja aloitin täysin ummikkona. Tärkeä oppaani jo ennen pennun kotiin saapumista oli Tuire Kaimion kirja "Pennun kasvatus". Itseasiassa se käänsi päälaelleen monet käsitykseni sekä koiran koulutuksesta että koiran kanssa elämisestä.

Luulin esimerkiksi, että minun pitäisi tehdä valtavan pitkiä lenkkejä, jotta koiran aktiivisuus tulisi tyydytettyä ja opin, että aivovoimistelu on koiralle paljon tärkeämpää. Luulin myös, että olen huono koiran omistaja, jos en ehdi agility-treeneihin kolme kertaa viikossa ja opin, että koiralla on oltava lepopäiviä ja koulutus tapahtuu parhaiten pienissä viiden minuutin pätkissä, vaikka keittiössä tai kesken lenkin.

Kirjan lukemisen lisäksi kävin kuuntelemassa Tuirea, kun Tehi oli 13-viikkoinen ja se auttoi minua ymmärtämään ja soveltamaan hänen näkemystään vielä paremmin.

Tuirelta oppimiani muistisääntöjä:

Koira tarvitsee lepopäiviä, jolloin ei opetella uusia asioita.Koulutushetken pituus on max 5 minuuttia, jonka jälkeen koiran on rentouduttava ennen seuraavaa jaksoa. Rentoutumisen huomaa esimerkiksi siitä, että koira nuuskii ympäristöä, eikä enää tuijota "kouluta mua, kouluta mua".
Stressantunut koira ei opi.
Koulutusta voi olla 2-4h päivässä taukoineen.
Tehtävää voi vaikeuttaa, kun 8 kertaa peräkkäin ok.
Kun opetetaan tekemään vain käskystä, palkitaan vain
neljä kertaa viidestä.
Pelon siedättäminen: etene vain niin pitkälle kuin syö namuja ja silloinkin max 30 minuuttia 5 minuutin pätkissä.

Naksuttelun alkeet
Olen myös kokeillut naksutinkoulutusta. Perusteet sain tuttujeni ja netin lisäksi koulutustavan kehittäjän Karen Pryorin kirjasta "Clicker Training for Dogs" ja TOKO-kisailijan Morgan Spectorin kirjasta "Clicker Training for Obedience". Morgan suosittelee muutamien perustaitojen opettamista jo pennulle ja kilpaliikkeiden hiomista vasta myöhemmin.

Morganin pennulle suosittelmat taidot:

   1. Kosketus haluttuun kohteeseen (Targeting)
   2. Keskittyminen ohjaajaan, kontakti (Attention, focus)
   3. Takaosan liikkeiden "tajuaminen"

(Rear-end consciousness)

   4. Istuminen (Sit)
   5. Maahanmeno (Down)
   6. Seisominen (Stand)
   7. Paikallaan pysyminen (Hold the position, Stay)
   8. Vasemmalla puolella kävely (Left-side walking)
   9. Epämuodollinen luoksetulo (Informal recall)
10. Epämuodollinen nouto (Informal retrieve)
11. Hyppääminen (Jumping) - Tämä ei sovi pennulle.
12. Liikkuminen ohjaajan näyttämään suuntaan (Marking)
13. Koskettaminen kohdetta etäällä ohjaajasta

(Distance targeting)

14. "Hae se esine, joka tuoksuu minulta"

("Find the one that smells like me")

KOULUTUSPÄIVÄKIRJA

Jotta itse oppisin kouluttamista, aloitin opettamalla Tehille temppuja, kuten "kummassa kädessä on nami", haukahdus sanalla "jooko?", vilkutus "heippa", pallon pukkaamista kierimään jne.

Vaikeaa (tai työlästä) Tehin opettamisessa oli alussa kaikki koskettamiseen liittyvä, kuten kynsien leikkuu ja turkin hoito. Sen sijaan temppuilu ja muu tekeminen tuntuu onnistuvan leikiten - jopa tällaiselta aloittelijalta.

9 viikkoa

Istu

Kumpi käsi?

10 viikkoa

Maahan

14 viikkoa

Esikoulun eli tamperelaisittain eskarin Tehi kävi 14-19 viikkoisena Taina Auran koirakoulussa. Siellä opeteltiin mm. toisten koirien ohittamista, tervehtimistä vasta luvan kanssa ja irrottamista mielenkiintoisista maasta löytyvistä tavaroista.

