VÄÄRÄN TIEN KULKIJA
Mitä minä kuulen
Äänet yössä kuiskailee
Ja se tietää pahaa
Taivaskin tummenee
Varjo varjon jälkeen
Vihaan tätä maisemaa
Tieni on selvä
Käyn kohti Tuonelaa
Olen tullut väärään risteykseen
Eikä takaisin kai käydä voi
Tienviitta lohduton ohjaa kahteen huonoon tekoon
On uusi aamu
Haaskalinnut kaartelee
Miettivää miestä
Lounaaksi mittailee
Olen tullut siihen päätökseen
Että eteenpäin ei käydä voi
Tienviitta lohduton heittää varjon kahteen suuntaan
On mennyt monta kuuta
Varjoihin vain tuijottaen
Elonmerkit hiljaa hiipuu pimeyteen
Nyt vanhan matkamiehen
Saappaanvarret kasvaa heinää
Vierellään korppikotka kylläinen
Olen tullut maaksi uudelleen
Eikä takaisin kai käydä voi
Tienviitta lohduton seisoo lailla hautapaaden
|