Ranskanbulldogit

* Tällä hetkellä meillä ei ole omia ranskiksia, ainoastaan yksi sijoitusnarttu joka asuu Helsingissä. *

Minkälainen ranskanbulldoggi on?

Se on reipas, iloinen ja eloisa koira, joka rakastaa kaikkia ja erityisesti lapsia. Rodun lempinimi onkin kotoisasti 'ranskis' eli ranskanpulla... Se saa jokaiselta vastaantulijalta hymyn - joskus ilahtuneen, joskus säälivän, mutta hymyn joka tapauksessa! Ranskis ei ole metsästyskoira, ei paimenkoira, vaan kirjaimellisesti seurakoira. Se tarvitsee keskeisen aseman perheen touhuissa, ja runsaasti rakkautta ja huomiota päivittäin - muutoin se riutuu... Ranskis jakaa rakkauttaan jokaiselle, joka sitä haluaa, eikä ole siinä mielessä lojaali omistajalleen :)

Ranskis ei ole kuitenkaan mikään sohvakoira! Se on aktiivinen ja vaatii touhua ja luvallista tekemistä. Se haluaa osallistua kaikkeen, mitä teet. Se ei vaadi pitkiä lenkkejä, mutta nauttii niistä jos sinäkin. Sen kiihtyvyys nollasta sataan voittaa melkein Häkkisen, ja kepin saadakseen se pomppii kuin vieteri. Ihmiset ja toiset koirat saavat siitä aina takuuvarman leikkikaverin. Berttakin on osoittautunut hyväksi puolustajaksi futiksessa, tosin pallosta usein lähtee ilmat kesken pelin, ja kolmen varoituksen jälkeen tulee Bertalle pelikielto...

Toisaalta se osaa kyllä nauttia rennosta koiranelämästä pehmeimmässä tuolissa (aivan niin, juuri silloin kun sinäkin haluaisit rentoutua siinä samaisessa paikassa) ihania puruluita mäyssyttäen. Ja kuorsauksesta kyllä kuulee, milloin se on umpiunessa!

Ranskis ei totisesti turhia hauku, joten harvoin pääsee kuulemaan sen matalaa bou-vouta! Vain säikähtäessään jotakin Bertta ulvahtaa kuin mikäkin Baskervillen koira, mutta ei yleensä hauku.  Pennut saattavat keskenään leikkiessä räksyttää toisiaan mutta yleensä sekin ominaisuus karisee iän myötä. Mutta kaikenlaisia muita ääniä ranskis kyllä pitää, niitä on vaikea sanoin kuvailla: ulisee, korisee, väkyttää, kraakkuu, tuhisee, puuskuttaa yms. :)

Kaikki ranskikset eivät osaa uida painavan leveän rintakehänsä ja lyhyiden raajojensa vuoksi, vaan painuvat pohjaan kuin kivi. Veneillessä niillä kannattaakin pitää pelastusliivejä. Usein ne silti pitävät kahlailusta matalassa rantavedessä, mutta valvo aina niiden vesileikkejä. 

Rotumääritelmä sanoo ranskanbulldogin hyväksytyistä väreistä: yksivärinen kellanruskea (fawn) tai juovikas (brindle), jossa voi olla pieniä, selvärajaisia valkoisia merkkejä; juovikas, jossa on keskikokoisia tai suuria valkoisia läiskiä; yksivärinen valkoinen; valkoinen, jossa on suuria tai keskikokoisia kellanruskeita tai juovikkaita merkkejä (pied).

Kaikki kellanruskean sävyt punaisesta vaalean maitokahvinruskeaan ovat hyväksyttyjä. Lievät pigmenttipuutokset päässä voidaan poikkeuksellisesti hyväksyä erittäin kauniilla yksilöillä, mikäli niillä on hyvin tumma kirsu sekä hyvin tummat silmät ja silmäluomet.

Alkuun Chihuahua Papillon Pentukori Linkit Kuvia 1.pennut 2.pennut 3.pennut 4.pennut 5.pennut Näyttelytuloksia