17 viikkoa

Aloitetaan kosketuskeppiin tutustuminen

Harjoitellaan muuallakin kuin pihassa:
- Luoksetuloa ("tänne")
- Taluttimessa kulkemista vetämättä
- Pään pujottamista pantaan ("panta")
- Ohittamista ("ohi")
- Matkan jatkamista ("no niin")
- Tervehtimistä hyppimättä

Käydään tutkimusretkillä metsissä ja kaupungissa.

23 - 33 viikkoa

5-6 kuukauden iässä kävimme sekä Nokian palveluskoiraharrastajien pentukoulun että Taina Auran tottelevaisuuden alkeiskurssin.

6 kuukautta

Kuvasarja: Vasemmalla puolella kävely ja täyskäännös. En vielä käytä käskysanaa, vain naksua. Kävelyä on harjoiteltu omalla pihalla ilman hihnaa. Kuvat otettu 16.5.2004.

Seuraavaksi lisäsimme vasemmalla puolella kävelyn harjoitteluun käännökset vasemmalle ja oikealle. Se aloitettiin tekemällä spiraaleja, joiden aloitushalkaisija on noin kolme metriä ja lopussa pyörin niin pientä ympyrää kuin mahdollista.

Näitä harjoituksia on ollut molempien mielestä hauska tehdä.

8 kuukautta

Ensimmäinen juoksu.
Kantarellien etsintä harjoitukset alkavat Hallgrenin oppaan mukaisesti. Toivottavasti saan tästä oman palkkioni korillisena herkullisia sieniä jo tänä syksynä.

Tehi on vihdoin sisäsiisti (!!!).
Ohitukset alkavat sujua mallikkaasti lenkeillä.

9-10 kuukautta

Alkeis-TOKO-kurssi Nokian palveluskoiraharrastajissa.

11 kuukautta

Käskyt, jotka Tehi nyt osaa.

Molempien ensimmäinen kilpailu - Möllitoko

Tulokset:

Luoksepäästävyys 1x10
Paikalla makaaminen 3 x 0
Seuraaminen taluttimetta 4 x 8
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 2 x 6
Luoksetulo 3 x 6
Seisominen seuraamisen yhteydessä 2 x 7
Estehyppy 2 x 6
Kokonaisvaikutus 1 x 9
Yhteispisteet 107 (max. 180)
Sijoitus: jaettu 5. sija. Osallistujia 10 koirakkoa.

1v 1 kuukautta

Valtataistelua murrosikäisen kanssa.

1v 4 kuukautta

Talven aikana Tehi on oppinut kolme tärkeää asiaa:

(1) luoksetulon siten, että voin jättää sen istumaan rauhassa ja kävelen itse parinkymmenen askeleen päähän,
(2) noutokapulan pitämisen suussa ja tuomisen minulle - tosin vielä liian etäälle ja
(3) minulle tärkeimpänä olemme vihdoin pystyneet tekemään juoksulenkkejä yhdessä. Aiemmin Tehi ei kestänyt lainkaan sitä, että aloin juosta, vaan tarttui heti äristen nilkkaani. Käytin opettamiseen keinot ja konstit ja vihdoin liikkumisemme on yhtä mallikasta kuin border collien ravi Möllerin kalanmaksaöljymainoksessa.

Yksi tehokkaimmista opetustavoista oli kosketuskepin käyttö. Sen avulla Tehi juoksi rinnallani seuraten kepin kärkeä sen sijaan, että huomio olisi kohdistunut jalkoihini.

Olemme nyt Tampereen seudun koirakerhon TOKO-jatkokurssilla ja tavoitteena on kisata ensimmäisen kerran ensi kesänä. Suurin haaste on paikallamakuu, joka onnistuu nyt 30 sekunnin ajan - kisoissa pitää kestää 2 minuuttia.

Kuvissa käskysarja: "Istu" - "Tänne".

1v 7 kuukautta

Nollapiste
Tämän piti olla tarina siitä, miten osallistun kisoihin ja teemme siellä kaikki vuoden aikana oppimamme kisaliikkeet ja keräämme kehut ja pisteet kotiin. Vaan kuinkas sitten kävikään?

