| Jokaisella pennulla on niin hyviä kuin huonoja ominaisuuksia joita voimme vahvistaa tietoisesti tai tiedostamatta. |
Ole pennulle oikeudenmukainen laumanjohtaja, sillä jokainen pentu tarvitsee lauman jossa se ei joudu tekemään ratkaisuja koirana ihmisten maailmassa.
- Koira on koira eikä ikinä opi lukemaan esim. järjestyssääntöjä. |
 |
Totuta pentu sen terveyden kannalta tärkeisiin hoitotoimenpiteisiin tekemättä niistä suurta ohjelmanumeroa; kynsien leikkaus, korvien puhdistus ja tietenkin tarvittaessa trimmiin ja nyppimiseen jne.. älä anna pennun valita saako niitä tehdä vai ei. - Pentu oppii hyväksymään toimenpiteitä palkinnon ja esimerkkisi avulla. |
Näytä pennulle omalla käyttäytymisellä miten toivot sen käyttäytyvän eri tilanteissa.
- Esim. kohtaamistilanteet toisten koirien ja ihmisten kanssa. Älä anna pennun räksyttää sillä se vahvistaa pennun epävarmaa käyttäytymistä. Pentu räksyttää sen vuoksi koska se on epävarma eikä tiedä miten tilanteessa käyttäydytään. Ole esimerkki, hiljennä räksytys, kehu ja jatka matkaa. Päätä sinä mennäänkö vieraita tai tuttuja ihmisiä tai koiria haistelemaan lenkillä.
Jos annat pennun tehdä päätökset jo nyt, olen aika varma että se tekee päätökset myös silloin kun et haluaisi sen tekevän niitä...
Samoin jos et opeta jo heti pennusta kuinka hihnassa kuljetaan se on paljon vaikeampaa tilanteessa jossa koira on saanut mennä kuin kyntöruuna kieli vyön alla jo vuoden ajan ja muutaman kilon painavampana. |
Anna aikaasi pennulle.
- Pentu kasvaa ja kehittyy hurjaa vauhtia. Jos sinulla ei ole aikaa pennun kasvattamiseen, kontaktin luomiseen, yhteiseen tekemiseen joudut tekemään myöhemmin sen eteen paljon enemmän töitä.
Pentuaika on todella lyhyt aika. Pentua voi kasvattaa tahtomattasi myös perheen muut koirat tai perheenjäsenet niin hyvässä kuin pahassakin. |
 |
Leiki pennun kanssa.
- Jos pentu ei totu pentuaikana leikkimään kanssasi, taistelemaan rätistä tai patukasta, voi olla niin että et ehkä enään myöhemmin esim. koulutustilanteessa voi käyttää motivointina leikkiä.
Pennun saa varmasti kiinnostumaan saalisleikistä, jossa rättiä, patukkaa tai tennispalloa joka on tennissukan sisällä, vedetään pennun edessä maassa poispäin koirasta! "Saalista" ei työnnetä / anneta koiralle suuhun.
Saalisvietti on kyllääntyvä vietti ja sen voi myös tukahduttaa koiralta. Saalisleikki on nopea ja lyhyt.
Ota huomioon hampaiden vaihtuminen. Ikenet voivat olla silloin niin kipeät ettei pentu mielellään halua mitään rättileikkejä leikkiä. |
Ole pennulle kiinnostava, käytä eri äänensävyjä.
- Aloita pennun ehdollistaminen ruokakupilla, makupaloilla ja leikillä tekemiseen heti pennun tultua taloon. Pentu tekee ja oppii motivoinnin voimalla ei siksi, että sinä haluat sen tekevän jotain. Mene koulutuskentälle pennun kanssa silloin, kun siellä ei ole muita häiriötekijöinä. Ei tarvita kuin pieni tehokas tuokio jolloin keskityt touhuamaan pennun kanssa, "istu" makupala, kehu ja leikki.
Pennulle jää mielikuva... tämä on paikka jossa tehdään yhdessä jotain kivaa. Jos aloitat pennun koulutuksen kentällä jossa on muita koiria ja ihmisiä kontaktin saaminen pentuun on silloin mahdotonta.
