KUULUMISIA 2008Aiempien vuosien kuulumiset tulossa jossain vaiheessa, sivujen uudistus etenee hissukseen.
Rauhallista joulua ja hyvää vuotta 2009!
Keskiviikkona 19.11. alkoi sataa lunta ja loppukuu saatiin nauttia kauniin valkoisista maisemista ja lumileikeistä - wohoo (tosin siihen ne loppuvuoden talvikelit sitten jäivätkin)!
25.10. kävimme pitkästä aikaa kisaamassa (TSAU K1 agility *TR*). Teki tosin hetken aikaa mieli livistää paikalta, kun ilmeni, että me Repen kanssa lähdemme ensimmäisinä ja lisäksi edellisen luokan lopettaisi koira, jolla oli parhaillaan juoksu. Periksi ei kuitenkaan anneta, joten päätin ainakin opetella radan hyvin jo medien aikana, että voisin sitten keskittyä olennaiseen - mutta eikös rataakin muutettu parista kohtaa aika radikaalisti. Puolen vuoden kisatauon jälkeen ei olisi kaivattu ihan näin paljon lisäjännitystä. Repe osoitti taas kerran olevansa oikea herrasmies ja teki _hienon_ radan keskittyen siihen täysillä. Ohjaaja sen sijaan epäröi siinä kohtaa, missä rataa oli muutettu, juuri sen verran, että koira ei pystynyt suorittamaan estettä. Sijoituksemme 20/52 (5 rv + -3,87 av). Hauskaa oli!
Repe ja Fanni saivat uuden ystävän: Mr. Wiseguy, synt. 31.10.1992. Wise-pappa muutti meille viettämään leppoisia eläkepäiviä. Mistään aivan uudesta tuttavuudesta ei ole kuitenkaan kysymys, sillä herra on tuttu ihan pennusta lähtien ja on ollut hoidossa aiemminkin.  
Meidän piti Repen kanssa aloittaa kisaaminen taas elokuussa, mutta jouduimme perumaan osallistumisemme molempien silmien sidekalvontulehduksen takia. Tulehduksen paranemisen jälkeen on antidoping-säännösten mukaan pysyteltävä vielä tietty varoaika poissa kilpailuista. Katsellaan uudestaan sitten syksymmällä. Treenailemme ainakin toistaiseksi agilitya omatoimisesti, kun pitkäaikainen kouluttajamme lopetti kouluttamisen huhtikuussa ja toinen kouluttajamme vaihtoi paikkakuntaa. Seuramme kenttä ja halli on niin ahkerassa käytössä, että sopivia treeniaikoja on hieman hankala löytää. Muutoin olemme alun harmituksen jälkeen olleet oikeastaan ihan tyytyväisiä uuteen järjestelyyn: voimme käydä treenaamassa silloin kun itsellemme sopii, eikä harjoituksissa kulu koko iltaa. Elokuussa käväistiin taas Eurajoella nauttimassa kauniista syyspäivistä. Ruispelto oli pop sekä Repen että Fannin mielestä.  
Heinäkuussakin lomailtiin. Kaiken hauskanpidon ja rentoutumisen ohella ehdittiin panostaa myös välineistöön. Olen monesti purnannut, miten isolle koiralle on vaikea löytää kaupasta asiallisia ja kivan näköisiä varusteita (puhumattakaan kissojen kiipeilypuista ja vessoista, mutta niistä lisää joskus tuonnempana!). En halua ostaa mitään turhaa ja käyttökelvotonta, vaan sellaisia tavaroita, jotka kestävät pitkään ja ajavat asiansa mieluummin erinomaisesti kuin vähän sinne päin. Noh, hieman mielikuvitusta kehiin ja näppärä tekee itse, jos ei kerran valmiina löydy. Börjesiltä reilulla 10 eurolla ostetusta hevosten juoksutusliinasta Repe sai kaksi hienoa 3 metristä monitoimitalutinta. Jos joku muukin innostuu askartelemaan, niin juoksutusliinoja löytyy kastanja-beigen lisäksi myös tummansinisinä vaaleamman sinisellä raidalla ja musta-harmaina. BGB-lukkoja ja metallirinkuloita saa ostaa monista lemmikkieläinliikkeistä. (Kuva Börjes Tingsryd.)  