Hei vaan!

Minä olen Magnus, siis MR Magnus, 2,5vuotias Hovawart Järvenpäästä. Useimpien kanssa ollaan varmasti törmätty koulutuskentällä! Me olemmekin äipän kanssa olleet Heiluhäntien virallisena tolloparina –kuten kerhomme pj meitä kutsuu- pauttiarallaa vuoden verran.

Tässä eräänä iltana jäimme miettimään miten tämä aika on mennyt yhdessä ja mitä kaikkea meille onkaan sattunut. No, äipällä alkoi heti hymy levitä korviin kun rupesi muistelemaan…
 Kun olin aivan pikkupentu.. Oli tosi kuuma kesä päivä ja minä sain jonkin ihmeellisen kuumekohtauksen. Hetken päästä me lähdettiinkin neulan silmä vasemmassa iskän Sierralla talla pohjassa kohti Lopen eläinlääkärinpäivystystä jossa sitten loppujen lopuksi hoidettiin niin minua kuin äippääkin.. Hän kun meni ja pyörtyi kesken kaiken ja kaatoi yhden esittelytelineen ja löi päänsäkin lattiaan! Muistona tästä kuhmu päässä ja mustelmilla oleva selkä.. Niin.. Ja saatiin me meidän kasvattajakin aika hilpeälle tuulelle ;)
Tästä selvittyämme lähdimme mökkeilemään Saarijärvelle. Kaikki meni tosi hienosti ja me nautittiin vapaudesta. Kunnes yhtenä iltana äipälle tuli tosi huono olo ja maailma vaan pyöri ympyrää. Tämäkin oli sellainen kuuma päivä ja me oltiin oltu soutelemassa järvelläkin joten äippähän luuli saaneensa kovan luokan auringonpistoksen. Hetken aikaa puhuttuaan norjaa hän sitten hädissään soitti omalle äidilleen ja kertoi saaneensa aikamoisen auringonpistoksen.. No, siitä pistoksesta 9kk:den päästä meille syntyi Linda vauva… Että sellainen pikku pistos…

Se kesä meni sitten sen jälkeen ihan hienosti ilman sen suurempia kommelluksia, mitä minä nyt välillä yllätin hyppimällä milloin minnekin tai tulemalla kierien alas jyrkännettä..

Tuli syksy ja meidän ensimmäinen missikisa. Voi pojat siellä oli kivaa! Kauheasti erinäköisiä ja kokoisia kavereita. Minäkin esiinnyin edukseni, mutta se päivän kohokohta vasta olikin upea juttu!
Minut ja siskoni Mathildan oli ilmoitettu parikilpailuun jossa oli tarkoituksena, että me oltaisiin hienosti vierekkäin ja näytettäisiin hyviltä… Tottakai me näytetään hyvältä ollaan me miten vaan, mutta arvatkaa kun siskolla ei ollutkaan niin hyvä päivä ja se päätti jo siinä odotellessa hyökätä mun päälle ja sitten se lähti pannastakin irti.. Tuli meidän vuoro lähteä liikkeelle ja meno vaan yltyi! Mähän tottakai tulkitsin tilanteen niin, että se haluaa leikkiä mun kanssa ja siinähän meni sitten puurot ja vellit sekaisin aivan totaalisesti! Oli se kuulemma näky kun äippä yritti pitää meitä erillään mahansa kanssa hiki virraten otsalla :D Ei meidän tarvinnut onneksi ottaa uusinta kierrosta kun tuomari tuli ja kätteli äipän ja sanoi näkemiin.

Syksyn jälkeen tuli tietenkin talvi ja äipän maha kasvoi kasvamistaan. Samoin kuin se tavaran määrä meidän kodissa. Kerran kun se lähti käymään asioilla niin mä kävin vähän katsomassa mitä kaikkea kivaa siellä makuuhuoneessa oikeasti olikaan, niihin tavaroihin kun mulla ei ollut kauheasti asiaa hänen läsnä ollessaan.. Ja siellähän toden totta oli vaikka mitä! Oli hoitoöljyä, sinkkivoidetta, oli vaippaa ja kosteuspyyhettä. Oli siellä yksi helistinkin jonka kestävyyden suhteen joku laaduntarkkailija voisi hieman tehdä jotain.. Niin, katsokaas tottakai mun piti tsekata, että ne on vauvalle tarpeeksi hyviä ja turvallisia, joten mä söin ja maistelin vähän kaikkea. Hoitoöljyyn en enää koske enkä kyllä koske sinkkivoiteeseenkaan. Kosteuspyyhkeet ja vaipan jäänteet ei sula vatsassa joten siitäkin Teille kaikille varoituksen sana..

Tämän jälkeen mä otin ihan rauhallisesti, nimittäin muistoissa oli kuitenkin vielä ne pari kaukosäädintä, puhelin, laskin, luistimet ja kengät, tätä tutkimusretkeä ennen, jonka jälkeen äipällä meni hetki ennen kuin pystyi kohtaamaan mut ilman, että musta tuntui, että mun olisi kannattanut pysyä piilossa vielä hetki..

Mutta on tässä kaikkia ihan oikeastikin kivoja juttuja sattunut sen jälkeen. Yhdessä näyttelyssä tänä kesänä äipän kanssa mentiin polleana tuomarin eteen ja hän sanoi tyynen rauhallisena mun ikäni olevan 2months.. Eikä siinä vielä kaikki. Me kuin ihmeen kaupalla selvittiin ROP kehään, niin siinä vaiheessa kun tämä ROP (joka muuten oli mun sisko!) oli jo valittu niin äippä vaan hölkkää täyttä vauhtia vaikka kehän laidalta jo huudeltiin kisan olevan ohi.. No, sitten kun se meni tuonne tajuntaan niin äippä vielä luuli, että me voitettiin ja oli aivan totaalisen pihalla!
Vaikka kyllähän tuo VSP tuntuikin voitolta.
Mainittakoon, että tässä –kin vaiheessa äippä odotti jo meidän toista vauvaa joka syntyi onneksi ihan lasketun ajan tienoilla..

Nyt me ollaan otettu ihan rauhallisesti ja vain odotellaan, että tulisi lunta jotta päästäisiin hiihtämään ja vetämään lapsia keikoille –se on tosi kivaa!
Ja muutenkin, vaikka tässä on toilailtu puolin tämän 2,5vuoden aikana, niin päivääkään en vaihtaisi pois ja me molemmat rakastetaan toisiamme ihan täysillä, kuten parhaiden kaverusten kuuluukin.

Lisää meidän toilailuja ja kuulumisia voit lukea minun kotisivulta http://personal.inet.fi/koti/steinrollermagnus 

RAUHALLISTA JOULUA JA HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2008!

Toivottaa Magnus perheineen