Pro Gradu

TURUN YLIOPISTO
Turun opettajankoulutuslaitos
TOIVANEN, T.
ANAMNESIS
Kohti ”uutta” oppimisen teoriaa
Rekonstruktiivisen oppimisen malli
Pro gradu, 94 s.
Kasvatustiede
Kevät 2005
________________________________________________________________________

 Pro gradu -tutkielman lähtökohtana on ymmärtää sitä, mitä oppimisessa tapahtuu, varsinkin sen implisiittisellä tasolla. Tutkimuksen päätavoite on luoda ”uusi” oppimisen malli, jolla tähän tavoitteeseen päästäisiin. Päätehtävänä tutkimuksessa on oppimisteorian hahmottaminen ja sen kautta pyrkiä selittämään optimaalista oppimiskokemusta ja sen edellytyksiä. Lisäksi tutkimuksessa etsitään selitystä tutkijan omiin syvällisiin oppimiskokemuksiin.

Tutkimuksessa luodaan pohjaa uudelle teorialle. Sen voidaan siis katsoa olevan teoreettinen tutkimus. Tutkimuksen paradigmat perustuvat ontologisiin ja epistemologisiin oletuksiin, jotka puolestaan perustuvat Platonin ja Polanyin filosofiseen ajatteluun. Tutkimuksen näkökulma on sekä holistinen että dynaaminen, uutta, kokonaisvaltaista teoriaa luovaa. Teorian rakentaminen pohjautuu abduktiiviseen päättelyyn ja on ”uutta” tietoa etsivää. 

Tutkimus rakentuu siten, että johdannon jälkeen tarkastellaan oppimisen teorioita ja kehitystä kohti konstruktivismia. Tutkimuksen keskimmäisessä osassa esitellään yksityiskohtaisesti Polanyin ”tacit knowledge” ja Csíkszentmihályin ”flow”, joille tutkimuksen teorian muodostus perustuu. Tutkimuksen viimeisessä osassa esitetään hahmotelma uudeksi oppimisen teoriaksi ja siihen liittyvä rekonstruktiivisen oppimisen malli. Lopuksi vielä pohditaan ja kritisoidaan hahmoteltua teoriaa.

Tutkimuksen tavoitteeseen luoda ”uusi” oppimisen malli, joka auttaisi ymmärtämään paremmin, mitä oppimisessa tapahtuu, vastataan tutkimuksen viidennessä luvussa rekonstruktiivisen oppimisen mallilla. Tutkimuksen päätehtävään eli oppimisteorian hahmottamiseen, vastataan myös viidennessä luvussa ja esitetään siihen liittyvä rekonstruktiivisen oppimisen ontologinen malli. Oppiminen on tämän tutkimuksen mukaan oman sisäisen kehitystien toteuttamista. Oppimisen tavoitteena on oppijan luonnollista kehitystietä noudattaen pyrkiä oppijan sisäisen itsen maksimaaliseen toteuttamiseen.

Rekonstruktiivisen oppimisen mallin mukaan oppija ”muistaa”, rekonstruoi yhteyden sisäisen hiljaisen tiedon ja ulkoisen kokemuksen välillä. Eksplisiittinen tieto ymmärretään hiljaisen tiedon kautta ja tästä syystä kaikki tieto on pohjimmiltaan hiljaista tietoa. Rekonstruktiivisen oppimisen ideassa tieto on hiljaisen tiedon varastoissa, josta se rekonstruoidaan aineelliseen, eksplisiittiseen maailmaan.  Rekonstruktiivisen oppimisen mallissa jokaisella oppijalla on erilainen hiljaisen tiedon rakenteensa, josta muodostuu oppijan luonnollinen kehitystie. Rekonstruktiivisen oppimisen mallin mukaan toimittaessa toimitaan autotelisesti, itseä optimaalisesti toteuttaen ja luodaan samalla otollinen tilanne flow-tilan kokemiselle, jossa paitsi omien resurssien käyttö myös oppiminen on maksimissaan. Intuitio, implisiittinen oppiminen ja autotelinen toiminta selittävät myös tutkijan omia syvällisiä oppimisen kokemuksia, jotka hänet tähän tutkimukseen ohjasivat.

Avainsanoja: anamnesis, autotelinen, flow, hiljainen tieto, rekonstruktiivisen oppimisen malli