Tehi osaa nyt alokasluokan kisaliikkeet kotona, lenkillä ja harjoitus-
kentällä. Osallistuin mölli-TOKO-kilpailuun suurin odotuksin. Edellisellä kerralla, kun en vielä ollut edes yrittänyt opettaa kaikkia vaadittavia taitoja. Vaan kuinkas kävikään? Täysi katastrofi. Tehi oli niin kiihtynyt tilanteesta, ettei pystynyt suoriutumaan liikkeistä. Itse olin järkyttynyt ja yllättynyt. Eihän tässä näin pitänyt käydä. Ja mitä teen nyt niiden virallisten kisojen kanssa, joihin olin jo ehtinyt ilmoittautua? Tämänhän piti olla vain harjoittelua ja nyt näyttää siltä, että koira ei kestä koko tilannetta.

Selvittyäni järkytyksestäni ja pettymyksestäni aloin pohtia, mikä oli mennyt pieleen. Luin kirjoistani koiran stressireaktioista, soitin emän omistajalle ja tutulle koirakouluttajalle ja juttelin muillekin tuntemilleni koiraihmisille ja sainkin paljon vinkkejä, joita aloin sitten toteuttaa.

Tehi kiihtyi tilanteessa monista eri asioista ja niistä jokainen tuli edellisen päälle. Ensinnäkin autopelkonsa vuoksi Tehi jännittyi autoilusta kisapaikalle, sitten kisapaikan tunnelmasta, kolmanneksi minun jännityksestäni, neljänneksi epätavallisesta odottelusta ja tämän kaiken jälkeen vielä palkkasin sitä ahkerasti namuilla kiihtymisestä (koska luulin sillä rauhoittavani koiraa).

Olen muuttanut nyt toimintatapojani. Lähden lenkeille takaovesta, jolloin emme ohita autoamme. Käytän pidempää hihnaa, jotta se ei kiristyisi niin helposti siinä vaiheessa, kun Tehi alkaa liikkua levottomasti. Odotellessa seisoskelun sijaan käveleskelen hitaasti ees taas ja lopuksi en missään nimessä palkkaa, kun Tehi osoittaa kiihtymisen merkkejä.

Meillä on nyt uudet harjoittelusuunnitelmat, jotta vielä jonain päivänä pääsisimme onnistuneesti virallisiin kisoihin. Ensimmäisessä vaiheessa aloitan autopelkoon siedättämisen, koska se on ainoa Tehin pelko ja autoilua on todella vaikea välttää kokonaan.
Kisaliikkeitä pitää vielä treenata huomattavasti enemmän ja haastavammissa paikoissa kuin tähän asti. Kokemattomuuttani en osannut päätellä, onko koira valmis kisaamaan vai ei.

Vaikeinta on luopua omista kunnianhimoisista haaveistaan ja antaa koiralle lisäaikaa ja ennen kaikkea lisäharjoitusta.

Pitäkää peukkuja!

Harjoituspäiväkirja: Tehin autoilupelon hälventäminen

1v 10 kuukautta

Mistä saa häiriöitä?
Harjoittelemme TOKO-liikkeitä kisatunnelman kera eli olemme käyneet harjoittelemassa agility-kisojen reunalla ja match showssa. Parhaan harjoittelupaikan kuitenkin löysin jäähallin parkkipaikalta. Siellä Tehiä jännitti niin paljon, että esiin tulivat samat virheet kuin kisassa ja pääsimme harjoittelemaan lähes samassa tunnetilassa itsehillintää.

Olen kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että en komenna Tehiä kiihtyneenä, vaan sen on itse hillittävä itsensä ja tarjottava rauhoittumista istumalla ja kontaktilla ennen kuin saa huomioni.
Tämä tuntuu nyt menneen perille eli rauhoittuminen nopeutuu kerta kerralta.

Olemme myös harjoitelleet kaikkein kiihdyttävintä TOKO-liikettä eli seuraamista juosten eri paikoissa menestyksellä. Muihin liikkeisiin olen lisännyt häiriöitä.

Lisäksi olemme opetelleet noutoa kotipihassa ja metsässä, koska nenätyöskentely selvästi rauhoittaa Tehiä.

Kesän pysäyttävän kisakokemuksen jälkeen, meillä on ollut oikein mukavaa yhdessä ja olen oppinut taas paljon lisää koirista - varsinkin omastani.

1v 11 kuukautta

Lähtöruudussa
Eläinakatemian kolmen kerran paikallamakuukurssi Pirkkahallin parkkipaikalla onnistui hienosti. Opin lisää häiriöistä ja saan näillä opeilla lisää varmuutta myös muihin Tehin liikkeisiin.

