Kehnäsieni

 

 

 

Kasvupaikka

ja -aika

Havu- ja lehtimetsissä erityisesti hiekkapohjaisilla mailla ja sammalikossa viihtyvä sieni.  Ilmestyy satunnaisin välein elo- syyskuussa; ei yleensä esiinny samalla paikalla peräkkäisinä vuosina, mistä lienee Saksassa sieni saanut  nimen mustalainen.

Lakki, jalka

ja muut yleiset

tuntomerkit

 

 

Lakki 4 – 10 senttiä läpimitaltaan, vaalean ruskea ja himmeän nahkamainen ja säteittäin ryppyinen; aluksi kupumainen tai kellomainen, myöhemmin laakea.  Hieman poimureunainen, vanhana risareunainen.  Lakin keskellä kupu, joka on kuivalla säällä valkean jauhomaisen kehnän peittämä.  Malto kellertävän valkoista.

 

Jalka on kellanvalkoinen, 5 – 10 sentin korkuinen ja siinä on valkea rengas joka vanhalla sienellä särkyy helposti.  Jalka kannattaa leikata vain renkaan yläpuolelta, sillä kehnäsienen jalka on varsin nuoresta alkaen puumainen ja huonon makuinen.

 

Yleensäkin kehnäsientä kannattaa poimia vain niin kauan kuin sieni on pallomainen tai kupumainen.  Vanhoja, laakeita ja risareunaisia kehnäsieniä ei kannata poimia.

 

Eräät seitikit saattavat muistuttaa jossakin määrin kehnäsientä, mutta seitikeillä ei ole samanlaista selvää rengasta eikä kehnää sienen pinnalla.

Paluu kauppasieniluetteloon

Valmistus ja

säilöntä

Tuoksu ja maku erittäin mieto.  Erinomainen ruokasieni; soveltuu valmistettavaksi sellaisenaan, paistettavaksi, muhennoksiin, keittoihin tai sekasieneksi. Paras säilöntätapa on pakastaminen.  Kehnäsieni ei sovellu kuivattavaksi.