Vikalista

Kokemuksia VW Caravelle Synchro 1.6 TD vm. -88:sta muutaman vuoden ja parinsadantuhannen kilometrin taipaleelta.

Jos tiedät vinkkejä / korjaustapoja / muita "hyviä" vikoja ja haluat ne tälle sivulle näkyviin, lähetä sähköpostia.

Hinnat ovat markkamääräisiä, liekö tullut eurokorotuksia, sitä en tiedä, enkä enää piittaakaan.

Joitain pienempiä vikoja on voinut  jo unohtua tai muuten jätetty pois normaalista kulumisesta johtuneina. Listaan kannattaa kuitenkin tutustua, jos olet ostamassa vanhaa Transporteria tai Caravellea. Jos ehdit jo ostaa, toivottavasti olet säästänyt sukanvarteen, jotta voit suorittaa seuraavat remontit.
Merkkiliikkeiden hintapolitiikka on myös mielenkiintoinen, maahantuojan ohjehinta saattaa olla todellakin vain ohjeellinen, surutta lisäävät satasia hintoihin. (Tästä vaimoni yhden kerran sai erään liikkeen kiinni tarkistettuaan hinnan maahantuojalta.)

AVO-kerho (Anonymous Volkswagen Owners) olisi varteenotettava asia, siellä voisi VW:n omistajat kertoilla toisilleen omista autoon liittyvistä ongelmistaan, vaihdella osia ja moittia merkkihuoltoa, joka on usein osoittautunut todella ala-arvoiseksi, ehkä kiinnostus vanhoja romuja kohtaan ei ole suuren suuri, mutta hintatason huomioon ottaen odottaisi parempaa!

Moottori

1. Sylinterinkansi saattaa haljeta jo alle 200 000 km:n.
   

2. Polttoainesuodatin (pahimmillaan koko tankki!) jäätyy johtuen tankkiin (mistä ihmeestä) ilmestyvästä vedestä...
   

3. Ruiskuputkikin on kerran kahdesti kolmesti hajonnut omia aikojaan. Ei kuulemma mitenkään harvinaista vanhemmiten. (Mikä olisi?)
   

4. Alkoi vast'ikään remontoitu moottori laskea öljyjä alleen, oli tarvikemallinen tiiviste jotenkin hajonnut.
   

5. Turbon voitelun paluuputki on öljypohjan ja pohjapanssarin välissä, kura ja muu lika ruostuttaa ja rikkoo putken. Metrihinta on n. 3000 mk/m, onneksi letku on lyhyt!
   

6. Joko mainitsin säätimen, joka ahtopaineen mukaan säätää polttoaineen syöttöä ruiskupumpulle. Vanhemmiten sen toiminta lakkaa "puolikaasuasennossa", vie tehokkaasti voiman tunnun (jos sitä koskaan on ollutkaan). Osa on varsin kallis ottaen huomioon yksinkertaisennäköisen olemuksen, mutta korjaaminen kannattaa.
   

7. Itse turbokin on käyttöiältään rajallinen, hajoaa kuulemma kerran auton historiassa, viimeistään kuitenkin siinä vaiheessa, kun auton omistusoikeus siirtyy minulle... Ahdin on merkkiä KKK, eikä sitä kannata ostaa ensimmäisestä merkkikaupasta, joka kohdalle osuu (eikä ehkä seuraavastakaan?). Vaihtokin on helppo tehdä itse, jos tietää mistä on kyse, itse säästin ko. remontissa n. 6000,- kun en antanut työtä merkkikorjaamolle. Pultit, jolla ahdin kiinnittyy pakosarjaan, pitäisi uusia remontin yhteydessä, niitä on neljä ja maksavat paljon.
   

8. Pakosarjan tiivisteet palavat tasaisin välein, pakosarja on kai jotenkin heppoinen, koska se on aina tässä yhteydessä oikaistava, minulla on menossa nyt toinen kerta.
   
   
9. Jos öljynpainevalo syttyy ja varsinkin jos vielä summeri alkaa huutaa, voi kyseessä olla sähköinen vika. Luultavasti kuitenkin väliakselin laakeri tai joku muu laakeri on niin kulunut, että öljynpaineet karkaavat. Hoito-ohje: Tee koneremontti, maksaa alle 10 000,- tai osta koko moottori hintaan 25 000,-

Voimansiirto

1. Kytkin alkoi vuotaa nestettä lattialle, ja koska kytkinjärjestelmä ottaa nesteen jarrunestesäiliöstä, seurauksena oli paitsi kytkimen, myös jarrujen toimimattomuus! Tästähän ei parkkiintunut VW-mies ole moksiskaan, nestettähän pystyy lisäämään vaikka ajon aikana (säiliö on mittariston takana). Näin ei tietenkään saa tehdä kuin suljetulla alueella ajettaessa!
   
   
2. Vaihteensiirto aiheutti useita korjaamokäyntejä. Suuri osa niistä aiheutui (merkki-)korjaamojen motivaation puutteesta tai halusta rahastaa.
   
   
3. Joko oli tasauspyörästön rattaista puhetta, pitävät aikamoista krohinaa. Uuden laatikon saisi tähän malliin n. 20000,-
   
   
4. Vetonivelet (nelivedossa yhteensä 8 kpl), varsinkin edessä ovat kovilla. Ulommaisen etuvetonivelen rikkoutuminen kovemmassa vauhdissa tekee mielenkiintoisen ilmiön ohjauspyörään, minulle se osui kohdalle, kun olin juuri ohittamassa rekkaa. Sittemmin aina, kun nopeus nousi yli 80 km/h. Silloin en vielä tiennyt, mistä oli kyse, kiristelin pyöränpultteja ja vaikka mitä. Tarkennus: ilmiö oli karmeaa vatkausliikettä ratissa.
   