Kun ensimmäisen kurssikerran jälkeen ajoin kotiinpäin, manailin itsekseni, miten olen voinut kuvitellakaan osallistuvani vielä mihinkään oikeaan kisaan. Ei ihme, että Tehin hienosti osaamat liikkeet ovat olleet tosipaikan tullen epävarmoja. En ole kouluttanut liikkeisiin häiriöitä kuin sattumalta ja sen sijaan olen lisännyt etäisyyttä ja kestoa liian nopeasti.

Kaksi vuotta jo kulunut Tehin kanssa ja huomaan olevani koulutustaitoineni lähes lähtöruudussa.

2 vuotta

2v 1 kuukautta

Käyttäytymistä voi muuttaa
Olen ahminut viimeisen kuukauden aikana neljä koirien käyttäytymistä ja
koulutusta käsittelevää kirjaa. Emma Parsonsin "Click to Calm" käsittelee agressiivisten koirien koulutusta ja sieltä jäi erityisesti mieleeni lohduttava lause: "Käyttäytymistä voidaan muuttaa." Karen Pryorin klassikkokirjassa "Don't shoot the dog" on havainnollisesti esitetty, mitä eri keinoja käyttäytymisen muuttamiseen on käytettävissä.

Päätin kokeilla uusia ideoita erääseen Tehin ikävään tapaan, jonka se on kehittänyt itselleen syksyn aikana. Illalla noin puoli kymmenen aikaan Tehi nostaa häntänsä pystyyn ja alkaa urahdellen juosta ympyrää olohuoneessa. En keksinyt, mikä moisen säännöllisen käytöksen aiheuttaa ja mikään, mitä tein ei tuntunut siihen vaikuttavan. Todennäköisesti vielä vahingossa vahvistin käytöstä, laittamalla koiran ulos touhottamaan eli epäilen Tehin yhdistäneen toimintansa ainakin toisinaan ulos pyytämiseen.

Niinpä Parsonsin kannustamana valitsin Karenilta kaksi "reseptiä". Ensinnäkin aloin "rankaista" Tehiä moisesta käyttäytymisestä, ottamalla siltä pois, jotain, mistä se pitää eli minut. Joka kerta, kun häntä nousi ylös, poistuin huoneeseen, johon Tehillä ei ole pääsyä. Joka kerta, se noin puolen minuutin jälkeen odotti kynnyksellä rauhallisena paluutani. Jo toisena iltana jokailtainen touhotus oli vähentynyt siedettävälle tasolle.

Toinen Karenin "resepti" liittyi käytöksen vaihtamiseen sellaiseksi, että sitä ei voi tehdä yhtäaikaa alkuperäisen kanssa. Niinpä ripustin kokeeksi (näin joulun alla) tonttulakin ulko-oven pieleen ja opetin Tehin kilauttamaan kulkusta. Joka kerta, kun kulkunen kilahtaa, avaan takaoven.

Kukahan se sanoikaan, että "Lukeminen kannattaa aina."

Epäonnistuminen on harjoituksen puutetta

Osallistuimme marras-joulukuussa Tampereen koiraurheilijoiden TOKO-kurssille alokasluokkaan tähtääville.

Häiriöharjoittelu ja kirjojen lukeminen on tuottanut tulosta. Olen tullut siihen tulokseen, että syy siihen, että Tehi ei tottele tietyissä tilanteissa on yksinkertaisesti harjoituksen puute eli se ei osaa liikkeitä tarpeeksi hyvin.

Ensimmäisellä kurssikerralla kokeiltiin perusasentoa eli pyysin Tehin istumaan sivulleni. Se alkoi haukkua ja hyppiä ylös alas kuin Tikru-tiikeri
Nalle Puh-tarinoissa. Harjoittelimme sen jälkeen pari viikkoa sivulle tuloa eri tilanteissa ja mennessämme taas kurssille Tehi tuli sivulle kauniisti suoraan ja ilman hötkyilyjä.

Toinen esimerkki: Epäonnistunessa mölli-TOKOssa Tehi ei pystynyt jäämään paikoilleen istumaan sen vertaa, että olisin voinut kävellä kauemmaksi kutsumaan sitä luokse. Siksi olenkin sen jälkeen harjoitellut Tehin jättämistä istumaan eri paikoissa . Olemme mm. harjoitelleet jäljen/noudon alkeita metsässä siten, että Tehi jää vapaana paikoilleen istumaan. Minä vien esineet metsään ja palaan koiran luo. Laitan hihnan ja sitten haemme yhdessä esineet.

