Sydämmelliset Onnittelut molemmille ja Nadalle rapsutukset! Tosi hieno saavutus!!!!!
Wilma-mamma onnesta muikeena :)!

JENIDON JUMBO "Rocky" 19.2.2000-28.10.2010

Sammui pilke silmien,
lyönnit sydämen uskollisen.
Olet poissa,
nyt kuljet mukana muistoissa.

Kiitos Eija Rockyn hyvästä hoidosta.

Talvella erään lenkin jälkeen huomasin, että Wilma ontuu hieman oikeaa takajalkaa. Tarkasti kynnet, anturat, puristelin varvasluut, mutta en huomannut mitään poikkeavaa. Kynnet oli erittäin vahvat, ei halkeilua tai haurautta. Tilasin Iin el.lääkärille ajan ja hän tutki jalan eikä löytänyt syytä ontumiseen, määräsi kuitenkin antibioottikuurin "varmuuden vuoksi". Kun lääkekuuri oli lopuillaan huomasin yhtenä iltana, että Wilma nuolee oikeaa jalkaansa. Tutkiessani varpaita huomasin, että sisimmän varpaan kynsi oli hieman pystyssä ja alta pilkisti "ydintä" - luulin että kyseessä on kynnen ydin. Sain heti seuraavana aamuna ajan el.lääkäriin joka tutki jälleen Wilman jalan. El.lääkäri sanoi, että ei ole varma onko näkyvä "ydin" kynnen ydintä vai kasvainta jota pitää epäillä herkästi kun kyseessä on iäkäs musta snautseri. El.lääkäri vaihtoi antibiootin ja sanoi että jos lääkekuuri ei tepsi viikossa pitää ottaa yhteys el.lääkäriasemalle Ouluun.

Heti kun kävelimme Wilman kanssa vastaanotolta pihalle tilasin ajan Akuuttiin ja olisin halunnut varata heti ajan varpaanpoistoon. Vastaanottoapulainen ei suostunut antamaan leikkausaikaa, vaan intti, että varvas pitää kuvata ja pitää suorittaa ensin tutkimuksia ennen kuin päätetään leikkausajasta. Siihen oli tyytyminen ja sain ajan heti samalle tai seuraavalle päivälle.

Akuutissa el.lääkäri ehdotti heti Wilman iän ja rodun huomioon ottaen että varvas poistettaisiin ilman alustavia tutkimuksia, epäili että varvasluussa on kasvain. Suostuin leikkaukseen heti. Eläinlääkäri oli hieman yllättynyt, kertoen että yleensä omistajat haluaa teettää kaikki mahdolliset tutkimuksen ennen kuin suostuvat amputaatioon. El.lääkärin mielestä alustavat tutkimukset ovat yleensä turhia, sillä ne ei välttämättä kerro tilanteesta kaikkea oleellista. El.lääkäri sanoi myös että jos varpaanpoisto tehdään ja myöhemmin selviää, ettei kyseessä ole mitään ns. vakavaa - ei Wilma sitä yhtä varvasta kaipaa ja tulee toimeen vallan mainiosti ilman sitä. Eläinlääkäri kertoi, että heillä tehdään varpaan poistoja kuukausittain eri syitten vuoksi kaikille snautseri koko ja värimuodoille, mustille noutajille, doppereille jne..
Wilma pääsi seuraavana päivänä varpaan poistoon ja olimme sopineet, että poistetusta varpaasta laitetaan koepaloja patologille.

Leikkauksesta toipuminen tapahtui ihan normaalisti. Leikkauspäivänä Wilma kärsi "krapulasta", seuraava päivänä meni jo ihan normaalisti leikattua jalkaa käyttäen. Valokuva on otettu kolmantena päivänä leikkauksesta jolloin piti eka kerran vaihtaa side. Wilmalle määrättiin pureskeltavia särkylääkkeitä ja antibioottikuurihan sillä oli ennestään. Särkylääkettä annoin muutamana päivänä.
Lausuntoa odotellessa kudoin Wilmalle parit säärystimet, joita käytettiin siteiden ottamisen jälkeen lenkillä, kun leikkausalue oli vielä suht' karvaton.

Leikkaava el.lääkäri soitti muutaman viikon kuluttua ja kertoi, että näytepaloista on todettu erittäin agresiivinen kovien pintojen kasvain. Kasvain oli varvasluussa. En varmaan muista ihan kaikkea el.lääkärin kertomaa, mutta jäi mielikuva, että jos kasvain on levinnyt Wilman kunto voi romahtaa todella lyhyessä ajassa. Ja vaikka on kyseessä kovien pintojen kasvain, kasvain voi tehdä etäpesäkkeitä myös keuhkoihin.
Pitäisi seurata keuhko-oireita ja takajalan polven imusolmukkeiden kokoa. Jos leikatun jalan imusolmukkeen koko kasvaa, on kasvain levinnyt, eikä sen jälkeen voi tehdä kuin viimeinen palvelus. Wilman varvas poistettiin ns. korkeana amputaationa, tikkejä laitettiin 11 kpl.

SUMMARUM
Wilma on ollut terve muutamaa kuukautta vaille 10 vuotta - voiko enempää toivoa. Kunto on ainakin vielä erittäin hyvä. On mukana lenkeillä ihan normaalisti, ruokahalu on erittäin hyvä enkä ole huomannut mitään normaalista poikkeavaa. Hartain toiveeni on, että saisimme viettää Wilman kanssa vielä muutaman vuoden yhteistä aikaa. Jos ei niin siihen on tyytyminen. Ainoa asia, missä Wilman pahalaatuinen kasvain "näkyy" käytännössä - Wilma saa nukkua jälleen ihan vakituisesti makkarissa.