Lisäksi yleisissä koulutuksissa tahtomattaan ensimmäisillä kerroilla annetaan ensin pennun tutustua ja leikkiä toisten koirien kanssa.
Pennulle tulee mielikuva koulutustilanteesta... jee taas täällä leikkitarhassa, saa leikkiä kivojen kavereiden kanssa. Mieti menetkö koulutuksiin sen vuoksi, että tapaat ja voit vaihtaa mielipiteitä toisten koiraihmisten kanssa (koiran roikkuessa ja touhutessa omiaan hihnan päässä tai irti kentänlaidalla) vai menetkö sinne harrastamaan jotain mielekästä koirasi kanssa.
Ensin työ ja sitten huvi teille molemmille :). |
Kasvuvaiheessa pennulla on eri kehitysvaiheita. Välillä ollaan aktiivisia, välillä nukutaan vähän enemmän.
- Pentu ei tosiaankaan ole aina yhtä aktiivinen. Matolääkitys, rokotus, kasvu voi aiheuttaa pennussa väsymystä. Anna pennulle rauhallinen paikka jossa se tietää olevansa turvassa ja jonne se voi vetäytyä silloin kun haluaa olla rauhassa. |
Pidä pentu kytkettynä liikkuessasi yleisillä paikoilla. Vaikka pentusi olisi erittäin laumaviettinen ja seuraa sinua ilman hihnaa et voi suojella pentua yllättävissä tilanteissa.
- Säikähtäessään pentu voi lähteä päättömästi juoksemaan eikä siinä auta maammelaulukaan. |
 |
Jos harjoittelet pennun kanssa luoksetuloa pennun ollessa irti. Pentu huomaa jotain muuta kiinnostavaa ja lähtee omille teilleen.
Sinä yrität kutsua, maanitella, houkutella makupaloilla, lähteä erisuuntaan... lopputulos on että et saa pentua luoksesi sen vuoksi että se olisi totellut sinua.. joudut ehkä pyydystään sen tai avulias sivullinen (jonka luo pentu meni), palauttaa pennun sinulle. Siis pidä pentu kytkettynä jos et ole 110% varma sen miellyttämishalusta ja kontaktista sinua kohtaan, hallittavuutta ei voi pieneltä pennulta vaatia.
Myöhemmin kun koirasi on jo vanhempi ja vastaava tapahtuu sillä poikkeuksella vain että nyt koiran pitäisi mielestäsi jo totella ja tietää "tänne" käsky, maanitteluaika on lyhyempi se muuttuu herkästi huutamiseksi, noitumiseksi, naamasi punoitta ja tuntuu kuin verisuoni katkeaisi päästä ja koira sen kuin rilluttelee täysin kuurona.
Vielä kauan sen jälkeen kun olet saanut koirasi pyydystettyä tai muuten kytkettyä (toivon mukaan ehjänä), hengityksesi ei ole tasaantunut, sydän hakkaa ylimääräisiä, jupiset itseksesi ja toivot omistavasi navetan jonka taakse... |
No, koirasi ei ymmärrä ollenkaan miksi sinulla vieläkin on verenpaine korkealla ja savu nousee korvista...se on unohtanut jo koko tilanteen.... aikoja sitten.
Paitsi sen koira muistaa...et mahda sille mitään sen ollessa irti! |
Näpäytä ja nuolaise. Niinhän emäkin tekee.
- Jos haluat kieltää pentua jostain, otat niskasta kiinni, pikkusen nipistät ja puistelet, sanot tiukasti "EI". Pentu voi yliregoida (teatteri on menettänyt monta hyvää näyttelijää) ja kiljuu kuin kurkkua leikattas.
Irroitat otteesi ja omatuntosi tai puoliso soimaa sinua. Hetken kuluttua ja vielä vuodenkin kuluttua koirasi tekee sitä mistä äsken yritit kieltää sitä.
Tämä penteleen viisas otus on jallittanut sinua täysin ja saanut oman tahtonsa läpi. Lisäksi se on jo muutamassa viikossa turtunut jatkuviin "ei sitä", "ei tätä" nimensä yhteydessä, pentusi luulee nimensä olevan "eilissu", "eilassu" ja toistuva kieltosi on menettänyt merkityksensä... koira ei edes enään kiinnitä huomiota höpötyksiisi "tuuliko huulias heiluttaa".