Menin siis viimeksi TOKO-kurssille todella huonolla valmistautuneena: ilman koiran lenkitystä eli Tehi oli yliaktiivinen ja se jännitti myös automatkaa. Lähes samantien otettiin luoksetuloa. Jätin koiran istumaan ja kävelin ensin 7, sitten 16 ja sitten 23 askeleen päähän ja kutsuin näistä paikoista luokse. Tehi toimi kuin unelma, vaikka ympäristö oli uusi ja vieraita ihmisiä kulki läheltä ohi. Kun tämän jälkeen pyysin Tehiä seuraamaan (ilman hihnaa), jotta palaisimme kouluttajan luo, se hajosi täysin ja Tikru-ilmiö oli valmis. Tehi tietää, mitä seuraaminen tarkoittaa "tule vierelle", mutta en ole koskaan opettanut sille tiivistä pitkäkestoista seuraamista häiriöiden kanssa.

Tottelevaisuutta ääritilanteissa
Nyt olen ylpeä koirastani! Harjoittelu on opettanut meitä molempia.
Viimeisen kuukauden aikana on ollut kaksi yllättävää tapahtumaa, jossa opittua on joutunut testaamaan tositilanteessa.

Tehin heikkoushan on ollut kiihtynyt mielentila, jolloin opitut asiat eivät ole onnistuneet. Ensimmäisellä kerralla olimme juuri lähteneet ulos lenkille (energia huipussaan) ja talomme edessä vastaan tuli tuttumme koiransa kanssa. Heidän kanssaan Tehin ei ole koskaan tarvinnut totella, vaan superinnokas tervehtiminen naaman nuolemisineen on ainoa käyttäytymismalli tähän tilanteeseen. No, hötkyilyn seurauksena hihna sotkeentui ja panta lähti pois Tehin kaulasta.

Niin paljon olemme harjoitelleet, että en ehtinyt edes ajatella, vaan jostain selkärangasta tuli käskysarja "Tehi" "Istu" "Maahan". Ja koira totteli aivan yhtä automaattisesti. Poimin hihnan maasta, laitoin pannan takaisin ja sanoin "vapaa", jolloin hötkytervehtiminen jatkui yhtä intensiivisesti kuin oli alkanutkin. Vasta myöhemmin tajusin kuinka hienosti homma meni.

Toinen tapaus oli uuden vuoden yöllä. Rakettien pauketta oli kuulunut koko illan ja vaikka Tehi ei niitä pelkääkään oli se kuitenkin hieman ihmeissään uudesta äänimaailmasta. Yöllä ovikello soi ja naapurit tulivat toivottamaan uutta vuotta. Tehi istui eteisessä vieressäni minua tuijottaen koko vierailun ajan ja kävi tervehtimässä hillitysti "vapaa"-luvalla, mutta palasi taas paikalleen. - Hienompaa tottelevaisuusesitystä en olisi voinut kuvitella siinä tilanteessa.

Rauhoittavat kosketukset
Aloitin jälleen kerran alusta Morgan Spectorin TOKO-kirjan ja tällä kertaa huomasin, että hän suositteli ns. TTouch-menetelmää koiran rauhoittamiseen esimerkiksi kisatilanteessa. Juuri tätähän me tarvitsemme, joten hankin kirjan ja olen nyt opetellut "hieromaan" koiraa ohjeiden mukaan.

Uutena vuonna pauke lisääntyi. Tehi ei pelännyt, mutta muutaman kerran sen hermostuneisuus alkoi selvästi lisääntyä. Menin sen luokse ja sivelin kylkiä, korvia, suupieliä ja häntää ohjeiden mukaisesti. Koira rentoutui ja otti välillä jo tirsat, kunnes meteli taas lisääntyi ja herätti sen. Olen aivan varma, että ilman aktiivista puuttumista hermostuneisuuteen, se olisi vain kasvanut ja johtanut haukkumiseen tai muuhun ylireagointiin. Nyt koskettelin koiraa kolme kertaa illan aikana ja se pystyi rentoutumaan paukkeesta huolimatta.

Kirjoittaja lupaa TTouch-tekniikan auttavan myös autoilupelkoon, joten sekin on vielä kokeiltava.