   
5. Tasauspyörästön lukkoa (jos sellainen on), kannattaa aika-ajoin käytellä, muuten sekin hapettuu jumiin.
   
   
6. Nopeusmittarinvaijerin pyöritin on yksinkertainen osa, hinta on moninkertainen! (Myös korjauskerrat olivat minun tapauksessani moninkertaiset.)
   
   
7. Mielenkiintoinen ilmiö: Hiljattain vaihdettu takavetoakselin nivel alkoi pitää ääntä, tutkin nivelen siinä toivossa, että saisin takuuseen uuden (tarvike-)osan. Mitään vikaa ei löytynyt, joten kasasin akselin ja laitoin kiinni. Ääni oli poistunut!

Sähkölaitteet

1. Valokatkaisin on alkanut  näin katsastuksen alla temppuilla, on vaihdettu taannoin eikä ollut ihan halpa!
   
   
2. Sain katkaisijan korjattua katsastukseen, mutta kohta sen jälkeen valot katosivat ja katkaisija meni vaihtoon.
   
   
3. Istuinlämmitin ei toimi, olisi pakkasella vähintäänkin tarpeellinen. Tarkenisi edes kuskin perse takamus...Näinollen hieno viisiasentoinen lämmönsäätökin on tarpeeton.
   
   
4. Takalasinpyyhkimen 'koreografia' on käynyt vähintäänkin erikoiseksi...
   
   
5. Takalasin pesimen vedet ovat aina menneet jonnekin, suuttimelle asti ei vesi ole selvinnyt...
   
   
6. Takalasin lämmitin on kesän kuluessa kylmennyt.
   
   
7. Laturin laakeri leikkasi kiinni. Onneksi laakerit ovat muovipesissä, jolloin laturin runko ei vaurioitunut.

Jäähdytys ja lämmitys

1. Muoviset vesiputket moottorista jäähdyttimeen ja takaisin saattaa katkaista matkan tehokkaasti. Onneksi on hinauspalveluvakuutus. Putki on erittäin kallis, n. 200 mk/m.
   
   

2. Jäähdytysjärjestelmän tasaussäiliökin halkesi aikoinaan ja maksoi yllättävän monta sataa, myös ko. osan korkki on joskus jouduttu uusimaan.
   

3. Takaosan lisälämmittimen kenno on kerran jouduttu uusimaan.

 Kori

1. Lämpölasit eivät kestä ikuisuuksia, vaan alkavat kerätä vettä lasien väliin. Höyry tekee ikkunat sumeiksi, toisaalta välissä oleva vesi tekee mielenkiintoisia kuvioita kiihdytyksissä ja jarrutuksissa. Toisinaan vesi katoaa jonnekin, jotta uutta mahtuisi muodostumaan.
   

2. Saumat ruostuvat, samoin oikean takapyörän kotelo polttoaineen täyttöputken yläpuolelta johtuen ko. paikkaan kertyvästä pask liasta.
   

3. Etuikkunan tiiviste maksaa n. 300,- / m.
   

4. Yläpallonivelet ja muu etupyörientuenta aiheuttaa hylkäämisiä katsastuksessa melko usein ainakin katsastusmiesten tilastojen mukaan.
   

5. Ja nyt minunkin tilastoihini tuli merkintä ylätukivarren takimmaisesta puslasta. 

Merkkiliikkeet

Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä huolenaiheena merkkikorjaamot!

1. Mikkeliläinen merkkikorjaamo ei onnistunut paikallistamaan niin yksinkertaista vikaa kuin rikkoutunut vetonivel. Eivät myöskään osanneet säätää pyöränkulmia kolarikorjauksensa jäljiltä! Seuraus: eturenkaat kuukaudessa entiset ja tiukkaa väittelyä korvausvelvollisesta. Lopulta saavutettiin laiha sopu, mutta auton korjautin Järvenpääläisessä merkkikorjaamossa, joka totesi rungon olevan sen verran vääntynyt, ettei säätövara riittänyt.
   

2. Kuulemisen arvoisia olivat kaikki selitykset, jotka sain Mikkelin liikkeestä: "Ei kuulu korjauksen piiriin", "vakuutustarkastajan laskema aika ei riittänyt" (tarkastajan toimipaikka oli vain 50 metrin päässä korjaamosta), "optinen mittauslaite huollossa, vanhalla tavalla ei saatu riittävää tarkkuutta" jne. jne.
   
   
3. Nopeusmittarinvaijerin pyöritin aiheutti kolme korjaamokäyntiä Järvenpäässä. Työveloitus tosin oli vain tehdystä työstä, mutta auto olisi ollut tarpeen kaikkina kolmena päivanä, jotka se seisoi pajalla. Itse työhön ei mennyt montaa tuntia.
   
   
4. Hyvinkääläinen konkurssiin mennyt liike korjasi vaihteensiirtoa hitsailemalla ym. virityksillä, ja saikin sen toimimaan jonkin verran. Syy "virityksiin"  ja tarvikekytkimeen oli varmaan se, etteivät saaneet enää merkkiosia.
   
   
5. Keravalainen yhä toimiva merkkikorjaamokaan ei sitä kuntoon saanut, vaikka aikaa varatessa oli erikseen pyydetty vaihtamaan vaihteensiirron nivelet. Kun aika viimein koitti, ei heillä ollut osia! Korjaus meni tietenkin päin helvettiä, ja aiheutti toisen korjaamokäynnin. Saimme tosin käyttöömme vara-auton, jonka kytkin ei toiminut...
   
   Normaalit siirtovivun nivelien vaihdot on helppo (ja tässä tapauksessa oli pakkokin) tehdä itse.