Meistä tulee helposti "kielto automaatteja" ja aivan turhaan, siinä ei mene kuin hermot itseltä ja perheeltä eikä pentu opi niistä mitään, päinvastoin "höpötä mitä höpötät"!.
Näpäytä ja jos pentu tottelee palkitse se heti. Näpäytyksesi on ollut tarpeeksi tehokas jos pentu muistaa vielä hetkenkin kuluttua mitä se ei saa tehdä. Jos pentu jatkaa heti kiellettyä tekemistä näpäytyksesi oli tehoton, joten tiukenna hiukan nipistystäsi niskanahasta. Ja muista välittömästi kehua ja palkita jos pentu totteli! Pennun ehdollistaminen toivottuun käyttäytymiseen vaatii yleensä toistoja ja harjoituksia. |
Pentu puree.
Lemmikkipalstoilta saa lukea toistuvasti "avunhuutoja", mitä tehdä kun pentuni puree... puree... |
 |
Minulle se ei ole koskaan mudostunut ongelmaksi, sillä annan pennun purra määrättyyn rajaan asti.
Vain jos pentu "hyökkää" käteeni tai jalkaani kiinni koko pennun raivolla, painan pennun ylähuulia hampaita vasten sanon "ei" ja tarjoan sille välittömästi sallittua puremista, sen lelua tms.
Jos tässävaiheessa pennulle annettu kielto ei ole tarpeeksi tehokas, pentu saattaa innostua vain hyökkäämään entistä suuremmalla "raivolla" takaisin kinttuun.
Kiellon jälkeisen sallittu puremislelu on mielenkiintoinen, jos lelua vedetään pennun edessä saalisleikillä... siinä takuulla kinttusi unohtuu.
Tietysti lapsiperheissä pennulle pitää opettaa ettei lapset ole pennun "leikkikaluja" ja äkkiä ne sen oppiikin.... niin ja pentu ei saa olla lasten "leikkikalu".
Pennulle löytyy paljon sallittua puremista lelujensa lisäksi; tuoreita naudanluita, puruluita, uunissa paistettuja naudanluita jne.. johonkin sallittuun pureminen pitää päästä purkamaan. Hampaiden vaihtuminen ei aiheuta ongelmia, kun pentu on saanut luita purtavaksi.
Yleensä hampaiden vaihtumisen jälkeen pureminen "unohtuu" tai laantuu. |
Mitä pentu saa tehdä ja mitä ei?
- Kuten jo aiemmin kirjoitin meistä voi tulla "kieltokoneita" pennulle. Välillä tuntuu ettei pentu saa tehdä mitään. Onko seuraava tilanne tuttu?
Haluamme pennusta sisäsiistin mahdollisimman nopeasti. Pennulla ei ole vielä rakko kehittynyt ja lirejä tulee jatkuvasti (ainakin meistä tuntuu siltä). Tietysti niitä tulee, sillä pentu ei voi vielä pidättää pissaa.
Pennulle pissaaminen silloin kun pissattaa on täysin normaalia.
Mutta mitä tapahtuukaan kun pentu kyykistyy, kaksijalkainen hahmo syöksyy pahaa ääntä pitäen kädet ojennettuina pentua kohti... jos edellä kuviteltu tilanne on teille tuttu, muistatte varmaan pennun säikähtäneen ilmeen ja paon tai paikalleen jähmettymisen.
Pentu ei takuulla ymmärrä miksi sille normaali toiminto aiheuttaa moisen melun. Päinvastoin pentu voi suhtautua teihin pidättyväisesti tapahtuman jälkeen... se ei ole sitä että pentu tuntisi syyllisyyttä tapahtuneesta... se on sitä ettei pentu ymmärrä teidän käytöstä.
Miettikää ihan tosissanne, mistä on järkevää kieltää ja mistä ei. Milloin kieltonne tehoaa ja milloin ei. Älkää vaatiko pennulta mahdottomia, antakaa sen myös elää.
Minä pidän siitä että pentu on aktiivinen, reipas ja vähän riiviökin. Kun pennussa on virtaa, sen voi kanavoida ja suunnata tekemiseen. Jos pentu on passiivinen, laiska ja "helppo", ei sille saa virtaa edes töpselillä.