Kuvassa "TTouch Body Wrap" eli hevosen pintelistä tehty sidos, jonka tarkoituksena on parantaa koiran käsitystä omasta kehostaan. Morgan suosittelee tätä sellaisten liikkeiden harjoitteluun, jossa koiran pitää käyttää takaosaansa, kuten esimerkiksi portaiden nouseminen askel kerrallaan. TTouch-menetelmässä sidosta käytetään rauhoittamaan pelokasta tai hermostunutta koiraa.

2v 3 kuukautta

Koiran leikkiä

Minua on varoitettu, että koiran kanssa kilpaa kiskominen on vaarallista, koska koira saattaa tulkita voiton leikissä oman arvonsa nousuna laumassa. Niinpä vältin vetoleikkejä pentuna, eikä Tehi osannut edes tarttua kunnolla mihinkään esineeseen. Selityksenä kuulin, että colliet eivät ole kovin "taistelutahtoisia".

Syksyn mittaan yritin ymmärtää aiempaa syvällisemmin koiran käyttäytymistä ja tutustuin toisenlaiseen näkökulmaan. Vetoleikit eivät koiran mielestä olekaan agression tai dominanssin osoitusta, vaan saalistusta. Koiran on tärkeä päästä toteuttamaan itseään ja siksi sille olisi järjestettävä mm. saalistusvietin tyydytystä. Mutta koska hampaat ovat edelleen terävät ja eikä repiminen ole kaikissa tilanteissa sallittua, pitää leikkiin laatia tarkat säännöt.

VAIHE 1. (kuva alla) Tehi odottaa lupaa lähteä liikkeelle. Etäisyyttä vaihdellaan. Polvien koukistus ja tuijotus ovat osa leikkiä ja kertovat selvästi, että kohta saa repiä. Odottaminen kiihtyneenä on hyvää tottelevaisuusharjotusta.

VAIHE 2. "Ota kii" ja karkuun juoksu. Koira juoksee rätin kiinni.
Se saa repiä ja murista, mutta leikki keskytyy, jos hampaat osuvat muualle kuin rättiin.

Alla olevassa kuvassa koira, joka ei osannut tarttua kunnolla mihinkään ja emäntä, joka ei osannut leikkiä.

VAIHE 3. "Irti"- käskyn pitää toimia välittömästi ja sitten alusta uudelleen.

Kolmen vetoleikki toiston jälkeen otan Tehiä pannasta kiinni ja sivelen muutamia kertoja molempia kylkiä. Leikin jälkeen Tehi on todella rentoutunut.

Luita Tehi saa nykyään säännöllisesti. Vatsa ei enää mene sekaisin, kun tuoreen luun kanssa saa pari desiä pinaattia...

2v 4 kuukautta

Saako sitä silittää?

Kun kotona on hyväluontoinen koira ja pieniä lapsia, niin minusta on tärkeä opettaa, ettei kaikkia koiria voi halailla ja rapsuttaa samalla tavoin kuin omaa.
Kanadalaiset ovat kehittäneet hauskan lautapelin "Hullu koira" - "Doggone Crazy", jonka on tarkoitus opettaa lapsille koiran eleitä ja siten välttää puremia.

Peli on oikein onnistunut. Alla esimerkkejä kuvakorteista. Jos silität tämän näköisiä koiria, niin onko puremisen vaara olemassa vai onko koira rauhallinen? Kuva on linkki pelin kotisivuille.

2v 5 kuukautta

Pelastussuihke

Tehin autoilupelko on jäänyt viime syksyn tasolle - helpottunut, mutta ei poistunut. Sain vinkin vielä yhdestä keinosta, jota en ollut kokeillut: pelkotiloihin tarkoitettu kukkauute. Hankin "Rescue Remedy"-pullon luontaistuotekaupasta ja suihkautin pari kertaa ikeneen juuri ennen autoon menoa. Toistin tätä parina autoilukertana ja ihme on tapahtunut. Kolmeen viikkoon en ole enää nostanut koiraa autoon! Tehiä koko eliniän vaivannut pelko on laantunut niin paljon, että se syö takakontissa ja hyppää sisään pyynnöstä.

