Enpä ole aikoihin törmännyt yhtä järkyttävään bändin nimeen... ulkomaisella pelilaudalla lähin vertauskuva lienee Flotsam & Jetsam.. LORD! Tulihan sekin todistettua ettei nimen loputon harkitseminen ainakaan turhaa ole. Itse henkilökohtaisesti olisin luultavasti tarttunut huomattavasti aikaisemmin kyseisen orkesterin omakustanteeseen kuuntelumielessä... jälkeenpäin karsatus harmittaa; Järin Möyremällä homma pelaa paremmin kuin hyvin. Kyseessä on äidinkieltään tunteidensa tulkitsijana käyttävä suomalaiskvartetti. Nyt heti todettakoon, että siihen ne yhtäläisyydet huippusuosittuun Niskis-Viikate-Kotiteollisuus-comboon jäävätkin. Musiikillisesti vertauksia JM:lle olisi helpompi löytää ulkomaankartalta... jos nyt kuitenkin vääntämällä väännetään, niin nyky-Mokomaa kevyemmällä kädellä. Lievät trash-elementit värittyvät melodisilla kitaraharmonioilla ja paatosmaisilla kertosäkeillä. Soitto vaihtelee timakasta junttapoljennosta fiilistelevään haikailuun. Tulkinnaltaan laulaja Tomi Kankaisesta (myöskin basisti!) ei ole maestro Annalalle pistämään kampoihin, mutta Sadetanssin T.Martinsuon ja Yön O.Lindholmin karismat mielenkiintoisesti yhdistävä tyyli luo mielenkiintoista särmää kertoakseen maailman julmuudesta. Järin Möyremä olisi suuremmankin yleisön huomion ansainnut. Tämän tyyppinen melodioilla ja melankolialla sävytetty kursailematon hevi suomeksi laulettuna on vielä keksintönä varsin tuore... kyllä tämä perskeles britanniaksikin toimisi !! Mutta miksi, oi miksi JÄRIN MÖYREMÄ ?!

4/5 Henri Eerola, Stalkermusic.com