Minä olen tempperamenttinen luonteeltani. Onneksi meitä on eri luonteisia ihmisiä, sillä niin on koiriakin. |
Pennun asema laumassanne.
- Pennun kasvuympäristöllä on suuri merkitys sen henkiseen kasvuun ja kehittymiseen. Jos laumaan kuuluu esim. useita koiria joutuuko pentu vanhemman alistamaksi vai saako pentu terrorisoida muita?
Onko lenkillä, harrastuksissa aina kaikki koirat mukanasi. Pennun pitää oppia myös kulkemaan yksin sinun kanssa.
Pennullahan on ne tuhat tuntosarvea koko ajan seuraamassa miten laumakaverit käyttäytyy. Jos laumaan kuuluu epävarmasti käyttäytyvä yksilö, pentu voi ottaa käyttäytymismallin siltä.
Kuten sanoin voitte vahvistaa tai tukahduttaa pennun niin hyvät kuin huonot ominaisuudet. |
Toivottavasti olette yhtä tyytyväinen pentuun sen ollessa vuoden ikäinen, kuin olitte sen ottaessanne!
- Olkaa pennulle hyvä esimerkki, älkää vaatiko sellaista mitä se ei vielä osaa, ottakaa pentu mukaan niin arkeenne kuin juhlahetkiinkin.
Opettakaan arkitottelevaisuus ja hyvät tavat. Silloin yhteisistä reissuista niin harrastuksen kuin lenkkeilyn parissa tulee molemmille mukavia hetkiä.
Järjestäkää pennulle "aivovoimistelua", se rauhoittaa pentua tehokkaammin kuin väsyttäminen lenkkeilyllä.
Lenkkeilkää vaihtelevissa paikoissa. Antakaa pennun tutustua metsän ihmeelliseen maailmaan, eri asutusalueiden outoihin hajuelämyksiin, välillä formuloidaan koirakaveriden kanssa vaikka koirapuistossa.
Vaihdelkaa lenkkipaikkoja... ei aina samaa rinkiä ja samaan suuntaan, se on koiralle kuin koiralle tosi tylsää. Kun sinä huolehdit vaihtelevista lenkkireiteistä ethän unohda, että sinä myös lenkillä päätät minne mennään ja mitä tehdään.
Mielipiteeni on, että nykyisin niin yleiset allergiat koirilla johtuvat usein koiran aktiviteetin puutteesta... ei aivovoimistelua, elämä tylsää ja kaavamaista, koira ressaantuu... eihän ihmiskehokaan kestä pitkään jatkuvaa ressiä siihen reagoimatta.
Mikä nautinto onkaan, kun olet huolehtinut pennun / koiran aktiviteetistä ja voit rojahtaa sohvanpohjalle kun koira nukkuu oikeasti väsyneenä lähellä / vieressä :)! |
Jos syystä tai toisesta kemianne ei toimi..
- Anna pennulle / koiralle mahdollisuus etsimällä sille uusi koti. Älä rankaise koiraa pitämällä sitä laumassanne vähemmän toivottuna yksilönä.
Avioerokoirat ovat nykyisin aika yleisiä. Perheen hajottua koirasta joko riidellään tai sitä ei halua kumpikaan.
Usein kuulee, että joudun luopumaan koirasta kun muutan pienempään asuntoon.
En ole vielä koskaan kuullut koiran vaativan määrättyjä neliöitä.
Koira sopeutuu myös muutoksiin elämässä, jos ihminen itse viitsii ja vaivautuu edelleen hoitamaan ja tyydyttämään sen tarpeet. |
Muista, että kyse on KOIRASTA!
Älä inhimillistä koiraa ihmiseksi tai kuvittele että koira ajattelee niinkuin ihminen!
Pennun kasvattaminen sosiaaliseksi ja hyvin käyttäytyväksi aikuseksi, laumasi jäseneksi, harrastuskaveriksi tai vain seuraksesi ei vaadi yliopistotutkintoa vaan hiukan maalaisjärkeä!
Älä tee yksinkertaisista asioista liian monimutkaisia. |
| Up! |
|