2v 6 kuukautta

Paikalla

Keston lisääminen liikkeisiin on ollut minulle kompastuskivi. Lopulta nöyrryin noudattamaan Morganin reseptiä pilkulleen.
Olemme nyt parin viikon ajan harjoitelleet kotipihalla paikallamakuuta. Koulutusohjeessa on kahdeksan vaikeustasoa ja jokainen taso on selvitettävä kahdesti ennen seuraavalle etenemistä.

Tänään onnistuimme vaikeimmalla tasolla ja kokeilin sen jälkeen, onnistuuko nyt kahden minuutin paikallamakuu. Ja se onnistui ongelmitta!

Askel askeleelta rakentaminen siis näyttäisi kannattavan. Nyt meidän on etsittävä vaikeampia paikkoja ja jatkettava harjoituksia.

2v 10 kuukautta

Eläinakatemian kurssilla opettelemassa jättöliikkeitä.

2v 11 kuukautta

Luonnetesti Nokialla 14.10.2006.

3v 1 kuukautta

Luottamus

Millaista on ollut elämä hylätyn luonnetestin jälkeen? Myönnän, että olin pettynyt. Kuinka paljon kannattaa panostaa koiraan, joka on synnynnäisesti heikkohermoinen?

Hylkäämisestä huolimatta tuomarien selkeä viesti oli, että tätä koiraa ei kannata jättää sohvaperunaksi, vaan se kaipaa tekemistä. Olen siis omaa pettymystäni miettiessäni samalla opettanut Tehille uusia asioita.
Otimme käyttöön uudenlaisen sivulletulon (käsimerkistä pyörähdys edestä vasemmalle puolelle) ja olen lisännyt kontaktiharjoituksia lenkillä. Opetin myös temppuna keltaisen värin erottamista punaisesta ja sinisestä käyttämällä jääkaappimagneettikirjaimia. Onkohan tuo edes mahdollista? Ainakin kuono koski seitsemän kertaa kahdeksasta juuri sitä keltaista kirjainta... Pääasia oli yhdessä tekeminen.

Tärkeimpänä harjoituksena aloin opettaa Tehiä toisaalta haukkumaan käskystä ja toisaalta olemaan myös merkistä hiljaa. Merkillistä miten rennosti ja vapautuneesti haukkuvalle koiralle on hankalaa tehdä tietoisesti ääntä. "Hiljaa" -merkki toimii jo kotioloissa, mutta kiihdyttävissä tilanteissa haukkumisinto vie vielä voiton.

Yllätyksekseni pettymys on muuttunut luottamukseksi. Nyt ymmärrän koirani ristiriitaiselta tuntuneen käytöksen syitä paremmin. Tottelevaisuus ja opitut taidot ovat olemassa. Ylikuormitustilanteissa ne jäävät taka-alalle. Mutta ylikuormitus on harvinaista ja pystyn sitä ennakoimaan.

Vieläkin haaveilen BH- ja TOKO-tuloksista.

KOIRAKIRJOJA

Kaikki nämä kirjat ovat mielestäni lukemisen arvoisia. Tassulla merkityt ovat tehneet minuun suurimman vaikutuksen. Kirjat ovat siinä järjestyksessä kuin olen ne lukenut.

Turid Rugaas: "Rauhoittavat signaalit"
Tuire Kaimio: "Pennun kasvatus" (2002)
Karen Pryor: "Clicker Training for Dogs" (1999)
Karen Pryor: "Click to win" (2002)
Morgan Spector: "Clicker Training for Obedience" (2003)
Anders Hallgren: "Koiran kantarelliopas" (1990)
Patricia B. McConnell: "Hihnan toisessa päässä" (2004)
Tuire Kaimio: "Hevosen kanssa" (2004)
Esa K. Viitala: "Etsintäkoira" (2005)
Raymond Coppinger and Lorna Coppinger: "Dogs, A New Understanding of Canine Origin, Behavior, and Evolution" (2001)
Karen Pryor: "Don't Shoot The Dog" (Revised Edition 2002)
Emma Parsons: "Click to Calm" (2005)
Melissa C. Alexander: "Click for Joy" (2003)
Linda Tellington-Jones: "Getting in TTouch with Your Dog" (2001)
Susan Garrett: "Ruff Love, A Relationship Building Program
for You and Your dog." (2003)
Jean Dolandson: "The Culture Clash, A revolutionary new way of understanding the relationship between humans and domestic dogs" (2nd edition 2005)
Temple Grandin and Catherine Johnson: "Animals in translation,
The woman who thinks like a cow" (2005)