Tähteeksi jääneestä reilun metrin palasta voisi vielä ommella lyhyen kaupunkihihnan tai puolikiristävän pannan. Meillä tosin tykätään enemmän ihan leveistä nahkapannoista, joita muuten niitäkin tuntuu olevan vaikea löytää isolle kaverille. Varsinkin kun haluaa pannan olevan tietyn sävyinen ruskea ja edustava sen - tottakai tärkeimpänä kriteerinä olevan - käytännöllisyyden lisäksi. Meillä on jo pitkään ollut käytössä Jokken ruskea Mamba-panta, nyt jo toinen yksilö menossa. Tosin tämä on jo puolessa vuodessa venähtänyt niin pahasti, ettei se taida kestää viittä vuotta kuten edeltäjänsä. Nahka on selvästi vetelämpää kuin vanhemmassa versiossa. Täytyy kyllä kehaista, että Jokkella otetaan kiitettävästi palautetta vastaan ja rikkimenneitä osia korvataan veloituksetta. Seuraava pantamme tulee näillä näkymin kuitenkin mittatilaustyönä joko Satulahuoneelta (hevosihmiset osaavat tehdä kestäviä varusteita!) tai Finngreyltä. Hintaa mittatilauspannoille tulee noin 35 euroa eli ei sen enempää kuin kaupasta ostetuillekaan. Kaiken itsetekemis- ja teettämishehkutuksen jälkeen täytyy tunnustaa, että olemme myös mainonnan uhreja - paljon hehkutettu "Furminaattori" saapui heinäkuussa kotiovellemme Amerikasta asti (kun se pahus oli kaikkialta Turusta loppuun myyty - toisaalta näin myös saimme vekottimen Suomen hintoja edullisemmin). Ihmevehjettä on testattu niin Repelle kuin Fannillekin ja hyvin toimii, suosittelemme lämpimästi muillekin karvakasojen omistajille. Furminaattorin idea on, että saat vartissa tehtyä sen työn, mihin ilman menisi helposti useampi tunti: Furminaattorilla saa irtokarvat pois kevyesti ja näppärästi, säästää aikaa ja hermoja.
Repen jengi lomailee maalla - iloista kesää kaikille!
Tänä vuonna tuntuu, kuin olisi jäänyt pari vuodenaikaa välistä ja olisi hypätty suoraan syksystä kesään. 1.5. meillä on nurmikko tasaisen vihreä, puissa isot lehdet ja mittari näyttää + 22 astetta. Repe kävi tänään tallireissulla heittämässä jo talviturkinkin läheisessä lammikossa. Niin, ja ensimmäinen punkkikin on jo bongattu.
13.4. kävimme reuhomassa TSAUn kisoissa - jäi tosiaan hieman sellainen olo, että pistettiin rataa poikki ja pinoon oikein urakalla :-P Aikataulu oli poikkeuksellisesti järjestetty niin, että saman säkäluokan kaikki kisat olivat peräkkäin ja maksi kolmoset aloittivat päivän. Niinpä meillä oli kaksi rataa heti aamusta ja lähtönumeromme oli kaiken lisäksi ihan alkupäässä. Ohjaaja ei ollut vielä kunnolla hereillä ja koiralla taas oli valtava säpinä päällä, kun olimme vasta saapuneet paikalle. Niinhän siinä sitten kävi, että ohjaaja ei pysynyt koiran vaudissa ja molemmilla radoilla tuloksena "väärä rata". Noh, pääasia, että Repellä oli hauskaa :-)
23.3. pääsimme vihdoin mekin kisaamaan ATT:n pääsiäiskisoissa. Ensimmäiseltä radalta vitonen puomin ylösmenolta ja + 2,83 s. (sijoitus 19./51). Toinen rata meni sulavasti ja virheettä - mutta harmilliset + 1,02 s. yliaikaa (sijoitus 6./53 - joista muuten tuloksen sai vain 18). Repellä oli hirmuinen into päällä, oli hauska kisata. Nyt vaan ilmoittautumaan uusiin koitoksiin :-) 8.3. olimme ilmoittautuneet TSAUn agilitykisoihin K2 ja K3, mutta jouduimme perumaan osallistumisemme ohjaajan kuumeen takia. Uuusi yritys ATT:llä pääsiäisenä.
"Joku" unohti ilmoittaa Repen kisoihin, mutta onneksi ystävämme Ella edusti spinoneita TSAUn helmikuisissa agilitykisoissa. 16.2. saimme siis vihdoin rotukaverin agilitykisoihin ja Ellan ura alkoi vieläpä hienosti tuloksella 14,91. Onnea! Loppukuusta käytiin päivittämässä rokotukset ajan tasalle ja päästiin samalla myös vaa'alle -> Repe painaa 42 kiloa.
31.1. vietettiin Repen seitsemänsiä synttäreitä. Paljon onnea rakas halipupu ja ilopilleri!  Hyväntuulisen synttärisankarin poseeraus talvisessa (missä ihmeessä on kaikki lumi?) metsässä. |
|
